Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien ajoneuvovero nousee vuodesta 2026 alkaen, sähköautojen veroetu työsuhdeautoina jatkuu vuosiksi 2026–2029.

Julkisen talouden menokurin vuoksi luvassa on leikkauksia ja veronkorotuksia – eikä vaikutuksilta säästy liikenne ja autoilijatkaan. Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihi-neuvottelujen lopputuloksena kansalaisten autoilukulut kasvavat, mutta joiltakin osin nykyiset tuet säilyvät ennallaan.

Yksi uusi linjaus on korottaa täyssähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoverotusta. Ajoneuvoveron nosto lisää ladattavien autojen käyttökustannuksia vuodesta 2026 alkaen sähköautojen osalta noin 60 eurolla vuodessa ja ladattavien hybridien osalta noin 90 eurolla vuodessa.

Matkailuautotkin verolle

Hallitus aikoo lisäksi ulottaa matkailuautoille portaittain autoveron. Portaittaisuuden ajallisesta rytmistä ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Matkailuautot ovat tähän asti olleet tuosta verosta vapaita. Autovero tulee maksettavaksi, kun ajoneuvo otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön Suomessa.

Matkailuautoja koskeva linjaus voi johtaa siihen, että matkailuautoa hankkiva ei ostakaan kumijalkakotia uutenba Suomesta vaan hankkii sen käytettynä ulkomailta. Jos näin käy, vähentää se näiltä osin valtion keräämiä arvonlisäverotuottoja.

Työsuhdeautojen veroetu jatkuu

Hallitus linjasi – varsin laajalti toivotusti –, että täyssähköisten työsuhdeautojen verokannustetta jatketaan vuosina 2026–2029. Kannuste tarkoittaa autoilijan kannalta sitä, että täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa.

Tätä linjausta autoala kiitteli tuoreessa ulostulossaan, onhan verokannusteen merkitys työsuhdeauton käyttövoiman valinnassa erittäin suuri. Autoalan Tiedotuskeskuksen helmi-maaliskuussa teettämän tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeauton hankkineista jatkaisi täyssähköisellä työsuhdeautolla ajoa, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan.

Autoalan näkemyksen mukaan työsuhdeautot uudistavat tehokkaasti autokantaa, sillä vaikka kannassa on vain noin 80 000 työsuhdeautoa, niiden kierto on vilkas. Keskimäärin 20–25 prosenttia ensirekisteröidyistä autoista valikoituu autokantaan työsuhdeautona.

”Täyssähköisten autojen verokannusteen toteuttaminen moninkertaisti täyssähköisten työsuhdeautojen kysynnän vuonna 2021. Vuosina 2021–2023 käyttöön on otettu noin 15 000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista arviolta 8 300 on hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana”, tiedotteessa todetaan.

Polttoaine kallistuu

Hallituksen veroaikeista väkevin on korottaa arvonlisäveroa nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Se nostaa osaltaan autoilun kustannuksia eli polttoaineiden litrahintaa.

Hallituksen linjausten mukaisesti Suomi liittyy vuodesta 2027 mukaan EU-laajuisen päästökauppaan, jonka seurannaisvaikutuksina on polttoaineiden hintojen nousupaine. Tavarankuljetusten ja muun hyötyliikenteen edellytysten turvaamiseksi hallitus linjasi, että päästökaupan vaikutuksia kuljetuskustannuksiin kompensoidaan ammattidieselillä. Se tarkoittaa, että osa polttoaineverosta palautetaan ammattiliikenteelle.

”Henkilöautoliikenteessä päästökaupan vaikutuksia kompensoivat hallituksen jo tekemä polttoaineveron alennus ja vielä valmisteilla oleva 100 miljoonan euron suuruinen polttoaineveron alennus,” arvioi autoala tiedotteessaan.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry tervehti hallituksen linjausta tyytyväisenä.

– Hallitus teki logistisen kilpailukykymme kannalta tärkeän linjauksen. Tämä on välttämätön keino estää päästökaupan mukanaan tuoma polttoaineen hinnan nousu raskaassa liikenteessä, toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.

Kujalan mukaan on kuitenkin hyvä muistaa, että päätös ammattidieselistä ei alenna kustannuksia, vaan estää niiden nousua. Ammattidieselillä tarkoitetaan energiaverodirektiivin sallimaa mahdollisuutta soveltaa tietyntyyppisiin kuorma- ja linja-autoihin tankattavaan dieselöljyyn alhaisempaa polttoaineverokantaa.