Näin taksien ryvettynyt maine palautuisi – eikä toimia ole ihan vähän!

Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja: ”Taksi on ollut erittäin voimakkaasti säännelty toimiala vuosikymmeniä ja kun kerralla täysin hallitsemattomasti ala vapautettiin käytännössä lähes kaikesta sääntelystä, niin lopputulos on nyt nähty.”

Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen huokaa syvään, kun kuulee yhteydenottoni syyn. Haluan tietää mitä järjestäytyneiden taksien edustaho tekisi, jotta taksitoiminnan rapautunut maine ja lukuisat epäkohdat saataisiin korjatuksi.

Tehtävää on nimittäin paljon. Moottori kertoi tavallisilta taksinkäyttäjiltä keräämistään kokemuksista viimeksi 8.4.2024 otsikolla Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat.

Koskinen muistuttaa, että kaikki muuttui vuonna 2018. Edellinen hallitus korjasi jotakin yksityiskohtia, mutta vaikutukset jäivät valitettavan vähäisiksi.

– Taksi on ollut erittäin voimakkaasti säännelty toimiala vuosikymmeniä ja kun kerralla täysin hallitsemattomasti ala vapautettiin käytännössä lähes kaikesta sääntelystä, niin lopputulos on nyt nähty.

Virhe, jos ei kysy hintaa

Koskinen tuo esiin tyypillisen taksinkäyttötilateen, jossa vain silloin tällöin taksia tarvitseva ei takapenkille istahtaessaan huomaa varmistaa kyytihintaa ennakolta.

– Se saattaa osoittautua suureksi virheeksi.

Koskinen arvioi, että huijatuksi tulemisen kokemus kantaa väkevänä ja pitkään.

– Kuluttaja osaa kysyä jatkossa hintaa, mutta toimialan ja koko yhteiskunnan kannalta ongelmallista on, että hän samalla saattaa jättää jatkossa taksipalvelut käyttämättä ja yrittää löytää aina jonkun muun vaihtoehdon.

Takseissa löytyy Koskisen mukaan aina ”riman alittajia” sekä ”pikavoittojen” tavoittelijoita, joille sana moraali on tuntematon.

– Siksi ala ei yksin pysty ilman sääntelyä, valvontaa, sanktioita ja koulutusta tilannetta nopeasti tervehdyttämään.

Hinnoitteluun joku roti

Järjestäytyneen taksialan edustaja pitää hyvänä, että kyytihinnat määräytyvät markkinaehtoisesti, kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti, mutta hinnoittelussa pitää kuitenkin olla joku roti.

– Hinnoittelun pelisääntöjen tulee olla selkeät ja selvät siten, että jokainen taksinkäyttäjä tietää taksia ottaessaan mitä se maksaa. Nykymallia on kehitettävä edelleen, jotta kuluttajat oppivat tarkistamaan taksiauton ulkopuolelta kyseisen yrittäjän käyttämät hinnat.

Ilmoitettuihin hintoihin tulee myös voida luottaa.

– Hinnastosta ei ole mitään iloa, jos matkan päätteeksi peritään jotakin ihan muuta. Kuluttajalle on aina ja kaikissa tilanteissa pysyttävä antamaan sellainen kuitti, josta ilmenee hinnoittelun perusteet yksiselitteisesti. Tämä on saatava sanktioitua siten, että kenenkään taksinkuljettajan tai taksiyrittäjän ei tosiasiallisesti kannata yrittää huijata asiakasta.

Taksamittari takaisin!

Taksamittari kuuluu EU:n mittauslaitedirektiivin ja Suomessa voimassa olevan mittauslaitelain piiriin. Takseilta ei kuitenkaan vuoden 2018 uudistuksen jälkeen ole enää vaadittu kyytihinnan kertovaa taksamittaria, vaan sen on voinut korvata ”muu vastaava laite”.

– Se on kutakuinkin täysin määrittelemätön laite ja näin ollen tietojen oikeellisuutta ei voida varmentaa mitenkään. Käytännössä tämä tarkoittaa taksiyrittäjien valvonnan vaikeutta ja erityisesti se on johtanut entistä voimakkaampaan eriarvoistumiseen yrittäjien kesken, Koskinen kritisoi.

– Mielenkiintoista on, että Traficom kykenee antamaan keittiössäni olevaan leivänpaahtimeen tietoturvamerkinnän, mutta ei määrittelemään laitetta, jota yleisnimityksellä voisi pitää kassakoneena. 

Ajaminen ei voi perustua navigaattoriin

Koskinen on saanut useaan otteeseen kuulla kuluttajien närkästystä siitä, että taksit eivät osaa aina edes auttavasti perille. Näissä tapauksissa asiakas on joutunut neuvomaan taksinkuljettajaa jopa ihan keskeisten maamerkkien sijainneista ja järkevimmistä ajoreiteistä perille.

Kyytikohtainen haaste on selätettävissä silloin, kun taksiasiakas on itselleen tutuilla seuduilla liikkeellä, muta jos asiakas ottaa taksin alleen itselle vieraalla paikkakunnalla, on hän taksinkuljettajan suunnistuskykyjen armoilla.

– Perustason paikallistuntemus on edelleenkin tarpeen, vaikka navigaattorit helpottavat taksinkuljettajan työtä.

Koskinen vinkkaa, että jos nousee autoon taksiasemalla ja kertoo selkeän määräosoitteen, jota kuljettaja ei tiedä, niin kyyti kannattaa jättää väliin.

– Taksiasemalla asiakkaalla on täysi vapaus valita mikä tahansa auto, valitsemalla palveluntuottajan, joka on tuttu ja jonka laatuun on tyytyväinen, pääsee yleensä kohtuullisen hyvää lopputulokseen. Tunnetut suuret palvelutuottajat (tilausvälitysyhtiöt) ovat siinä mielessä turvallisempia valintoja, että jälkikäteinen asioiden selvittäminen on yleensä helpompaa.

Tekniikan varaan ei tärkeässä palveluammatissa voi kuitenkaan jättäytyä.

– Pelkän navigaattorin varaan ei taksinkuljettajan työtä voi rakentaa, vähintäänkin pitäisi osata kadunnimet kirjoittaa oikein, jotta ei tarvitse pyytää siihen apuun asiakasta.

21 tunnin koulutus ja ”varma läpipääsy”

Taksiyrittäjäksi ryhtyminen edellyttää 21 tunnin koulutusta ja koulutuksen jälkeen koulutuksen toteuttaja järjestää kokeen.

– Valitettavasti osa koulutuksen tarjoajista käyttää markkinointikeinona varmaa läpi pääsemistä. Tiettävästi huhupuheen mukaan on olemassa jopa sellaisia koulutuksen järjestäjiä, joilta saa todistuksen käymättä pakollisessa koulutuksessa, Koskinen kertoo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoo koulutuksen järjestäjiä, muttei tietty ehdi aina kaikkialle.

– 21 tunnin koulutuksen jälkeen valitettavasti meillä on kokeen läpäisseitä henkilöitä, jotka eivät tiedä esimerkiksi mitä tarkoittaa arvonlisävero.

Koskisen mukaan yrittäjäkoulutuksen sisältöä tulee kehittää, pituutta tulee arvioida ja koulutuksen päätteeksi oleva koe tulee olla viranomaisen järjestämä sekä tasoltaan sellainen, että pelkkä luku- tai kirjoitustaito ei takaa läpipääsyä.

Kielitaito hakusessa

Taksinkuljettajalta edellytettävä kuljettajakoe järjestetään suomeksi tai ruotsiksi.

– Tästä huolimatta meillä sellaisia kokeen läpäisseitä kuljettajia, jotka eivät osaa sanaakaan kumpaakaan kotimaista kieltämme. Miten he ovat voineet läpäistä viranomaisen järjestämän kokeen?

Koskisen mukaan ei saisi olla mahdollista, että kielitaidoton voi läpäistä kokeen vastausvaihtoehdot arvaamalla.

Riittävää kielitaitoa Taksiliitto pitää ehdottomana edellytyksenä.

– Noin 40 % alan liikevaihdosta tulee yhteiskunnan ostamista kuljetuspalveluista, joissa asiakkaina ovat ilman huoltajia kulkevia lapsia, sairaita, vanhuksia, vammaisia ja eri tavoin aistirajoitteisia – kommunikaation on onnistuttava vähintäänkin välttävällä tavalla asiakasturvallisuudenkin vuoksi.

Koehuijaukset kuriin

– Kokeen järjestäminen ja kokelaan tunnistaminen tulee olla siinä määrin aukotonta, että osallistuja ei voi huijata henkilöllisyydellään, Koskinen penää.

Voi hyvin kuvitella, että taksinkuljettajaksi mielivien mielikuvitus huijauskeinojen suhteen on vähintään yhtä rikas kuin ajokortin teoriakokeenkin suorittajilla, joiden huijausyrityksistä Moottori kertoi aiemmin otsikolla Ajokortin teoriakokeen vilpit: lunttilappu hameen alle ja setelitukko valvojalle.

Koskinen on hyvin epäileväinen ulkomailla suoritettujen ajolupien suhteen. Hänestä taksinkuljettajan ajoluvan saamisen ehtona olisi hyvä pitää vaatimusta Suomessa suoritetusta henkilöauton ajokokeesta.

Rikolliset pois alalta!

Taksiliikenneluvanhaltijan hyvämaineisuusvaatimuksia tulisi Koskisen mukaan kiristää.

– Jotta saamme eri tavoin rikollisella tavalla toimivat henkilöt pois toimialalta. Taksiala on kansainvälisesti hyvin suosittu toimiala rikollisen toiminnan peitetoiminnan kuten rahanpesun näkökulmasta.

Taksiyrittäjälle tulee myös lisätä velvoitteeksi kuulua sekä ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteriin, näitä vaatimuksia ei nykyisellään ole.

Koskinen kritisoi sitäkin, että maksuvälinepetoksesta tuomittu voi Suomessa toimia taksinkuljettajana.

– Kovin erikoiselta tuntuisi asiakkaana antaa maksuvälinepetokseen syyllistyneelle kuljettajalle luottokortti.

Taksinkuljettajan ajoluvan, myös liikenneluvan, menettämisen tulisi Koskien mukaan olla mahdollista ja todellinen uhka väärin toimittaessa.

Koskinen penää myös kuluttajilta vastuulista käytöstä taksia valitessaan. Alhainen hinta ei saisi olla ainoa valintaperuste.

– Jos hinta on ainoa valintaperuste, väärin toimivat, veroja kiertävät, käteismaksua edellyttävät tai mahdollisesti osana rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa harjoittavat tahot saavat asiakkaita.

Koskinen kiteyttää, että 30 minuutin taksikyyti 8 eurolla ei voi olla aitoa ja rehellistä yritystoimintaa.

– Taustalla on jotakin sellaista, joka ei taida päivänvaloa kestää.

Onneksi edelleen suurin osa yrittäjistä toimii oikein ja rehellisesti!

”Pääosa toimii oikein”

Koskinen on kuitenkin ilahtunut siitä, että edelleen pääosa yrittäjistä ja kuljettajista toimii ja haluaa toimia oikein.

– Me Taksiliitossa haluammekin saada hyvä palvelua ja laatua tarjoavat toimijat menestymään vaativassa asiakaspalveluammatissa.

Suomessa noin 14 000 taksia

Suomen Taksiliitto laati vuoden 2023 heinäkuussa alaa koskevat eettiset ohjeet, jotka löytyvät täältä.

Suomessa on noin 9 800 taksin liikennelupaa. Liikenneluvan haltijoista noin kolmasosa on Suomen Taksiliiton jäseniä.

Suomessa on käytössä noin 14 000 taksiautoksi rekisteröityä autoa eli etupäässä henkilöautoa sekä invatakseja ja muita ajoneuvoja, joissa on kuljettajan lisäksi korkeintaan 8 matkustajapaikkaa.