Liikenneverkon kunnossapito priorisoitava – evästää virkakunta seuraavaa hallitusta

”Perusväylänpidon nykyisin riittämätöntä rahoitusta on nostettava keskimäärin 1,5 miljardin euron vuositasolle tulevalla hallituskaudella.”

Tiet rapistuvat ja se on myös seuraavan, ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen päänsärky. Tie- ja rataverkon alati heikkenevä kunto uhkaa muodostua esteeksi Suomen kilpailukyvyn parantamiselle.

Tämän kurjuuden tuo esiin myös tuore liikenne- ja viestintäministeriön näkemys eli virkakunnan viestit tulevaan hallitusvaihdokseen vuonna 2027.

Moottori uutisoi aiheesta eilen kahteen kertaan otsikoilla Autoliitto kimmastui mahdollisista ruuhkamaksuista – ”Ihmiset kamppailevat vakavan polttoainekriisin kanssa – – Tässä tilanteessa ministeriön virkakunta esittää lisää veroja liikkumiselle.” ja Ruuhkamaksuja, tiemaksuja, verojen korotuksia – näin autoilun verotus mullistuisi, jos uusi hallitus toteuttaa ministeriön tuoreet linjaukset.

Teiden ylläpitoon lisää rahaa!

Rohkeutta ja ratkaisuja -otsikon alle koottu dokumentti nostaa esiin nykytilan ongelmat, jotka eivät ole ottaneet kohentuakseen vuosikausiin. Sen surkein todiste on jo 4,3 miljardiin euroon kasvanut väyläverkon korjausvelka.

Se uhkaa jo elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja kansalaisten liikkumista. Korjausvelka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi teiden kehnon kunnon vuoksi alennettuja nopeusrajoituksia, kiertoreittejä, painorajoitettuja siltoja – ja kasvaneita ajoaikoja.

Hyvistä ja poliittisesti sovituista aikeista eli parlamentaarisesti valmistellusta Liikenne 12 -suunnitelmasta huolimatta liikenneverkon rahoitusta ei edelleenkään kohdisteta tehokkaasti ja vaikuttavasti.

”Perusväylänpidon nykyisin riittämätöntä rahoitusta on nostettava keskimäärin 1,5 miljardin euron vuositasolle tulevalla hallituskaudella”, linjataan virkakunnan ulostulossa.

Johtopäätös on selkeä: ”Kun rahoitusta on niukasti, on nykyisen liikenneverkon kunnossapito priorisoitava uusien infrahankkeiden edelle.”

Virkakunnan näkemyksen mukaan väyläverkon vaikuttava kehittäminen varmistetaan valitsemalla uudet hankkeet Väyläviraston investointiohjelmasta – samalla kohenisi kustannusarvioissa pysyminen.

Sekin tuodaan epäkotana esille, että Väyläviraston investointiohjelman ulkopuolelta nostettujen hankkeiden ja alkuperäisten ohjelmaan sisältyneiden hankkeiden välinen tehokkuustappio on vuosina 2021–2026 ollut 183–195 miljoonaa euroa.

Arkiliikkuvuus vs. sotilaallinen liikkuvuus

Globaali epävarman tilanne tulee näkyviin linjauksissa, jotka koskevat ns. sotilaallista liikkuvuutta. Se on tärkeää, muttei saisi syödä valtion varoja arkiliikkuvuudelta.

”Pääosin puolustuksen tarpeisiin tehtävät sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet tulisi tehdä erillisrahoituksella. Muiden miljardiluokan hankkeiden edistäminen edellyttäisi vahvaa valtion budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta.”

Lähde: Rohkeutta ja ratkaisuja Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunnan viestit hallitusvaihdokseen 2027