Autoliitto kimmastui mahdollisista ruuhkamaksuista – ”Ihmiset kamppailevat vakavan polttoainekriisin kanssa – – Tässä tilanteessa ministeriön virkakunta esittää lisää veroja liikkumiselle.”

Ruuhkamaksut ja muut uudet tienkäytön verot lisäisivät kotitalouksien ja yritysten kustannuksia, kritisoi Autoliitto.

Moottori uutisoi aamulla liikenne- ja viestintäministeriön virkakunnan evästyksistä tulevalle hallitukselle, joka valitaan huhtikuun 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Artikkelin otsikkona oli Ruuhkamaksuja, tiemaksuja, verojen korotuksia – näin autoilun verotus mullistuisi, jos uusi hallitus toteuttaa ministeriön tuoreet linjaukset.

Nyt on Autoliiton vuoro kertoa kriittiset näkemyksensä näistä virkakunnan evästyksistä – ratin tasalta eli tavallisen autoilijan näkökulmasta.

Rahat tiukilla jo nyt

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö Autoliitto äimistelee, että esille nostetut ruuhkamaksut ja muut uudet tienkäytön verot lisäisivät kotitalouksien ja yritysten kustannuksia tilanteessa, jossa korkeat polttoainehinnat vaikeuttavat jo niiden toimeentuloa.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta esittää tulevalle hallitukselle muun muassa alueellisia ruuhkamaksuja suurille kaupunkiseuduille sekä ajoneuvoverotuksen kytkemistä tienpidon kustannuksiin. Autoliitto torjuu uusien verojen rakentamisen tämän esityksen pohjalta.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kiteyttää ihmisten liikkumisarjen haasteet.

– Ihmiset kamppailevat vakavan polttoainekriisin kanssa, eivätkä poliitikot ole löytäneet siihen riittävää ratkaisua. Tässä tilanteessa ministeriön virkakunta esittää lisää veroja liikkumiselle.

Nieminen korostaa, että kotitaloudet ja yritykset tarvitsevat kustannuksiinsa helpotusta, eivät uusia laskuja.

– Samaan aikaan luodaan suoria tukimuotoja liikenneköyhyyden torjumiseksi. Ihmisten ja yritysten arki ja todellisuus ovat ministeriössä pahasti hukassa, Nieminen kritisoi.

Kallis keräysjärjestelmä ei korjaa teitä

Autoliitto muistuttaa, että tienkäytön verotusta on esitetty Suomessa toistuvasti uusilla nimillä. Jorma Ollilan työryhmän kilometriveromallia ja Anne Bernerin liikenneverkkoyhtiötä seuraisi jälleen uusi kierros liikenteen hinnoittelun uudistamista. Keräysjärjestelmien korkeat kustannukset ovat olleet keskeinen este uusien mallien toteuttamiselle.

Nieminen tähdentää, ettei Suomessa ole kansainvälisen mittapuun mukaisia ruuhkia.

– Ruuhkamaksu olisi käytännössä uusi vero, vaikka sitä kutsuttaisiin maksuksi. Sen keräämiseen rakennettaisiin kallis järjestelmä, ja autoilun kokonaisverotuksesta tulisi entistä vähemmän läpinäkyvää.

Nieminen toteaa, että koko ruuhkan määritelmä on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Hänen mukaansa kyseessä on ennemminkin etikettihuijaus tai markkinointitermi, jolla veronkorotusta on tarkoitus peitellä.

Verojen korvamerkintä epäonnistunut

Tieliikenteestä on kerätty pitkään moninkertaisesti enemmän veroja kuin valtion tieverkkoon on käytetty rahaa, huomauttaa noin 130 000 jäsenen Autoliitto.

Etujärjestö tuo esiin, että vuonna 2025 verokertymä oli arvonlisäverot mukaan lukien noin 7,6 miljardia euroa. Tästä huolimatta väyläverkon korjausvelka on kasvanut yli neljään miljardiin euroon, josta tieverkon osuus on 2,6 miljardia euroa.

– Tieliikenne tuo valtion kassaan vuosittain miljardeja enemmän kuin tieverkkoon palautuu. Silti tiet on päästetty pitkäaikaisella alirahoituksella huonoon kuntoon.

Niemisen mukaan on perusteltua kysyä, miten liikenne- ja viestintäministeriö on onnistunut tehtävässään, jos ratkaisuksi tarjotaan jälleen uusia veroja.

– Liikenteen veroja ei ole ennenkään onnistuttu korvamerkitsemään niin, että tienpidon riittävä rahoitus olisi turvattu. Miksi se onnistuisi nyt? Uuden veron perusteleminen teiden kunnolla ei ole tae siitä, että rahat todella lisäävät tienpidon rahoitusta. Kyseessä on aina lopulta poliittinen päätös, kuten on tähänkin saakka ollut.

Autoliiton mukaan korjausvelan vähentäminen ja perusväylänpitoon panostaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Ne olisi kuitenkin toteutettava pitkäjänteisillä budjettipäätöksillä – tiestön rahoituksen on vastattava paremmin sen osuutta henkilö- ja tavaraliikenteestä.

Autoliitto linjaa, että hankkeiden hyöty-kustannussuhteilla pitää olla merkitystä, eikä yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia hankkeita tule toteuttaa.

– Rohkeutta tarvitaan kannattamattomista hankkeista luopumiseen, vaikka kyse olisi suurista raidehankkeista. Liikenteen ratkaisuissa on huomioitava kotitalouksien toimeentulo ja yritysten kilpailukyky. Suomessa auto on arjen mahdollistaja, ei luksustuote, Nieminen painottaa.