Kuljetusala: tiestö vaatisi 4 000 km päällystämistä vuosittain

Väyläviraston arvion mukaan vuoden 2022 lopussa Suomen päällystetystä tieverkostosta huonokuntoisia oli noin 7 800 kilometrin edestä.

Teiden päällysteissä on monenlaisia vaurioita kuten monttuja, painaumia ja teiden pinnasta lähteviä irtopalasia sekä kevään tulleen paljastuvia routamonttuja, jotka syövät ajoneuvojen vanteita ja aiheuttavat myös vaaratilanteita – etenkin jos kuopan äkkinäinen väistöliike johtaa tieltä suistumiseen tai pahempaan.

Ongelma on, että tiehen heikentyneen päällysteen läpi mennyt vesi jäätyessään laajenee ja rikkoo tien pinnan. Talvella routamontut joudutaan korjaamaan tilapäisellä paikalla, joka sekään ei ole ongelmatonta tai paikkaus raskasta kulutusta kestävää.

Tiestön nykytilanne ja kunnostusrahoituksen riittävyys tulevaisuudessa huolettavat ammatikseen ajavia, kuten käy ilmi kuljetusalan etujärjestön Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n teettämästä tuoreesta kyselystä.

”Hallituksen satsattava tiestöön”

SKAL Kuljetusbarometri -kyselytutkimuksen mukaan seuraavan hallituksen on satsattava tiestöön ja tieverkon korjausvelkaan.

Kyselyn perusteella yritysten mielestä tärkeimpiä toimia ovat nykyisen tieverkon korjausvelan hoitaminen sekä tienpidon rahoituksen nostaminen.

96 prosenttia vastanneista pitää erittäin tärkeänä tai tärkeänä sitä, että tieverkon korjausvelkaa hoidetaan. Lähes 70 prosenttia vastanneista pitää erittäin tärkeänä, että tienpitoon varataan riittävä rahoitus.

– Tiestömme ei ole nyt hyvässä kunnossa ja tämän kaikki näkevät päivittäin. Jotta tiestön korjausvelka pysyisi edes nykytasollaan, pitäisi vuosittain päällystää vähintään 4 000 tiekilometriä, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala muistuttaa.

Huonokuntoisia teitä 7 800 kilometriä

Väyläviraston arvion mukaan vuoden 2022 lopussa Suomen päällystetystä tieverkostosta huonokuntoisia oli noin 7 800 kilometrin edestä eli noin 15 prosenttia koko päällystetystä tieverkostosta.

Moottori on useaan otteeseen kertonut teiden kunnosta ja korjausvelan kasvusta esimerkiksi otsikolla Kuoppia ja tärinää – teiden päällystysten korjausvelka kasvaa.

Tavara liikkuu kumipyörin

Kujala tuo esiin, että tieliikenne vastaa noin 90 prosentista Suomessa kuljetetuista tavaratonneista. Viime vuosina tämä on korostunut entisestään.

– Alimitoitettua rahoitusta on nostettava tiestön ylläpidon ja kehittämisen vaatimalle tasolle. Tasokorotus, jolla liikenneinfrastamme huolehditaan vastuullisella tavalla, vaatii peräti miljardin lisärahoituksen. Tämä summa tarvitaan perustienpidon rahoitustason nostoon, korjausvelan poistamiseen ja kehittämisinvestointeihin.

Näin kuljetusbarometri tehtiin

Kuljetusbarometrikysely 1/2023 lähetettiin 4 302 vastaanottajalle 19.12.2022. Vastausaikaa oli 9.1.2023 asti. Barometriin 1/2023 vastasi 641 jäsenyrittäjää. Väylävirasto osallistui tiestöä ja talvihoitoa koskevien kysymysten laadintaan.

Yrittäjätkin huolissaan tiestöstä

Yrittäjät ja elinkeinoelämä on huolissaan teiden kunnosta. Suomen Yrittäjät teetti kyselyn jäsenistölleen. Yrittäjägallupin viesti oli selkeä: teiden kunnon ylläpidon eteen täytyy tehdä toimia ja pian.

Moottori kertoi tammikuussa uutisessaan kyselystä otsikolla Yrittäjät: tiet kuntoon ja sassiin! Kaksi kolmesta vastaajasta (67 %) oli sitä mieltä, että teiden kunnossapitoon tarvitaan lisää rahaa.

Moottori uutisoi aiemmin tieverkoston ylläpidon ja teille osoitettujen määrärahojen hankalasta tilanteesta otsikolla Ilkeä yhtälö: tiet rapautuvat, rahat ehtyvät.

Tiestöön rahaa vaikka muualta

Yrittäjäjärjestö on ollut sekin huolissaan tiestömme rapautuvasta kunnosta.

Suomen Yrittäjien liikennepoliittinen asiantuntija Emma-Stina Vehmanen eritteli tammikuussa julkistetun kyselyn tulosta.

– Parempi tiestön kunto parantaisi monen yrityksen mahdollisuuksia toimia. Autoilua verotetaan raskaasti, joten teiden pitäisi olla paremmassa kunnossa.

Teollisuuden yrityksistä 80 prosenttia on valmis tiestön parempaan kunnossapitoon, vaikka se vaatisi muualta leikkauksia, todetaan etujärjestön tiedotteessa.

Kyselyn perusteella tiestön kuntoon olivat valmiita satsaamaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen yrittäjät.

Yrittäjägallupin toteutti Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tutkimuslaitos Kantar. Tiedonkeruu tehtiin 22.11.–30.11.2022. Tutkimukseen vastasi 1 027 pk-yrityksen edustajaa. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry / kuljetusbarometri, Suomen yrittäjät, Väylävirasto