Kuolema korjaa satoa – Suomi jäänyt kehityksessä Pohjoismaista

Tieliikenteessä kuolee vuosittain yli kaksisataa ihmistä. Suomi on liikenneturvallisuudessa vain keskikastia Euroopassa.

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkarin mukaan liikenneturvallisuuskehitys Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana ollut vähäistä.

– Euroopassakin on esimerkkejä maista, joissa viime aikoina on onnistuttu vähentämään onnettomuuksia voimakkaasti.

EU:n linjaama liikenneturvallisuuspolitiikka vuosille 2021–2030 sisältää kovia tavoitteita. EU:n pitkän aikavälin visiossa liikennekuolemien määrä lähenee nollaa vuonna 2050. Välitavoitteena on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.

Parkkari kannattaa sitä, että EU:n tasolla on linjattu tavoitteet kunnianhimoisesti.

– Kuolemien puolittamistavoite vuoteen 2030 on realistinen ja ennen kaikkea tarpeellinen, Parkkari tähdentää ja myöntää tekemistä Suomessa riittävän.

Kärkimaina Norja, Ruotsi ja Sveitsi

Heikon kehityksen on havainnut myös Liikenneturva ja sen tutkimuspäällikkö Juha Valtonen, joka vertaa Suomea muihin Pohjoismaihin.

– Ruotsissa päästiin alle kahdensadan ja Norjassa alle sadan tieliikennekuoleman. Myös Tanskassa vähennys on ollut reilu. Väkilukuun suhteutettuna liikennekuolemien määrä vuonna 2020 Suomessa on noin kaksinkertainen Ruotsiin ja Norjaan verrattuna, ja myös selvästi korkeampi kuin Tanskassa.

Liikennekuolemien ja asukasluvun suhdeluku ei mairittele Suomea Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa. Suomen tieliikenteessä vuonna 2020 kuoli 39,7 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Ruotsissa vastaava suhdeluku viime vuodelta on 18,4, Norjassa 17,7 ja Tanskassa 25,5.

– Tilastoinnissa on toki eri maiden välillä eroa ainakin itsemurhien käsittelyn osalta, mutta, vaikka Suomessa vähennettäisiin kaikki vähänkin epäilyttävät tapaukset itsemurhina pois, niin Suomessa ei päästäisi suhdeluvussa alle 30 kuolleeseen miljoonaa asukasta kohden, Valtonen taustoittaa.

Suomi on keskikastissa

EU:n laajuisesti Suomi sijoittuu keskikastiin, kun verrataan tilastoja, joissa tieliikennekuolemien määrä suhteutetaan miljoonaan asukkaaseen. ETSC:n (European Transport Safety Council) tuoreimmissa vuotta 2019 koskevissa tilastoissa kärkimaina ovat Norja, Ruotsi ja Sveitsi.

Seuraavaksi turvallisimmat Euroopan maat olivat Ruotsi ja Sveitsi, joissa kuoli 22 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Seuraavina maina tulivat Irlanti (29 kuollutta/miljoona asukasta), Iso-Britannia (29), Malta (32) ja Tanska (34), joka siis kohensi turvallisuuttaan melkoisesti sitten vuoden 2019. Eniten liikenneturvallisuus kohentui EU-maista Virossa.

EU-maiden keskiarvo on 51 tiekuolemaa per miljoona asukasta. Synkimmät tilastot tulivat Romaniasta. Siellä liikenteessä kuolee 96 ihmistä miljoonaa asukasta kohti. Kehnojen lukujen maita ovat myös Bulgaria (90) ja Puola (77).

Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

Mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta koviin tavoitteisiin voitaisiin yltää? Parkkarin mukaan liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrän vähentämiseksi ei ole olemassa poppakonsteja.

– Yhtä keskeistä konkreettista toimenpidettä ei ole. Liikenneturvallisuustyö vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallista panostusta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Liikennejärjestelmä kokonaisuudessaan tulisi suunnitella siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä.

Parkkari tähdentää, että uuden ajoneuvotekniikan turvallisuushyödyt tulisi saada nykyistä tehokkaammin käyttöön arkiliikenteessä. Se vaatisi eurooppalaisessakin vertailussa iäkkään ajoneuvokantamme nuorentumista, joka tekisi uudenlaisista kuljettajaa auttavista turvajärjestelmistä yleisempiä. Tällaisia turvajärjestelmiä ovat esimerkiksi ajonvakautus- ja törmäyksenestojärjestelmät.

– Ajonvakautusjärjestelmät ovat yleistyneet viime vuosina. Hyvin hyödyllisiä ovat myös törmäyksenestojärjestelmät, jotka ovat vielä verrattain harvinaisia Suomessa, Parkkari harmittelee.

Perinteistäkään turvatekniikkaa ei Parkkarin mukaan välttämättä käytetä.

– Autoissa ei käytetä riittävän usein turvavöitä eikä pyöräillessä kypärää.

Liikenneympäristön kohentamista

Liikenneympäristön kohentamisella turvallisemmaksi eri käyttäjäryhmille on vaikutuksensa, mutta ympäristön muokkaus on usein pitkäkestoista ja kallista. Esimerkiksi keskikaiteiden asentamisella voidaan ehkäistä törmäyksiä erityisesti teillä, joilla ajetaan suurella nopeudella.

– Taajamien liikennejärjestelyissä on kehittämistarpeita suojaamattomien tienkäyttäjien turvallisuuden suhteen. Taajamien ulkopuolella yksiajorataisilla valta- ja kantateillä on ajosuuntien erottelussa huomattavan paljon puutteita, Parkkari erittelee.

Liikenneturvallisuusstrategia tekeillä

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan paraikaa kansallista liikenneturvallisuusstrategiaa. Sen pohjana on EU:n linjaama ns. nollavisio, joka tarkoittaa sitä, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Visiossa on kyse pitkän aikavälin tavoitteesta, jonka mukaan liikennekuolemien määrä lähenee nollaa vuonna 2050.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Onnettomuustietokeskus Lähteet: Liikenneturva, Onnettomuustietoinstituutti, ETSC (European Transport Safety Council), Ruotsin, Norjan ja Tanskan onnettomuustilastot