Liikenneministeriö: autoiltujen kilometrien määrää kaupungeissa tulisi vähentää

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikenteen hinnoittelulla tulisi vähentää autoiltujen kilometrien määrää kaupungeissa – ruuhkamaksuakin väläytellään. Autoliitto: Ruuhkamaksu olisi vain uusi työssäkäynnin vero.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt aikeitansa liikenteen tulevaisuuden suhteen. Ministeriön kaavailut löytyvät valtioneuvoston koostamasta Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus 2022 – Yhteiskunnan tila ja päätöksiä vaativat kysymykset -raportista.

Ministeriön mukaan liikenteen hinnoittelulla tulisi tulevaisuudessa vähentää autoiltujen kilometrien määrää kaupungeissa, joissa on vaihtoehtoja henkilöauton käytölle. Raportissa aietta perustellaan seuraavasti: ”Tällä vaikutetaan liikenteestä johtuvien melu-, kasvihuonekaasu- ja lähipäästöhaittoihin sekä yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kävely ja pyöräily vaikuttavat suotuisasti myös terveyteen.”

Ja sitten tulee se vuosikausia väläytelty aie, jota ei ilmiselvästi ole kuopattu.

”Ruuhkamaksut ovat yksi hinnoittelun keino. Niiden käyttöönotto vaatii ruuhkamaksut mahdollistavan lainsäädännön. Käyttöönoton tulisi olla vapaaehtoista kaupunkiseuduille.”

Ministeriön toteaa, että samanaikaisesti kaupunkiseuduilla tarvitaan ”kilpailukykyinen joukkoliikenteen ja liikennepalveluiden kokonaisuus, jotta ihmiset voivat halutessaan olla käyttämättä omaa autoa.”

Tätä siirtymää tukevat ministeriön mukaan matka- ja kuljetusketjuja parantavat digitaaliset ratkaisut sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.

Kansalaisia tulisi kannustaa kävelyyn ja pyöräilyyn ”infrastruktuurin kehittämisen, pysäköinnin, ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ja työmatkavähennysten kautta.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästötavoitteet ja liikkumistavat

Fossiilisesta energiasta irtautuminen ja kiertotalouden edistäminen vaativat ministeriön mukaan sekä energiankulutuksen vähentämistä että siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. ”Liikenteen sähköistyminen etenee, mutta sähkön rinnalla tarvitaan muita käyttövoimia.”

Liikenneministeriö kohentaisi tieliikenteen verotuksen päästöohjausta keventämällä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden verotusta EU-minimiin tai jopa sen alle.

Ministeriö väläyttelee myös kansallisia tukitoimia.

”Tuet uusien käyttövoimien toimivaan ja helppokäyttöiseen jakeluinfraan eli lataus- ja tankkauspisteisiin ja kannusteet uusiin käyttövoimiin siirtymiseen ovat keskeisiä.”

Autoliitto: henkilöauto välttämätön

Päästövähennystavoitteet tulisi Autoliiton mukaan saavuttaa toimilla, jotka varmistavat sen, että liikkuminen on Suomessa jatkossakin mahdollista.

Autoliitto on linjannut ilmastotoimista, että henkilöauto välttämätön nyt ja tulevaisuudessa, kirjoitti Moottori aiemmin.

Käytännössä henkilöauto on nyt ja tulevaisuudessa ohuiden liikennevirtojen harvaan asutussa ja pinta-alaltaan suuressa maassa välttämätön liikkumismuoto. Näin kiteyttää Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö lausunnossaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta, josta ympäristöministeriö pyysi lausuntoja.

Autoliitto on ilmastotoimiin liittyen toivonut lisää kunnianhimoa iäkkään autokantamme uudistamiseen ja muistuttanut, että yhtä uutta autoa kohden Suomessa myydään kuusi käytettyä autoa. Tarjolla tulisi olla hyviä käytettyjä autoja. Autoliitto on tuonut esiin, että esimerkiksi käytettyjen sähköautojen tarjonta on Suomessa vielä hyvin pientä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Autoliitto penää valtiovallalta lisää kunnianhimoa. ”Valtion tulee arvioida, halutaanko kerätä mahdollisimman paljon verotuloja vai saavuttaa asetetut tiukat ilmastotavoitteet huolehtien kuitenkin kansantaloudesta. Jos valtio pitää kiinni korkeista veroista, kansalaiset pitävät kiinni vanhoista autoistaan”, arvioidaan Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen allekirjoittamassa lausunnossa.

Missä ruuhkat?

Autoilijoilta perittävän tietullimaisen ruuhkamaksuidean taustalla on hallituksen tavoite, jonka mukaisesti Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Ruuhkamaksuaikeista Autoliitto on esittänyt perusteltua kritiikkiä esimerkiksi kesäkuisessa Moottorin artikkelissa otsikolla Ruuhkamaksun valmistelu etenee ministeriössä.

Artikkeliin haastatellun Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvasen mukaan ruuhkamaksu-termi on harhaanjohtaja. ”Suomessa ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä ruuhkia, joita pitäisi hillitä eikä kyseessä tosiaan ole maksu, vaan vero ainakin kaikissa niissä malleissa, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä.”

Tolvanen haastaa ruuhkista puhuvat määrittelemään, mitä se sanalla tarkoittavat.

”Suomessa ei ole ruuhkia ja jos joku sanoo, että on, niin olisi hyvä tietää, mikä on ruuhkan määritelmä. Meillä ruuhkista voi puhua lähinnä juhannusliikenteessä sekä poikkeustapauksissa, kuten jos tiellä on onnettomuus.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruuhkamaksu = työssäkäynnin vero

Tolvanen toi myös esiin, että Suomessa henkilöauto on usein ainoa mahdollinen tapa hoitaa työssäkäynti ja muu arjen liikkuminen tehokkaasti.

”Jos liikkumiskustannuksia keinotekoisesti nostamalla pakotetaan osa kansalaisista valitsemaan itselleen huonosti sopiva liikkumismuoto, niin kyllähän sen voi tulkita olevan eriarvoistavaa.”

Pasi Niemisen aiemman arvion mukaan ruuhkamaksuissa olisi käytännössä kyse uudesta työssäkäynnin verosta, jota joutuisivat maksamaan erityisesti sellaiset ihmiset, jotka eivät voi tehdä etätöitä tai valita työaikojaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuva: Moottorin arkisto Lähde: Valtioneuvosto

a:4:{i:0;s:6:"107668";i:1;s:6:"116410";i:2;s:5:"89679";i:3;s:5:"95698";}