Näilläkö toimin saadaan kattavuutta sähkön ja kaasun jakeluverkostoon?
Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut työryhmän koordinoimaan liikenteen eri käyttövoimien jakeluinfraa.
Sähköautojen yleistyminen vaatii riittävän kattavaa ja monimuotoista julkista latausverkostoa, kaikilla kun ei ole mahdollisuutta ladata sähköautoa kotona. Valtiovallan tavoitteena on päästötön liikenne, jonne voidaan yleisen käsityksen mukaan pitkälti yltää vain autokannan sähköistymisellä. Kaasuautoilla on toki myös oma osansa fossiilisista liikennepolttoaineista irrottautumisessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on nyt asettanut työryhmän tehostamaan liikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittämistä. Työryhmän on jo aloittanut toimintansa, ja ryhmän toimikausi kestää maaliskuun loppuun vuonna 2023.
Työryhmä arvioi jakeluinfran nykytilaa, nykytoimien riittävyyttä sekä mahdollista tarvetta uusille kehitystä vauhdittaville toimille ja kehitystä hidastavien pullonkaulojen ratkaisemiselle. Lisäksi työryhmässä tarkastellaan älykkäiden järjestelmien ja latauspalveluiden kehittymistä ja niiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Latausverkosto keskiössä
Ministeriön mukaan polttomoottoriautojen käyttämiä fossiilisia polttoaineita korvaavien uusien käyttövoimien jakelulla on keskeinen merkitys liikenteen vihreän siirtymän mahdollistajana. Jotta kotitaloudet ja yritykset ympäri Suomen voivat siirtyä uusiutuvaan sähköön ja kaasuun, tarvitaan koko maan kattava ja sujuvasti käytettävissä oleva sähkön ja kaasun julkinen lataus- ja tankkausverkko.
Tässä yhteydessä on toki hyvä muistuttaa, että kaasuautot ovat myös polttomoottoriautoja, jotka kaasun ehdyttyä auton tankeista jatkavat matkaa bensiinin voimin. Toki moni hankkii kaasuauton, ajaakseen mahdollisimman paljon bensiiniä edullisemmalla kaasulla. Kaasun kuluttajahinnan tulevat muutokset ovat vielä hämärän peitossa, mutta Venäjältä tuotavasta kaasusta irrottautumisella voi olla omat vaikutuksensa kaasun hintaan.
Sama autoilijan päätösvallassa olevaa käyttövoimavalintaa koskeva yhtälö koskee myös hybridiautoja, joilla on mahdollista ajaa sekä sähkön että fossiilisen polttoaineen voimin.
Markkinalähtöistä latausta
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) arvioi, että sähköautojen yleistyessä latausinfraa syntyy pitkälti markkinalähtöisesti.
– Mutta Suomessa on alueellisia eroja sähkölatausten ja kaasutankkauksen saatavuudessa sekä rakentamisen kannattavuudessa. Jakelu- ja rahtiliikenteen tarpeet asettavat erityisiä vaatimuksia infralle. Myös vety on tulevaisuuden polttoaine, jonka tankkaustarpeisiin tulee myös varautua, ministeri linjaa tiedotteessa.
Liikenne- ja viestintäministeriön laatima sähköautojen latausverkoston kansallista kehittämistä koskeva arviomuistio oli vastikään lausuntokierroksella, ja se keräsi 53 lausuntoa. Useissa lausunnoissa kannatettiin nykyisten sääntely- ja tukitoimien jatkamista jakeluinfrastruktuurin kehittämiseksi. Myös yhä vahvempi panostaminen kansallisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin tavoitteelliseen suunnitteluun sai laajaa kannatusta.
– Jakeluinfraa kehittävät monet ja monenlaiset toimijat. On suunniteltava yhdessä, miten kehitämme modernin liikenteen tarpeita palvelevaa infraa, Harakka arvioi.
Mitä seuraavaksi?
Työryhmän ponnistelujen on määrä johtaa siihen, että kuvaus jakeluinfran nykytilanteesta valmistuu alkusyksystä ja ohjelma kansallisen latausinfran kehittämiseksi keväällä 2023.
Hankkeessa tuotetaan myös voimassa olevan EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämistä koskevan direktiivin (AFID) vaatima seurantaraportti Suomen latausinfrastruktuurin tilanteesta.
