Nuorten kevytautot jakavat mielipiteitä asiantuntijapiireissä

Lakiesitystä kannattavat tahot vetoavat parempaan kolariturvallisuuteen, vastustajat puolestaan pitävät rajoitetun nopeuden henkilöautoja mopoautoja vaarallisempina.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi kesäkuussa asiantuntijatahoilta lausuntoja lakiesitykseen, joka mahdollistaisi nopeusrajoitettujen henkilöautojen käyttöönoton 15–17-vuotiaille nuorille. Näitä autoja varten perustettaisiin uusi ajoneuvoluokka, kevytautot. Suurin sallittu rakenteellinen nopeus näillä olisi 45 kilometriä tunnissa.

Enemmistö kannattaa kevytautoja

Lausunnon antoi takarajaan eli heinäkuun 10. päivään mennessä kaikkiaan 49 tahoa, joista 18 on yksityishenkilöitä. Ehdotusta kannatti 26 ja vastusti 13 lausunnonantajaa. Lisäksi kymmenessä lausunnossa ei otettu erityisesti kantaa puolesta tai vastaan, vaan tyydyttiin käsittelemään ehdotuksen hyviä ja huonoja puolia.

Varsinaisista asiantuntijatahoista ehdotusta kannattivat Suomen Autokoululiitto ry, Liikenteen turvallisuuskouluttajat ry, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ja -teollisuus ry, Autoliitto, OP Ryhmä, Liikenteen turvallisuusvirasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Poliisihallitus, Sisäministeriö, Suomen Autoteknillinen Liitto ry sekä Suomen Taksiliitto ry.

Näiden joukossa kevytautojen aktiivista ja passiivista turvallisuutta pidettiin mopoautoja parempina. Kevytautojen todettiin myös parantavan nuorten liikkumismahdollisuuksia harvemmin asutulla seudulla.

Painavampi rakenne huolena

Esitystä vastustivat Suomen Mopoauto Oy, Suomen Motoristit ry, Oy Brandt Ab, Teknisen Kaupan Liitto ry:n moottoripyöräjaosto, Ympäristöministeriö, Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, SF-Caravan ry sekä Pyöräliitto ry.

Vastustajat vetosivat muun muassa siihen, että esitys heikentäisi liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta, ja olisi myös Suomen ympäristötavoitteiden vastainen. Viimeksi mainittua perusteltiin esimerkiksi sillä, että kevytautot edesauttaisivat nuorten tottumista yksityisautoiluun.

Mopoautoja painavammat ja nopeammin kiihtyvät kevytautot olisivat vastustavien tahojen mukaan vaarallisempia erityisesti kevyelle liikenteelle. Mopo- ja moottoripyöräkauppiaiden edustajat näkivät lisäksi, että esitys heikentäisi alan liiketoimintaedellytyksiä.

Lausunnon antaneista yksityishenkilöistä 11 kannatti esitystä, ja kolme ehdotti siitä luopumista.

Virittäminen nähdään riskinä

Yleisesti lausunnoissa pidettiin esityksen tavoitetta, parantaa nuorten liikenneturvallisuutta, kannatettavana. Nopeudenrajoittimen kiertämistä sen sijaan pidettiin sekä kannattavissa että vastustavissa tahoissa merkittävänä riskinä.

Esimerkiksi Poliisihallitus totesi lausunnossaan, että nopeudenrajoittimen kiertämisen tekniset toteutustavat kehittyvät jatkuvasti, mikä puolestaan vaikeuttaa valvontaa. Lisäksi henkilöauton virittämisellä saavutettaisiin selvästi korkeampia ajonopeuksia kuin mopoautoja trimmaamalla.

Muutamassa lausunnossa esitettiinkin nykyisten rangaistusten koventamista henkilöille, jotka yrittävät rajoitinta kiertää, sekä myös vuosittaisten määräaikaiskatsastusten asettamista kevytautoille.

Kolmio tulossa perään

Lain valmistelu jatkuu tästä eteenpäin virkamiestyönä. Esitys kevytautoista on tarkoitus saada vielä nykyisen eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä, mutta voimaan uuden lain ehdotetaan tulevan vasta vuotta myöhemmin eli marraskuussa 2019.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtavan asiantuntijan Erik Asplundin mukaan lausuntojen anti on tarkoitus ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon lakia valmisteltaessa. Hän paljastaa, että muutamassa lausunnossa penätty hitaan ajoneuvon kolmio on tarkoitus lisätä myös kevytauton perään.

Mahdollinen kevytauton rakenteellisen nopeuden nostaminen ehdotetusta 45 km/h tasosta esimerkiksi kuuteenkymppiin on myös ollut lausunnoissa esillä.

– Lausunnoissa esiintyneet perustelut nopeuden nostamiseksi on käyty pääsääntöisesti lävitse jo valmisteluvaiheessa, mutta tämäkin asia käydään luonnollisesti vielä läpi ennen kuin asia etenee eduskuntaan, Asplund kommentoi.

Myös matkustajien määrää, jota sivusimme edellisessä uutisessamme, pyydettiin pohdittavaksi. Osa lausunnonantajista oli henkilöautoa vastaavan matkustajamäärän kannalla, osa taas ehdotti sen rajoittamista yhteen henkilöön, kuten nykyisin mopoautoissa.

Johtava asiantuntija Asplund pitää paikkaluvun rajoittamista melko epätodennäköisenä.

– Henkilöautot on suunniteltu kuljettajan lisäksi 3–4 matkustajalle, ja heille on varattu istuinpaikat turvavöineen. Näiden käytön kieltäminen jättäisi turhan paljon vastuuta liikennevalvonnalle, ja niiden poistaminenkin olisi varsin mittava prosessi.

Paikkaluvussa on lisäksi ympäristöystävällinenkin puolensa.

– Yhteen kevytautoon mahtuu enemmän matkustajia, jolloin myös päästöjä syntyy vähemmän kuin esimerkiksi kahdesta mopoautosta, Asplund muistuttaa.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Moottorin arkisto