Liikenne Autoilun hinta Uutinen 17.2.2021

Polttoaineiden päästökauppa valmisteilla – miten käy litrahinnan?

Virkamiehet alkavat valmistella kansallista tieliikenteen päästökauppaa, Autoliittoa huolettaa uhka polttoaineiden litrahintojen karkaamisesta.

Liikenteen päästöjen suitsiminen etenee eri keinojen tarkasteluilla. Tähän liittyen liikenne- ja viestintäministeriö asettaa poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökauppaa. Työ liittyy fossiilittoman liikenteen tiekartan valmisteluun, josta Moottori on uutisoinut useaan otteeseen aiemmin.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -sanakolmikko tarkoittaa keinokokoelmaa, jonka avulla on määrä puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Jakeluoikeuksia huutokaupalla

Liikenteen päästökauppa tarkoittaisi sitä, että valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta säännöllisesti järjestettävistä huutokaupoista myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden. Huutokaupattavien oikeuksien määrä supistuu vähitellen niin, että päästökauppa täydentää muita keinoja riittävästi päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Nousevatko litrahinnat?

Jakeluoikeuksien rajallinen määrä voi osaltaan nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja. Autoliitto on tuonut esiin huolensa siitä, että tämänkaltainen suunnittelun alla oleva myyntilupajärjestelmä voi muodostua polttoaineiden hintojen korotusautomaatiksi. Autoliitto on pitänyt merkittävänä epäkohtana, että myyntilupajärjestelmästä ei ole tehty kattavaa vaikutustenarviointia.

Liikenteen osuus viidennes

Suomi liikkuu autoilla. Väyläviraston tuoreimman Henkilöliikennetutkimuksen mukaan kulkutapana henkilö- ja pakettiautojen osuus kaikista kotimaan henkilömatkoista on noin 80 prosenttia. Kotimaanmatkoista 67 prosenttia on kotoa tai vakinaisesta asunnosta alkavia tai sinne päättyviä. Yleisimpiä matkakohteita ovat työpaikka, päivittäistavarakauppa ja vierailupaikka.

Suomen haitallisista kasvihuonepäästöistä neljä viidesosaa aiheutuu muualta kuin liikenteestä.

Liikenteen päästöistä tieliikenteen osuus on noin 94 prosenttia. Merenkulun päästöt ovat noin neljä prosenttia ja kotimaan lentoliikenteen päästöt noin kaksi prosenttia. Raideliikenne muodostaa alle prosentin liikenteen päästöistä.

Valmista lokakuun tullen

Maaliskuussa työnsä aloittavan poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän jäsenet tulevat työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja Energiavirastosta.

Taustana työryhmälle on Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän tammikuinen päätös, että Sanna Marinin (sd.) hallitus arvioi ja päättää syksyllä 2021 lisätoimista, joilla liikenteen

kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan. Samalla päätettiin, että hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, mukaan lukien tieliikenteen päästökauppa, valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset ja EU-tason ratkaisut eivät riitä päästötavoitteeseen yltämiseen.

Johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että kevään aikana raportti työstyy eri kanteilta, mutta ennen työryhmän toimikauden loppua ei ole odotettavissa ulostuloja.

– On hyvin epätodennäköistä, että tulisi väliraporttia vaan työn tuloksia täytyy odottaa lokakuulle. Aivan keskeistä työryhmän on arvioida päästökauppajärjestelmän toimeenpanon edellyttämät toimet ja aikataulu sekä sen taloudellisia vaikutuksia mm. kotitalouksille polttoaineiden kuluttajahintoihin ja myös sitä, mikäli järjestelmässä tarvitaan kuluttajille suunnattuja kompensaatioita, niin kuinka ne voidaan kohdistaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti, Ronikonmäki taustoittaa.

Työryhmän arviointimuistio tulee siis eri tahojen arvioitavaksi lokakuussa, ja työryhmän toimikausi päättyy joulukuussa 2021.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto 1/2018, Henkilöliikennetutkimus 2016

Jaa artikkeli