Autoliitto: uhkana polttoaineiden hinnannousu – ennakoimattomasti

Autokannan uudistaminen ja uusiutuvien polttoaineiden saatavuuden kohentaminen ovat Autoliiton mukaan jääneet ministeriön työryhmävalmistelussa alakynteen. Heikkous on myös riittämätön vaikutustenarviointi, liitto kritisoi.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -sanakolmikko tarkoittaa liikenne- ja viestintäministeriön työryhmää, joka on etsinyt keinoja, joiden avulla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Tänään esiteltyjä keinoja liikenteen päästötalkoissa on useita, osa niistä on keskenään valinnaisia, osa samanaikaisia. Työryhmän tehtävänä on ollut arvioida muun muassa ruuhkamaksujen käyttöönottoa, liikenteen päästökaupan kehittämistä sekä kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyyttä.

Autoliitto: useita heikkouksia

Autoliitto on jättänyt eriävän kriittisen lausunnon työryhmätyön loppuraportista ja sen johtopäätöksistä. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan työryhmän linjauksissa on useita heikkouksia.

– Heikoin lenkki koko asiassa on se, ettei työryhmän esittämistä toimenpiteistä ole tehty kattavaa vaikutustenarviointia. Näin ollen kukaan ei pysty arvioimaan eri toimenpiteiden välisiä eroja, eikä eri toimenpiteiden positiivista tai negatiivisista vaikutuksista pysty muodostamaan minkäänlaista kokonaiskuvaa.

Monta työryhmää, arviointi mahdotonta

Toinen keskeinen syy Autoliiton eriävään mielipiteeseen on se, että samaan aikaan tämän työryhmän kanssa samojen asioiden parissa työskentelee valtiovarainministeriön verotyöryhmä ja parlamentaarinen Liikenne 12 -työryhmä. Kokonaistilanteen arviointi on liiton mukaan mahdotonta, ellei näiden kaikkien työryhmien lopputulemia katsota yhtenä kokonaisuutena.

– Esimerkiksi tästä sopii tievero, josta tämä työryhmä toteaa ympäripyöreästi, ettei sen aika ole nyt, mutta samaan aikaan asiaa selvitetään valtiovarainministerin toimeksiannosta valtiovarainministeriön verotyöryhmässä, Nieminen kummeksuu.

Tavallisia suomalaisia autoilijoita edustava Autoliitto pitää tärkeänä, että tieliikenteen osalta tehdään Suomen olosuhteissa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet liikenteen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Autoliiton näkemyksistä lisää täältä.

– Samalla tulee kuitenkin varmistaa se, että asetettavat tavoitteet ja valittavat keinot mahdollistavat sen, että koko Suomi pidetään liikkeessä niin harvaan asutuilla alueilla kuin erikokoisilla kaupunkiseuduilla, Autoliitto linjaa.

Polttoainehintojen korotuksista voi tulla automaatti

Työryhmän ehdottama myyntilupajärjestelmä on Autoliiton mukaan luonteeltaan progressiivinen polttoainevero, jonka on arvoitu nostavan polttoaineen hintaa 34–40 senttiä litralta.

Liitto epäilee, että järjestelmästä voi tulla holtiton korotusautomaatti.

– Järjestelmä nostaisi veroa automaattisesti ja mahdollistaisi perälautajärjestelmänä kaikkien valtion tuloihin mahdollisesti vähentävästi vaikuttavien kannustimien käyttämättä jättämisen esimerkiksi heikentyneen valtiontalouden perusteella. Myös niiden kannustimien, joita tämä työryhmä esittää, Autoliitto erittelee.

– Näin ollen hinnannousu voi olla huomattavasti korkeampikin eikä kukaan pysty sitä etukäteen arvioimaan. Myyntilupajärjestelmä mahdollistaa myös sen, ettei kenenkään tarvitse kantaa automaattisista korotuspäätöksistä poliittista vastuuta.

Autoliitto pitää merkittävänä epäkohtana, että myyntilupajärjestelmästä tai polttoaineen hinnannousun vaikutuksista ei ole tehty kattavaa vaikutustenarviointia eikä tätä asiaa pitäisi siksi nyt edistää.

Missä kannustintoimet?

Autoliitto kritisoi sitä, etteivät kannustimet autokannan uudistamiseksi ja uusiutuvien polttoaineiden saatavuuden lisäämiseksi ole saaneet työryhmän työssä riittävää painoarvoa.

– Sen sijaan keinoina korostetaan verojen ja maksujen korottamista, kuten ruuhkamaksuja ja polttoaineiden hinnankorotuksia. Kaikissa niissä maissa, joissa on edistytty keskimääräistä nopeammin esimerkiksi liikenteen sähköistämisessä, on taustalla merkittävä valtion suora- ja epäsuora taloudellinen tuki, Autoliitto tähdentää.

Autoliiton Nieminen muistuttaa, että Suomi on saanut Euroopan unionilta olosuhteissa, joissa henkilöauton käyttö on kaikkein perustelluinta, osakseen yhden tiukimpiin päästöleikkauksiin velvoittavista tavoitteista, jota halutaan kansallisilla päätöksillä vielä kiristää entisestään.

– Toteutuakseen tämä edellyttäisi, että valtio itse arvottaisi päästöjen vähentämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan fiskaalista verotulojen keräämistä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Tämän johtopäätöksenä valtion tulisi alentaa merkittävästi tieliikenteeltä kerättäviä verotuloja ja edistää muutosta taloudellisella tuella. Näin voitaisiin varmistaa kansalaisten ja yritysten liikkumisen ja toimeentulon edellytykset. Nyt tätä muutosta ei ole nähtävissä.

Vaikutusarvioinnit keskittyvät arvioimaan vain sitä, kuinka paljon eri toimenpiteet mahdollisesti alentaisivat hiilidioksidipäästöjä ja maksaisivat valtiolle, eivät sitä mikä on niiden hinta ja vaikutus esimerkiksi kotitalouksien ja yritysten toimentuloon sekä kansantalouden kilpailukykyyn.

Liikenteestä veroeurot irti – mutta millä keinoin?

Päästövähennystarpeisiin liittyy myös liikenteen kokonaisverouudistus, jota valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla. Nykyisen hiilidioksidipäästöohjaavan verotusjärjestelmän haasteena on veroeurojen kerääntymisen näkökulmasta, että autot ovat aiempaa pihimpiä ja ajoneuvojen sähköistys etenee. Liikenteestä kerättävät veroeurot vähenevät tilanteessa, jossa hallitseva osa liikenteestä on päästötöntä. Valtio kaipaa liikenteestä saamaansa noin 8 miljardin euron veropottia tulevaisuudessakin.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pohdiskeli asiaa kolumnissaan ministeriön nettisivuilla, https://vm.fi/-/voisiko-liikenteen-verotus-perustua-litrojen-sijasta-liikenteeseen- jonka yksi keskeinen linjaus oli seuraava: ”Pidän siis lähtökohtana sitä, että valtio ei luovu liikenteen verotuotoista, vaan ne kerätään uudella tavalla.”

Ministeri on kertonut julkisuudessa ohjeistaneensa valtiovarainministeriön työryhmää selvittämään satelliittipaikantamiseen perustuvan tieveron käyttöönottamista. Tätä ajatusta Autoliitto kummeksui tuoreeltaan.

– Paikantamiseen perustuva tieverotusjärjestelmän hyöty-kustannussuhteessa ei ole mitään järkeä 5,5 miljoonan ihmisen maassa. Autoilun verotukseen ei tarvita kallista satelliittiperusteista järjestelmää, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen linjasi.

Vanhasen ajatuskulkujen perusteella polttoaineiden verotus siis korvattaisiin, ainakin pääosin, ajettuihin kilometreihin perustuvalla verolla. Jos liikenneverotus tulevaisuudessa perustuisi todelliseen liikkumiseen, eikä polttoainelitroihin, edellyttäisi se viranomaisen ylläpitämää paikannusjärjestelmää.

Ristiriitaisia linjauksia

Autoliitto oudoksuu kahden eri työryhmän erilaisia ja ristiriitaisiakin linjauksia.

– Verotyöryhmä käsittelee keskeisesti myös tämän liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän selvittämiä asioita. Kahden eri ministeriön työryhmät ovat erillään ja mahdollisesti törmäyskurssilla, Autoliitto uumoilee.

Autoliiton mukaan on hyvin mahdollista, että vähäisetkin fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän esittämät kannustinjärjestelmät jäävät keväällä 2021 julkaistavasta valtiovarainministeriön verotyöryhmän esityksestä pois.

– Perusteena voidaan käyttää julkisen talouden heikentynyttä tilannetta. Tällöin päästöjen vähennystoimissa jäljelle jäävät todennäköisesti vain kustannuksia nostavat toimenpiteet, Pasi Nieminen arvioi.

Autoliton mukaan valtion täytyy itse arvioida ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävät resurssit ja hinta, minkä se on valmis maksamaan muutoksesta.

– Mikäli valtio pitää kiinni korkeasta liikenteen verotuksesta, niin kotitaloudet pitävät kiinni vanhoista autoistaan eikä päästötavoitteita ole mahdollista saavuttaa, Nieminen toteaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Autoliitto