Käytetyt erikoisuudet: Amerikkalaisvalmisteinen, urheilullinen Mitsubishi Eclipse

Kuva Nettiauto/valmistaja

Kaikki coupe- ja avomalliset Mitsubishi Eclipset valmistettiin Yhdysvalloissa, tehtaassa joka valmistaa nykyisin sähköautoja. Nykyisin Eclipse-mallinimen löytää muun muassa täyssähköisestä crossoverista, mutta on niitä coupejakin vielä jäljellä.

Mitsubishi esitteli Eclipse Cross -nimisen katumaasturimalliston noin vuosikymmen sitten. Nykyisin samalla nimellä myydään myös Renaultin suunnittelemaa ja valmistamaa täyssähkö-crossoveria, mutta Eclipse-nimi tuli Mitsuihin alun perin paljon urheilullisemmissa puitteissa. Vuonna 1989 markkinoille tullut coupemallisto on se aito ja alkuperäinen Mitsubishi Eclipse, ja näitä luukkulampuilla esiteltyjä autoja katselee huomattavasti mieluummin.

Mitsubishi Eclipse on japanilaisesta merkistään huolimatta yhdysvaltalaista perää, sillä kaikki coupe-Eclipset on valmistettu Illinoisissa. Tuolloin elettiin Chryslerin ja Mitsubishin vahvan yhteistyön vuosia, ja Normalin kaupunkiin perustettiin autotehdas Mitsubishejä koskeneiden tuontikiintiöiden kiertämiseksi. Useampaa Mitsun mallia oli jo 1980-luvun puoliväliin mennessä myyty Dodgena, Chryslerinä tai Plymouthina, sillä Chrysler hoiti merkin maahantuonnin 1970-luvulta lähtien. Mitsulta kieltämättä onnistui pienten autojen valmistus Chrysleriä paremmin. Uusi 50/50-omistussuhteinen Diamond-Star Motors -niminen tehdas avattiin vuonna 1989, ja nimestä voi päätellä sen kasanneen timantteja (Mitsubishi) ja tähtiä (Chrysler).

DSM-tehdas valmisti alkuun Eclipseä, josta kehitettiin talon tapaan myös amerikkalaismerkkiset Plymouth Laser -sekä Eagle Talon -mallit. Eagle-merkki oli oikeastaan jäänne American Motorsista, sillä Chryslerin ostettua AMC:n toiminnot ja Jeep-jalokivi ranskalaiselta Renaultilta 1980-luvun puolivälissä, sen mallistolle kehitettiin uusi Eagle-merkki asiakkaille tutun AMC Eagle -farmariauton mukaan. Näin saatiin nimi muun muassa Premier-sedanille, jota oli alun alkaen kaavailtu myytäväksi Renaultin merkeillä. Premieriä seurasi aikanaan Eagle Vision, jota tuotiin Eurooppaan Chryslerinä.

Ensimmäinen Eclipse oli tavallaan coupe-mallin Galant, ja se pohjautui teknisesti kuudennen sukupolven Galantiin, joka oli esitelty vuonna 1987. Markkina-alueesta riippuen Eclipse korvasi joko etuvetopohjaisen Cordia-coupen tai takavetoisen Starionin, ja tavallaan se oli myös 1990-luvun vastine sekä Celestelle että Galant GTO-malleile.


Eclipseä myytiin lähtökohtaisesti etuvetoisena, mutta kuten Cordiaa, siitäkin tarjottiin nelivetoversiota. Kaikkein haikein Eclipse oli vain 92-hevosvoimainen, aivan perusmallin 1.8-litraisella moottorilla myyty kasiventtiilimalli, mutta enimmäkseen myytiin kaksilitraisella 16-venttilisellä DOHC-voimanlähteellä varustettuja autoja. Euroopan markkinoilla tuosta moottorista saatiin irti 150 hevosvoimaa, mikä vastasi myös terhakoiden Galantien teholukemia. Sekä etuveto- että nelivetomallia sai myös miltei 200-hevosvoimaisena turboversiona, mutta näitä ei tuotu Eurooppaan.

Hauskana yksityiskohtana japanilaisessa mainoksessa mainitaan lopuksi "Just imported", sillä sieltä katsottuna kyseessä oli tuontiauto.

Eclipse kävi läpi faceliftin jo vuonna 1992, jolloin luukkulamput korvattiin tavallisen mondeomaisilla kiinteillä ajovaloilla. Tätä keulaversiota ei kuitenkaan myyty Euroopassa, vaan kaikki täällä vielä vuoden 1996 puolella rekisteröidytkin Eclipset olivat luukkulampullisia. Tämä johtui siitä, että alkupään autoja tuotiin kerralla niin paljon, että niitä riitti myytäväksi vuosikaudet – lieköhän johtunut 1990-luvun alun lamasta.

Varsinainen kunnon malliuudistus tehtiin vuodelle 1995, jolloin Eclipse siirtyi toiseen sukupolveensa. Teknisesti oltiin paljonkin samoilla pohjilla, paitsi pienin 1.8-litrainen moottori tiputettiin pois valikoimista, ja toiseen päätyyn tuli 2.4-litrainen ahtamaton vaihtoehto. Tämä kakkoskorin Eclipse on juuri se malli, joka nähdään ensimmäisessä Hurjapäät-elokuvassa Toyota Supran ja Dodge Chargerin rinnalla. Vuonna 1999 esiteltiin kolmannen sukupolven malli, jonka tunnistaa esimerkiksi kylkien erikoisista pokkauksista. Neljäs sukupolvi tuli myyntiin vuonna 2005, ja se jäi coupe-Eclipsejen viimeiseksi. Coupeista puheenollen, kaikkia muita paitsi ensimmäisen korimallin autoja sai myös avomallina, jota kutsuttiin Spyderiksi.

Vuosi 2012 jäi Eclipsen viimeiseksi, eli niitä valmistettiin kaikkiaan reilut parikymmentä vuotta ja miltei miljoona autoa. Tuolla Diamond-Star Motorsin tehtaalla kasattiin myös muita Mitsun malleja Galantista Mirageen (meillä Lancer) ja nykyisin siellä valmistetaan Rivianin sähköautoja.

Eclipseä ei myöskään myyty uutena Suomessa, vaan kaikki täällä kilvitetyt autot ovat tuonti- tai muuttoautoja. Siksipä niiden näkeminen myynnissä ilahduttaa, ja erityisesti alkupään mallien muotoilu on ikääntynyt hienosti. Harrastajalle ne tarjoavat aivan asiallisen vaihtoehdon esimerkiksi etuveto-Celicalle.

Naantalista löytyy esimerkiksi hyvin alkuperäisenä säilynyt, vuonna 2007 Suomeen uitettu 1992-mallin Eclipse GS 16-valve. Matalasta keulasta erottuu hyvin moottorin jakopään koppaa varten jätetty voimakyhmy, mikä myös muistuttaakin katselijaa siitä, millä puolella näissä 4G63-moottoreissa oikein onkaan jakopää. Tehtaalla mustaksi jätetty katto keventää myös pyöreää muotoilua, johon 1980/1990-lukujen taitteen mukaisesti kuuluu myös täysleveä takavalopaneeli. Ohjaamo on hyvin kuljettajakeskeinen, ja kojelauta korkeine keskikonsoleineen henkii ajankuvaa ja urheilullisuutta. Takapenkki on voimakkaasti muotoiltu vain kahdelle, kenties jälkikasvulle. Auton kunto on kuvissa hieno, ja mittarissa on vasta 138,000 kilometriä.

Myös loppupään Eclipsejä on kilvitetty Suomeen. Espoossa on myynnissä 2008-mallinen neloskoppainen Eclipse ahtamattomalla 2.4-litraisella moottorilla; metallinvihreä väri ei kenties pue sen muhkeita muotoja järin hyvin ja auto on kaiken kukkuraksi automaattivaihteinen. Tosin siitä löytyy kätevästi takapenkin ISOFIX-kiinnikkeet, eli se soveltuu aikaisempia paremmin vaikkapa urheilulliseksi kakkosautoksi. Sen mittarissa on myöskin maltillinen lukema, 92,000 mailia joka kääntyy hieman alle 150,000 kilometriksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat