Koeajo: Mitsubishi Eclipse Cross – ranskalaisella aksentilla

Sähköautoksi uudistunut Mitsubishi Eclipse Cross juhlistaa merkin maahantuonnin 50-vuotista taipaletta.

Mitsubishi Eclipse Cross jatkaa merkin rankkaa uudistumistahtia. Ei sillä, että sen eteen olisi tehty rankasti työtä, vaan tosiasiassa on vaihdettu vain logot ja maski yhteistyökumppaneiden eli Renaultin ja Nissanin valmiisiin autoihin.

Rankkaa on sen sijaan ajatella, että yli sata vuotta toimineelle autonvalmistajalle ei jää Euroopan markkinoille ainoatakaan omaa Japanissa suunniteltua ja valmistettua automallia, kun poistuvan sukupolven viimeiset Eclipse Crossit myydään loppuun. Tuntuu uskomattomalta, että yksi henkilöautomaisten maastureiden pioneereista ei tee enää Pajeroa, vaikka maastoautoja myydään enemmän kuin koskaan ennen. Myös Evo-Lancerien ralliteiden hallinta hiipui WRC-autoihin siirtymisen myötä.

Mutta on muutoksessa jotain positiivistakin. Uudet Mitsubishit ovat ominaisuuksiltaan paljon etevämpiä, ja sopivat paremmin eurooppalaisille viranomaisvaatimuksille sekä ostajille. Eclipse Crossinkin tapauksessa uusi sukupolvi on tehty Euroopassa Vuoden autoksi 2024 valitusta Renault Scenicistä.

Niinpä uutuus on petrannut kaikilla osa-alueilla isoin harppauksin, ja hintakin on pysynyt samalla tasolla. Jos olet jo tutustunut Scenicistä tehtyihin koeajoihin, loppu tästä jutusta on vanhan kertausta.

Eclipse Cross aloittaa myynnin vain yhdellä hyvin varustellulla Launch Edition -mallilla, joten koeajoauton valinta oli helppoa.

Runsaat tilat

Eclipse Crossin vahvuuksiin kuuluu runsaat tilat niin matkustajille kuin tavaroillekin. Pitkänkin kuskin taakse mahtuu vielä aikuinen istumaan, ja takaistuimen leveys sekä muoto riittävät kolmellekin. Ajoasento on hyvä, mutta etureunan korkeussäätö olisi mukava lisä pitkäjalkaisille. Myös takana istuinosa on melko matala, mutta jättää sopivasti pääntilaa. Jalkaterät eivät mahdu etuistuimen alle, jos edessä halutaan istua matalalla.

Tavaratila on kookas varsinkin korkeussuunnassa. Säädettävää pohjaa ei ole, joten nostokynnys on melkoinen, eikä pohjasta tule tasaista selkänoja kaadettuna. Pohjan alta löytyy pikkutavaroille syvä kolo, joka on kuitenkin hankalasti käytettävissä, jos kontissa on mitään kuljetettavaa. Takaselkänojan jako 40:20:40 helpottaa suksien mukaan ottamista.

Kuljettajan näkymä on suoraan Scenicistä ja itse asiassa muistakin Renaulteista tuttu. Näkymää hallitsee iso L-muotoinen näyttöruutu. Tuntuu erikoiselta, että merkin vaihdoksen yhteydessä on varaa muuttaa kaikki keulan osat erilaisiin, mutta näyttöruudun toiminnot ja jopa tekstifontit on siirretty sellaisenaan. Eikö Mitsun omalla näkymällä olisi tehnyt helposti hajurakoa sisarmalliin?

Mutta jälleen toisaalta: Renaultilta saatu järjestelmä on yksi markkinoiden parhaista. Googlen avustamissa näytöissä grafiikka on kirkas, valikot loogisia ja toiminnot nopeita. Myös Renaultista tuttu kätevä MyPerso-valinta on säilytetty, eli mieleisensä varoitustoiminnot on helppo personoida yhden napin taakse.

Vähemmän kätevää renaultmaisuutta on kolmen viiksen sijoittaminen oikealle kädelle: vaihteenvalitsin, pyyhinviiksi ja radion käyttövipu on vieläpä aseteltu melko tiiviiseen muodostelmaan. Vakionopeudensäädintä ja ajotietokonetta käytetään ohjauspyörän puolista.

Pitkä toimintamatka

Eclipse Crossin alusta on sopiva kompromissi ajettavuutta ja mukavuutta. Ohjaus on kevyt pyöritellä, mutta mutkatiellä hitusen tuhdimpi vaste olisi poikaa. Vastaavasti napakka alusta toimii maantiellä, mutta kaupungin mukulakivetyksellä jää kaipaamaan hemmottelevampaa jousitusta ranskalaisten sukujuurien velvoittamana.

Mitsubishi on valinnut Eclipse Crossiin vain yhden Renaultin voimalinjan, tehokkaamman ja isompiakkuisen. Suorituskyky 160 kW:n (218 hv) teholla on vallan ripeä, eikä häkellyttäviä wau-kiihtyvyyksiä ole haettu.

Kunnollinen toimintamatka kuuluu Eclipsen vahvuuksiin. Keväisessä auringonpaisteessa kiireetön kuljettaja pihistelee 14 kWh/100 km -kulutuksella, jolla toimintamatkaksi tulee jopa 600 km. Toisessa ääripäässä jatkuva moottoritiellä kiivailu lähes tuplaa kulutuksen ja puolittaa toimintamatkan 300 kilometriin.

Myös ajotietokone antaa toimintamatkalle arviot erilaisten ajoprofiilien mukaan: autoa koeajosta täydellä akulla palautettaessa se näyttää toimintamatkan maksimiksi 616 ja minimiksi 335 km. Varsinaisen ennusteen, 510 km, tieturi antaa 70 viimeisen kilometrin ajotyylillä, mikä vastaa aika täsmällisesti koeajon keskikulutusta 17 kWh/100 km.

Pikalataustehoksi luvataan 150 kW, mutta 10 asteen lämpötilassa kokeiltaessa akku huolii virtaa vain puolella teholla ja lataus vie lähemmäs tunnin. Akun lämmityksen saa päälle vain navigaattorilla lataukseen ohjastamalla.