Kovat keinot esillä: bensan ja dieselin kulutus puoliksi, sähköautoista valtavirtaa

Liikenteen raippakuurin eli ministeriön fossiilittoman liikenteen työryhmän julkaiseman loppuraportin keinovalikoimien keskiössä ovat polttoaineiden hintojen korotukset, pihien autojen hankintatuet ja ajokilometrien kuristaminen – tie- ja ruuhkamaksut eivät ole keskiössä.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman fossiilittoman liikenteen työryhmän tuoreet suositukset ovat raju listaus keinoista, joiden avulla on määrä puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja jatkaa päästötalkoita siten, että päästöt putoavat nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tiukat päästötavoitteet ovat EU-tasoisia päätöksiä, joihin Suomi on sitoutunut kansallisesti.

Työryhmän tänään julkistamat suositukset koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden ja -järjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja. Suositukset jakautuvat neljään eri liikennemuotoon eli tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteeseen.

Nyt esitelty päästötalkoiden keinovalikoima on runsas. Voi arvioida, että keinojen käyttöönotto tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa käytännössä jokaisen kotitalouden arkiseen liikkumiseen, totuttuihin liikkumistapoihin ja myös liikkumisen hintaan.

Biokaasu- ja sähköautoista valtavirtaa

Työryhmä on tullut siihen tulokseen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii sitä, että fossiilisten polttoaineiden kulutus on puolitettava samassa ajassa. Työryhmän mukaan liikenteen kokonaisenergiankulutusta on pienennettävä ja jakeluvelvoitelain soveltamisalaa on laajennettava biokaasuun ja synteettisiin eli sähköpolttoaineisiin. Kaasuautotavoitteita on samalla tarkistettava ylöspäin.

Työryhmän mukaan on huolehdittava siitä, että kaasukäyttöiset henkilö- ja pakettiautot huomioitaisiin jatkossa EU:n autonvalmistajia koskevassa raja-arvolainsäädännössä niin, että autojen tarjonta pysyisi vakaana. Tavoite on toiveikas, ehkä hatarahkollakin pohjalla, sillä autonvalmistajat tekevät automallistonsa käyttövoimapäätökset liiketoimintaedellytysten mukaan, ja niitä ohjaavat väkevät markkinavoimat eli autoilevien ihmisten ostopäätökset.

Polttoaineveron korotus vahvasti esiin

Työryhmä kertoo läpikäyneensä useita erilaisia hinnoittelukeinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Näitä ovat liikenteen päästökauppa kotimaassa, polttoaineveron korotukset, dieselin alennetun verokannan poistaminen sekä tie- ja ruuhkamaksut.

Työryhmän lopputulemana on, että keinoista tehokkaimpia olisivat liikenteen päästökauppa ja polttoaineveron korotukset. Liikenteen päästökauppa tarkoittaisi sitä, että valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Niiden rajallinen määrä voi osaltaan nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja.

Ajatuksena taustalla on, että jos polttonesteiden litrahinta kohoaa kipurajalle, vähentää se autoilua. Toisaalta voi kysyä, väheneekö autoilu litrahintojen noustuakaan heillä, joille autoilu on välttämätöntä työn tai opiskelujen vuoksi.

Bensiinin ja dieselin hintojen korotus on poliittisesti eripuraa aiheuttava asia, ehättihän toinen päähallituspuolueista eli keskusta eilen ilmoittamaan, että polttonesteiden hintojen korotuksille on saatava stoppi.

Työryhmän mukaan vaihtoehtona päästökauppajärjestelmälle olisivat polttoaineveron korotukset.

Liikenteen verotuksen tulevaisuus on suurennuslasin alla muutoinkin, sillä liikenteen kokonaisverouudistusta valmistellaan paraikaa valtiovarainministeriön johdolla. Uudistuksella tavoitellaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Työryhmä antaa suosituksensa keväällä 2021.

Valtion kirstunvartijoiden kannalta kyse on merkittävästä asiasta, kerätäänhän liikenteestä vuosittain kahdeksan miljardia veroeuroa.

Korvausta pienituloisille

Työryhmä painottaa, että polttoaineiden mahdollista hinnannousua olisi korvattava pienituloisille kotitalouksille, harvaanasuttujen alueiden asukkaille sekä vientimarkkinoilla toimiville yrityksille.

– Jos päästökauppa tai vastaava hinnoittelumekanismi otettaisiin käyttöön, olisi varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä erilaisin tulonsiirroin tai veronalennuksin, työryhmä tähdentää.

Autoliiton näkökannan mukaan polttonesteiden hintojen mahdollinen nousu luo uhkakuvia, eikä kyse ole vain liikenteestä. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on muistuttanut, että Suomessa liikennepolttoaineiden hinta on eurooppalaisellakin mittapuulla varsin korkealla tasolla.

– Jos polttoaineiden hinnat nousevat, on sillä seurauksensa. Se voi ehkäistä taloudellista toimeliaisuutta, jota nimenomaan tulisi pystyä edesauttamaan koronakriisin jälkeisessä Suomen rakennustyössä, Nieminen arvioi.

Hurjasti sähköautoja, mutta onko niihin varaa?

Sähköautojen latausjärjestelyistä työryhmä tuo esiin, että huomiota on kohdistettava ”sähköautojen latausinfran kehittämiseen erityisesti taloyhtiöissä ja haja-asutusalueilla, jonne latausinfra ei välttämättä markkinaehtoisesti rakennu yhtä tehokkaasti kuin tiiviisti rakennetuille alueille.”

Sähköautotavoitetta tulisi työryhmän mukaan tarkistaa niin, että vuoden 2030 tavoitteeksi asetettaisiin jopa 700 000 sähköautoa, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja. Tavoitteeseen on matkaa. Suomessa on syyskuun lopun Traficomin tuoreimpien tietojen mukaan 7 900 täyssähköistä henkilöautoa, joka on 0,28 prosenttia, 2 797 617 henkilöauton autokannasta.

Sähköautojen yleistymistä tulisi työryhmän mukaan edistää erilaisin taloudellisin ohjauskeinoin, kuten auto- ja ajoneuvoveron muutoksilla, määräaikaisilla hankintatuilla tai liikenteen päästökaupalla.

Työryhmä luettelee erilaisia keinoja autokannan uudistamiseksi. Niitä ovat nykyistä voimakkaampi hiilen hinnoittelu liikenteessä, mahdolliset muutokset verotuksessa sekä muut taloudelliset ohjauskeinot, kuten romutuspalkkiot ja hankintatuet. Työryhmän suosittelemat hankintatuet lienevät autokannan nuorentamisessa ja vähäpäästöisyyteen pyrkimisessä todellakin tarpeen.

Vaikka uuden ja pihimmän auton vaihto on varmasti monella autoilijalla mielessä, on monelle kotitaloudelle realismia, että omasta autosta saatava väliraha ja uuden (sähkö)auton hinta ovat aivan liian kaukana toisistaan – etenkin kun muistetaan, että henkilöautojen keski-ikä Suomessa on 12,2 vuotta.

Rivakkaa autokannan uudistamista on vaatinut myös Autoliitto, joka on muistuttanut, että tänään käyttöön otettava henkilöauto on nykyolettamalla keski-ikäinen vuonna 2032 ja poistuu käytöstä vuonna 2041.

Työryhmä uskoo markkinamekanismin edesauttavan päästötavoitteissa: kun uusien vähäpäästöisempien autojen kauppaa vauhditetaan, myös käytettyjen autojen markkinoille saadaan riittävästi vähäpäästöisiä autoja, joihin myös pienituloisemmilla kotitalouksilla on varaa.

Ajokilometrit kuriin

Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on työryhmän mukaan parannettava niin, että henkilöautojen suoritteet eli ajoneuvokilometrit eivät enää vuoden 2020 jälkeen kasva verrattuna vuoden 2019 tasoon. Myös tavaraliikenteessä tulee tapahtua huomattavaa energiankäytön tehostumista ja siirtymää teiltä raiteille ja vesille. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen osuuden matkasuoritteesta tulee kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmä suosittelee joukkoliikenteen tukien lisäämistä. Tässä taustalla on sekin, että koronakurimus on aiheuttanut joukkoliikenteelle ja muulle julkiselle liikenteelle matkustajakadon ja rahoituskriisin. Kyse on merkittävistä euromääristä. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) otti asian esille vastikään hallituksen lisätalousarvioesityksen yhteydessä: ”Korona on iskenyt kovaa joukkoliikenteeseen. Siksi hallitus suuntaa joukkoliikenteelle 100 miljoonaa lisätukea ja VR:n ostoliikenteeseen 11 miljoonaa.” Harakan mukaan julkisen liikenteen lisätuet vahvistavat ilmastoelvytystä, kestävää taloutta ja työllisyyttä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Fossiilittoman liikenteen työryhmän loppuraportti, Valtioneuvoston hankeikkkuna