27.10.2020 Liikenne Kovat keinot esillä: bensan ja dieselin kulutus puoliksi, sähköautoista valtavirtaa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Liikenteen raippakuurin eli ministeriön fossiilittoman liikenteen työryhmän julkaiseman loppuraportin keinovalikoimien keskiössä ovat polttoaineiden hintojen korotukset, pihien autojen hankintatuet ja ajokilometrien kuristaminen – tie- ja ruuhkamaksut eivät ole keskiössä. Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman fossiilittoman liikenteen työryhmän tuoreet suositukset ovat raju listaus keinoista, joiden avulla on määrä puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja jatkaa päästötalkoita siten, että päästöt putoavat nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tiukat päästötavoitteet ovat EU-tasoisia päätöksiä, joihin Suomi on sitoutunut kansallisesti. Työryhmän tänään julkistamat suositukset koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden ja -järjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja. Suositukset jakautuvat neljään eri liikennemuotoon eli tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteeseen. Nyt esitelty päästötalkoiden keinovalikoima on runsas. Voi arvioida, että keinojen käyttöönotto tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa käytännössä jokaisen kotitalouden arkiseen liikkumiseen, totuttuihin liikkumistapoihin ja myös liikkumisen hintaan. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Biokaasu- ja sähköautoista valtavirtaa Työryhmä on tullut siihen tulokseen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii sitä, että fossiilisten polttoaineiden kulutus on puolitettava samassa ajassa. Työryhmän mukaan liikenteen kokonaisenergiankulutusta on pienennettävä ja jakeluvelvoitelain soveltamisalaa on laajennettava biokaasuun ja synteettisiin eli sähköpolttoaineisiin. Kaasuautotavoitteita on samalla tarkistettava ylöspäin. Työryhmän mukaan on huolehdittava siitä, että kaasukäyttöiset henkilö- ja pakettiautot huomioitaisiin jatkossa EU:n autonvalmistajia koskevassa raja-arvolainsäädännössä niin, että autojen tarjonta pysyisi vakaana. Tavoite on toiveikas, ehkä hatarahkollakin pohjalla, sillä autonvalmistajat tekevät automallistonsa käyttövoimapäätökset liiketoimintaedellytysten mukaan, ja niitä ohjaavat väkevät markkinavoimat eli autoilevien ihmisten ostopäätökset. Polttoaineveron korotus vahvasti esiin Työryhmä kertoo läpikäyneensä useita erilaisia hinnoittelukeinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Näitä ovat liikenteen päästökauppa kotimaassa, polttoaineveron korotukset, dieselin alennetun verokannan poistaminen sekä tie- ja ruuhkamaksut. Työryhmän lopputulemana on, että keinoista tehokkaimpia olisivat liikenteen päästökauppa ja polttoaineveron korotukset. Liikenteen päästökauppa tarkoittaisi sitä, että valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Niiden rajallinen määrä voi osaltaan nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja. Ajatuksena taustalla on, että jos polttonesteiden litrahinta kohoaa kipurajalle, vähentää se autoilua. Toisaalta voi kysyä, väheneekö autoilu litrahintojen noustuakaan heillä, joille autoilu on välttämätöntä työn tai opiskelujen vuoksi. Bensiinin ja dieselin hintojen korotus on poliittisesti eripuraa aiheuttava asia, ehättihän toinen päähallituspuolueista eli keskusta eilen ilmoittamaan, että polttonesteiden hintojen korotuksille on saatava stoppi. Työryhmän mukaan vaihtoehtona päästökauppajärjestelmälle olisivat polttoaineveron korotukset. Liikenteen verotuksen tulevaisuus on suurennuslasin alla muutoinkin, sillä liikenteen kokonaisverouudistusta valmistellaan paraikaa valtiovarainministeriön johdolla. Uudistuksella tavoitellaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Työryhmä antaa suosituksensa keväällä 2021. Valtion kirstunvartijoiden kannalta kyse on merkittävästä asiasta, kerätäänhän liikenteestä vuosittain kahdeksan miljardia veroeuroa. Liikenteen osuus päästöistä viidennes Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan liikenteen päästöt vähenevät jo päätetyin toimin noin 3,2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Se ei vielä riitä, sillä tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,55 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta. Suomen kasvihuonepäästöistä neljä viidesosaa aiheutuu muualta kuin liikenteestä. Viidesosa päästöistä on siis liikenteen kontolla, ja näistä päästöistä tieliikenteen osuus on noin 94 prosenttia. Merenkulun päästöt ovat noin neljä prosenttia ja kotimaan lentoliikenteen päästöt noin kaksi prosenttia. Raideliikenne muodostaa alle prosentin liikenteen päästöistä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Korvausta pienituloisille Työryhmä painottaa, että polttoaineiden mahdollista hinnannousua olisi korvattava pienituloisille kotitalouksille, harvaanasuttujen alueiden asukkaille sekä vientimarkkinoilla toimiville yrityksille. – Jos päästökauppa tai vastaava hinnoittelumekanismi otettaisiin käyttöön, olisi varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä erilaisin tulonsiirroin tai veronalennuksin, työryhmä tähdentää. Autoliiton näkökannan mukaan polttonesteiden hintojen mahdollinen nousu luo uhkakuvia, eikä kyse ole vain liikenteestä. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on muistuttanut, että Suomessa liikennepolttoaineiden hinta on eurooppalaisellakin mittapuulla varsin korkealla tasolla. – Jos polttoaineiden hinnat nousevat, on sillä seurauksensa. Se voi ehkäistä taloudellista toimeliaisuutta, jota nimenomaan tulisi pystyä edesauttamaan koronakriisin jälkeisessä Suomen rakennustyössä, Nieminen arvioi. Hurjasti sähköautoja, mutta onko niihin varaa? Sähköautojen latausjärjestelyistä työryhmä tuo esiin, että huomiota on kohdistettava ”sähköautojen latausinfran kehittämiseen erityisesti taloyhtiöissä ja haja-asutusalueilla, jonne latausinfra ei välttämättä markkinaehtoisesti rakennu yhtä tehokkaasti kuin tiiviisti rakennetuille alueille.” Sähköautotavoitetta tulisi työryhmän mukaan tarkistaa niin, että vuoden 2030 tavoitteeksi asetettaisiin jopa 700 000 sähköautoa, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja. Tavoitteeseen on matkaa. Suomessa on syyskuun lopun Traficomin tuoreimpien tietojen mukaan 7 900 täyssähköistä henkilöautoa, joka on 0,28 prosenttia, 2 797 617 henkilöauton autokannasta. Sähköautojen yleistymistä tulisi työryhmän mukaan edistää erilaisin taloudellisin ohjauskeinoin, kuten auto- ja ajoneuvoveron muutoksilla, määräaikaisilla hankintatuilla tai liikenteen päästökaupalla. Työryhmä luettelee erilaisia keinoja autokannan uudistamiseksi. Niitä ovat nykyistä voimakkaampi hiilen hinnoittelu liikenteessä, mahdolliset muutokset verotuksessa sekä muut taloudelliset ohjauskeinot, kuten romutuspalkkiot ja hankintatuet. Työryhmän suosittelemat hankintatuet lienevät autokannan nuorentamisessa ja vähäpäästöisyyteen pyrkimisessä todellakin tarpeen. Vaikka uuden ja pihimmän auton vaihto on varmasti monella autoilijalla mielessä, on monelle kotitaloudelle realismia, että omasta autosta saatava väliraha ja uuden (sähkö)auton hinta ovat aivan liian kaukana toisistaan – etenkin kun muistetaan, että henkilöautojen keski-ikä Suomessa on 12,2 vuotta. Rivakkaa autokannan uudistamista on vaatinut myös Autoliitto, joka on muistuttanut, että tänään käyttöön otettava henkilöauto on nykyolettamalla keski-ikäinen vuonna 2032 ja poistuu käytöstä vuonna 2041. Työryhmä uskoo markkinamekanismin edesauttavan päästötavoitteissa: kun uusien vähäpäästöisempien autojen kauppaa vauhditetaan, myös käytettyjen autojen markkinoille saadaan riittävästi vähäpäästöisiä autoja, joihin myös pienituloisemmilla kotitalouksilla on varaa. Näin me liikumme eri kulkuvälinein Suomalaiset liikkuvat arjessaan tarpeen mukaan ja monin eri kulkuvälinein: usein samankin päivän aikana esimerkiksi autolla, jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Helsingin seutu on maan väkirikkain alue, jossa tehdään keskimääräisenä arkipäivänä 4,7 miljoonaa seudun sisäistä matkaa. Helsingin seudun asukkaiden arkipäivisin seudun sisällä tekemien matkojen kulkutapajakauma on seuraava: henkilöauto 39 prosenttia, kävely 29 prosenttia, joukkoliikenne 22 prosenttia, pyöräily 9 prosenttia, muu 1 prosentti. Liikkumistutkimus on vuodelta 2018 ja sitä hyödynnetään Helsingin seudun MAL-suunnittelussa. Suomalaiset liikkuvat keskimäärin 41 kilometriä vuorokaudessa. Tieto on vuonna 2018 julkaistusta Liikenneviraston (nykyisin Väylävirasto) Henkilöliikennetutkimus 2016 -tutkimuksesta. Sen mukaan kulkutapana henkilö- ja pakettiautojen osuus kaikista kotimaan henkilömatkoista on noin 80 prosenttia. Kotimaanmatkoista 67 prosenttia on kotoa tai vakinaisesta asunnosta alkavia tai sinne päättyviä. Yleisimpiä matkakohteita ovat työpaikka, päivittäistavarakauppa ja vierailupaikka. Henkilöauton keskikuormitus on 1,6 henkilöä. Viikonloppuisin autossa matkaa tyypillisesti kaksi henkilöä ja arkisin, kun matkat painottuvat työmatkoihin, keskikuormitus laskee puoleentoista. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ajokilometrit kuriin Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on työryhmän mukaan parannettava niin, että henkilöautojen suoritteet eli ajoneuvokilometrit eivät enää vuoden 2020 jälkeen kasva verrattuna vuoden 2019 tasoon. Myös tavaraliikenteessä tulee tapahtua huomattavaa energiankäytön tehostumista ja siirtymää teiltä raiteille ja vesille. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen osuuden matkasuoritteesta tulee kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä suosittelee joukkoliikenteen tukien lisäämistä. Tässä taustalla on sekin, että koronakurimus on aiheuttanut joukkoliikenteelle ja muulle julkiselle liikenteelle matkustajakadon ja rahoituskriisin. Kyse on merkittävistä euromääristä. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) otti asian esille vastikään hallituksen lisätalousarvioesityksen yhteydessä: ”Korona on iskenyt kovaa joukkoliikenteeseen. Siksi hallitus suuntaa joukkoliikenteelle 100 miljoonaa lisätukea ja VR:n ostoliikenteeseen 11 miljoonaa.” Harakan mukaan julkisen liikenteen lisätuet vahvistavat ilmastoelvytystä, kestävää taloutta ja työllisyyttä. Suosituksia ja aitoa vuoropuhelua Suositus-sana toistuu tiuhaan. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa liki jokaisessa Fossiilittoman liikenteen työryhmää koskevassa ulostulossa, että kyse on suosituksista. Näinhän se on, kyse on suosituksista, ei tehdyistä päätöksistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä liikenteen tulevaisuudesta ja vaadittavista päästötoimista ei todellakaan vallitse syvää poliittista yhteistä tahtoa. Ja vaikka tavoite päästöjen vähentämisestä olisi laajaltikin kannatettua, vallitsee käytettävistä keinoista ja myös aikataulusta erilaisia käsityksiä. Työryhmä on tehnyt loppuraportin ja ministeri jakanut vuolaat kiitoksensa tehdystä työstä. Mutta mitä seuraavaksi? Luonnos Fossiilittoman liikenteen tiekartaksi pyritään saamaan lausunnoille loppuvuodesta 2020. Periaatepäätös Fossiilittoman liikenteen tiekartasta on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021. Työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä kiteytti nyt julkistetun välisaavutuksen: ”Työryhmän loppuraportti ja suositukset antavat hyvän pohjan Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun jatkamiselle liikenne- ja viestintäministeriössä. Vaikka työryhmän toimikausi päättyy, vuoropuhelu jatkuu.” Ilmaan jää kysymys, ovatko tavalliset suomalaiset kuluttajat eli arjessaan liikkuvat kansalaiset edusjärjestöineen aito osapuoli tässä vuoropuhelussa? Marko Jokela Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Fossiilittoman liikenteen työryhmän loppuraportti, Valtioneuvoston hankeikkkuna Lue lisää Kaikki artikkelit 6.5.2024 Uutinen Automyyjä myi Land Roverin ruostesuojattuna – auton alustassa ruostetta ja takapalkki olikin läpimätä 4.5.2024 Liikenne Turun seudun Föli-bussiliikenne voitokas 4.5.2024 Liikenne Liikennevakutuuksen historia – satavuotiasta suojaa 2.5.2024 Uutinen Autojen ensirekisteröinnit pahasti jäljessä viime vuodesta 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 28.4.2024 Uutinen Autohallin rikkonainen ovi aiheutti riidan – sitä ratkottiin kuluttajariitalautakunnassa asti 27.4.2024 Liikenne Suomalaisten tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on noussut – takseihin päinvastoin Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 4.5.2024 Kysy Autoista Kysy autoista: voiko automaattivaihteista autoa hinata? 5.5.2024 Moottoripyörät Honda GL 1800 Gold Wing saamassa 8-sylinterisen kilpailijan 3.5.2024 Lentokoneet LATAM:in lennon 800 alustava raportti julki - voiko lentoemännän väärä napinpainallus syöstä Boeing 787 Dreamlinerin syöksyyn? 5.5.2024 Koeajo Maistiainen: Smart #3 – mutta mitä tapahtui Smartille? 4.5.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Citroën 2CV 4x4 'Sahara' on rättäreiden kunkku 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 3.5.2024 Lentokoneet LATAM:in lennon 800 alustava raportti julki - voiko lentoemännän väärä napinpainallus syöstä Boeing 787 Dreamlinerin syöksyyn? 4.5.2024 Kysy Autoista Kysy autoista: voiko automaattivaihteista autoa hinata? 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe