Liikenne | Uutinen | 16.10.2020

Liikenne on valtiolle 8 miljardin euron rahasampo – eikä valtio aio siitä luopua

Liikenteen polttoaineveroilla, vuosittaisella ajoneuvoverolla ja uusien tai käytettyjen ajoneuvon hankintaan liittyvällä autoverolla kerätään vuosittain enemmän veroeuroja kuin on valtion tulovero palkoista ja eläkkeistä.

Jaa artikkeli

Autoilu ja liikenne ovat valtiolle merkittävä rahasampo. Liikenteen eri verot ja maksut tulouttavat valtiolle arvonlisäveron mukaan laskemalla hurjat kahdeksan miljardia euroa. Tässä laskelmassa mukana ovat liikenteen polttoaineverot, vuosittainen ajoneuvovero ja uusien tai käytettyjen ajoneuvon hankintaan liittyvä autovero.

Liikenteen verotuotto on siis merkittävästi suurempi europotti kuin valtion tulovero palkoista ja eläkkeistä, joka on noin kuusi miljardia euroa.

Valtion verojen keräämisessä kyse on myös poliittisesti kuumasta perunasta. Kyse on myös asiasta, joka kutittelee autoilevan kansan syvimpiä tuntoja. Liikenteen verotus koskettaa käytännössä jokaista suomalaista kotitaloutta.

Päästöohjaavaa verotusta

Liikenteen verotuksen nykyinen järjestelmä on rakennettu voimakkaan päästöohjaavuuden pohjalle. Esimerkiksi autovero on 2,7–50 prosenttia riippuen auton ajon aikaisista päästöistä.

Verorakenteen idea on ohjata suomalaisten kuluttajien valintoja vähäpäästöiseen tai päästöttömään liikkumiseen.

– Tätä tavoitetta tukee myös liikenteen työsuhde-etujen tuloverotuksen tämän syksyn päätökset, joilla suositaan päästöttömien autojen valintaa työsuhdeautoiksi, valtiovarainministeri

Matti Vanhanen (kesk) taustoittaa kolumnissaan valtiovarainministeriön nettisivuilla.

Valtio haluaa veroeurot tulevaisuudessakin

Valtio kaipaa liikenteestä saamaansa veropottia tulevaisuudessakin, mutta hiilidioksidipäästöohjaavan verotusjärjestelmän haasteena on, että autot ovat aiempaa pihimpiä ja ajoneuvojen sähköistys etenee. Valtion kannalta iso kysymys on, kuinka turvata liikenteestä likistettävät veroeurot tilanteessa, jossa hallitseva osa liikenteestä on päästötöntä?

Kehityskulkua pohtiva valtiovarainministeri linjaa kantansa kolumnissaan.

– Pidän siis lähtökohtana sitä, että valtio ei luovu liikenteen verotuotoista, vaan ne kerätään uudella tavalla. Tällä hetkellä muutostarpeet eivät ole välittömiä, mutta arvioisin, että kymmenen vuoden kuluttua käynnissä olevat muutokset heijastuvat jo verotuloihin, Vanhanen muotoilee.

Paikannus jakaa kantoja

Ministeri Vanhasen näkemyksen mukaan suurin muutos pitkällä aikavälillä aiheutuu liikenteen polttoaineverotulojen alenemisesta. Nykyisin polttoaineveroja kerätään noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Tähän ajatuskulkuun liittyen Vanhanen tuli vastikään julkisuuteen ideallaan, jonka mukaan kannattaisi miettiä paikannukseen perustuvaa verotusta eli ajettuihin kilometreihin perustuvaa verotusjärjestelmää, johon liittyy autojen satelliittipaikannus. Kaiken taustalla on liikenteen kokonaisverouudistuksen valmistelu, jota paraikaa työstetään valtiovarainministeriön johdolla. Työryhmän valmistelusta on määrä syntyä ehdotus ensi kevääksi.

Autoliitto kummeksui tuoreeltaan ministerin ulostuloa idealla, joka on aiemmin moneen kertaan hylätty. Autoliiton näkemyksen mukaan paikantamiseen perustuva tieverotusjärjestelmän hyöty-kustannussuhteessa ei ole mitään järkeä 5,5 miljoonan ihmisen maassa.

– Autoilun verotukseen ei tarvita kallista satelliittiperusteista järjestelmää. Aluepolitiikka voidaan hoitaa muullakin verotuksella. Mikäli autoilijoilta kerättäviä veroja halutaan poliittisilla päätöksillä muuttaa aluepainotteisiksi, niin se voidaan toteuttaa ajoneuvoveron porrastamisella. Tähän ei tarvita satojen miljoonien investointeja ja kymmenien miljoonien jatkuvia operointikustannuksia, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen vastasi ehdotukseen.

Vuosikymmenen aikajänne

Kolumnissaan Vanhanen tuo esiin, että liikenteen polttoaineverojen kategoriselle nostamiselle täytyy etsiä ja löytää vaihtoehtoja. Vanhasen mukaan hänen ehdottamansa ”edellyttäisi viranomaisen ylläpitämää paikannusjärjestelmää, jonka tekniikan ja lainsäädännön valmisteluun saattaa olla hyvä varata vuosikymmenen mittainen aika.”

Ministeri on myös varautunut siihen, että idea paikannuksesta saa osakseen vastustusta: ” Pohdintani herättää varmasti paljon keskustelua ja kritiikkiäkin. En yritä esittää, että mallini olisi tällaisenaan valmis toteutettavaksi, vaan se vaatisi toki lukemattomien yksityiskohtien ratkaisemista, mukaan lukien mahdollinen lupamenettely EU-sääntelyn vuoksi.”

Jaa artikkeli

Keskustelu