14.3.2019 Liikenne Pyöräilystä taloudellista hyötyä – Pyöräliitto esittää valtiolle 100 miljoonan satsausta Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Pyöräliitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan kävelyn ja pyöräliikenteen vuosittaisten investointien tuntuvaa korottamista. Pyöräliitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan kävelyn ja pyöräliikenteen vuosittaisten investointien korottamista. Tavoitteeksi kerrotaan 100 miljoonaa euroa. Nykyinen taso, 30 miljoonaa euroa, on vain 1,8 % valtion liikennebudjetista, vaikka Pyöräliiton mukaan pyörällä ja jalan tehdään 30 prosenttia matkoista. – Valtion tavoitteena on lisätä jalankulun ja pyöräliikenteen määrää 30 prosentilla sekä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta pitäisi tuplaantua. Siirtymä kestäviin kulkumuotoihin ei tapahdu itsestään, vaan niihin on investoitava, korostaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen. Pyöräliiton laskelmien mukaan Suomessa valtio investoi noin 6 euroa asukasta kohti vuodessa kävelyyn ja pyöräilyyn ja parhaat kaupungitkin vain noin 30 euroa. Pyöräliikenteeseen investointi on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan EU:ssa syntyy vuodessa pyöräliikenteestä 24 miljardin ja jalankulusta 66 miljardin edestä hyötyjä vuosittain. Kilometrikohtaisesti laskettuna pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja kävely jopa 0,37 euroa. Samainen tutkimus kertoo yksityisautoilusta koituvan vain kuluja. Miinussarakkeeseen kirjataan 0,11 euron kustannus jokaista ajettua kilometriä kohden. Vuositasolla kulut nousevat tutkimuksen mukaan peräti 500 miljardiin euroon unionin alueella. – Voimme arvioida eri kulkumuotojen hyötyjä verrattuna toisiin. Jos autolla kulkevat vaihtaisivat pyörään tai jalankulkuun lyhyilläkin matkoilla, olisivat hyödyt valtavia, sanoo tutkimusryhmää vetänyt professori Steffan Gössling Linné -yliopistosta. Gösslingin johtamassa tutkimuksessa eri liikennemuodoille hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin neljällätoista eri muuttujalla ilmastonmuutoksesta maankäyttöön ja ruuhkista terveyteen. Vaikka tutkimus koski EU:ta, ei Gössling usko sen kykyyn ratkaista liikenneinvestointien hyöty-kustannuslaskelmiin liittyviä ongelmia. – Eri kustannukset tulisi huomioida laajemmin ja niiden arvojen määrittelyä tulisi olla kehittää. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät kustannukset on määritelty liian alhaisiksi EU:ssa. Poliitikkojen pitäisikin jokaisessa maassa kehittää omaa kansallista viitekehystä. Tanskassa ja Hollannissa tässä ollaan jo pitkällä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kansainvälinen esimerkki – Hollanti on pyöräliikenteen kärkimaa, sillä täällä pyöräilyn infrastruktuuriin on investoitu pitkäjänteisesti vuosien ajan. Kaupungit, jotka ottavat pyöräliikenteen vakavasti, investoivat 80 euroa asukasta kohti vuodessa. Valtakunnallinen keskiarvo on 33 euroa asukasta kohti vuodessa, kertoo hollantilainen pyöräliikenteen asiantuntija Herbert Tiemens Utrechtin provinssista. Pyöräliiton ehdottamasta 100 miljoonasta noin 30 miljoonaa euroa käytettäisiin kunnille suunnattuun kävelyn ja pyöräliikenteen investointitukeen, 32 miljoonaa valtion omaan pyörätieverkkoon ja rautatieasemien pyöräpysäköintiin, 35 miljoonaa sähköavusteisten pyörien määräaikaiseen hankintatukeen sekä 3 miljoonaa liikkumisenohjaukseen, tutkimukseen, pyörämatkailuun, pyöräilykasvatukseen ja muihin kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman toimenpiteisiin. – Potentiaalia pyöräliikenteen lisäämiselle on Suomessa paljon, sillä jo alle kolmen kilometrin matkoista 60 prosenttia tehdään autolla. Sähköavusteiset pyörät sekä pyörän ja joukkoliikenteen yhdistäminen voivat korvata autoilua myös pidemmillä matkoilla. Valtion investointituen korottaminen saisi myös kunnat investoimaan lisää, sanoo Koistinen. Lähteet: Pyöräliitto, Ecological Economics Kuvituskuvat: Moottorin arkisto/Antti Hentinen Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 28.3.2024 Uutinen Vaarana on tiestön korjaustarpeen hallitsematon kasvu 26.3.2024 Uutinen Operaatio Pajunkissa starttaa jo 54. kerran – Autoliitto varoittaa routakuopista ja kevätauringosta 24.3.2024 Uutinen Taksien ryvettynyt maine vaatii korjausta – mutta mitä toimia? 23.3.2024 Uutinen Kuolonkolareiden kauhun kolmikko – vuodesta toiseen 21.3.2024 Uutinen Lentovuosi 2023: Kaupallisen lentoliikenteen historian toiseksi turvallisin vuosi – kukaan ei kuollut suihkukoneessa! 20.3.2024 Uutinen Suomalaiset: teiden kunto paremmaksi, alkolukko käyttöön 17.3.2024 Uutinen Helsinki-Vantaa Euroopan paras kokoluokassaan 16.3.2024 Autoilu Tavoitteena 4 000 tiekilometrin päällystys vuonna 2024 – samaan yllettiin viimeksi vuonna 2020 Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 17.4.2024 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz CLE Coupé – kun osakesalkku pullistelee 16.4.2024 Ajoneuvot Tesla Model Y sai myös Suomessa houkuttelevan uuden version - Long Range RWD nostaa toimintamatkaa mutta laskee hintaa 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 11.4.2024 Liikenneturvallisuus Suomessa myytävä turvaistuin hajosi törmäyskokeessa – aiheuttaa vakavan loukkaantumisriskin lapselle 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?