Pyöräilystä taloudellista hyötyä – Pyöräliitto esittää valtiolle 100 miljoonan satsausta

Pyöräliitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan kävelyn ja pyöräliikenteen vuosittaisten investointien tuntuvaa korottamista.

Pyöräliitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan kävelyn ja pyöräliikenteen vuosittaisten investointien korottamista. Tavoitteeksi kerrotaan 100 miljoonaa euroa. Nykyinen taso, 30 miljoonaa euroa, on vain 1,8 % valtion liikennebudjetista, vaikka Pyöräliiton mukaan pyörällä ja jalan tehdään 30 prosenttia matkoista.

– Valtion tavoitteena on lisätä jalankulun ja pyöräliikenteen määrää 30 prosentilla sekä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta pitäisi tuplaantua. Siirtymä kestäviin kulkumuotoihin ei tapahdu itsestään, vaan niihin on investoitava, korostaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Pyöräliiton laskelmien mukaan Suomessa valtio investoi noin 6 euroa asukasta kohti vuodessa kävelyyn ja pyöräilyyn ja parhaat kaupungitkin vain noin 30 euroa. Pyöräliikenteeseen investointi on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan EU:ssa syntyy vuodessa pyöräliikenteestä 24 miljardin ja jalankulusta 66 miljardin edestä hyötyjä vuosittain.

Kilometrikohtaisesti laskettuna pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden ja kävely jopa 0,37 euroa.

Samainen tutkimus kertoo yksityisautoilusta koituvan vain kuluja. Miinussarakkeeseen kirjataan 0,11 euron kustannus jokaista ajettua kilometriä kohden. Vuositasolla kulut nousevat tutkimuksen mukaan peräti 500 miljardiin euroon unionin alueella.

– Voimme arvioida eri kulkumuotojen hyötyjä verrattuna toisiin. Jos autolla kulkevat vaihtaisivat pyörään tai jalankulkuun lyhyilläkin matkoilla, olisivat hyödyt valtavia, sanoo tutkimusryhmää vetänyt professori Steffan Gössling Linné -yliopistosta.

Gösslingin johtamassa tutkimuksessa eri liikennemuodoille hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin neljällätoista eri muuttujalla ilmastonmuutoksesta maankäyttöön ja ruuhkista terveyteen.

Vaikka tutkimus koski EU:ta, ei Gössling usko sen kykyyn ratkaista liikenneinvestointien hyöty-kustannuslaskelmiin liittyviä ongelmia.

– Eri kustannukset tulisi huomioida laajemmin ja niiden arvojen määrittelyä tulisi olla kehittää. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät kustannukset on määritelty liian alhaisiksi EU:ssa. Poliitikkojen pitäisikin jokaisessa maassa kehittää omaa kansallista viitekehystä. Tanskassa ja Hollannissa tässä ollaan jo pitkällä.

Kansainvälinen esimerkki

– Hollanti on pyöräliikenteen kärkimaa, sillä täällä pyöräilyn infrastruktuuriin on investoitu pitkäjänteisesti vuosien ajan. Kaupungit, jotka ottavat pyöräliikenteen vakavasti, investoivat 80 euroa asukasta kohti vuodessa. Valtakunnallinen keskiarvo on 33 euroa asukasta kohti vuodessa, kertoo hollantilainen pyöräliikenteen asiantuntija Herbert Tiemens Utrechtin provinssista.

Pyöräliiton ehdottamasta 100 miljoonasta noin 30 miljoonaa euroa käytettäisiin kunnille suunnattuun kävelyn ja pyöräliikenteen investointitukeen, 32 miljoonaa valtion omaan pyörätieverkkoon ja rautatieasemien pyöräpysäköintiin, 35 miljoonaa sähköavusteisten pyörien määräaikaiseen hankintatukeen sekä 3 miljoonaa liikkumisenohjaukseen, tutkimukseen, pyörämatkailuun, pyöräilykasvatukseen ja muihin kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman toimenpiteisiin.

– Potentiaalia pyöräliikenteen lisäämiselle on Suomessa paljon, sillä jo alle kolmen kilometrin matkoista 60 prosenttia tehdään autolla. Sähköavusteiset pyörät sekä pyörän ja joukkoliikenteen yhdistäminen voivat korvata autoilua myös pidemmillä matkoilla. Valtion investointituen korottaminen saisi myös kunnat investoimaan lisää, sanoo Koistinen.

Lähteet: Pyöräliitto, Ecological Economics Kuvituskuvat: Moottorin arkisto/Antti Hentinen