pysäköinti 2021

Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 27.5.2022

Pysäköinti Helsingissä kallistuu – asukaspysäköinnin hinta voi pian nousta 50 euroon kuukaudessa

”Täyttä höpöhöpöä asukkaiden palveluiden parantaminen nostamalla pysäköinnin hintaa. Eivät asukkaiden autot tällä korotuksella mihinkään katoa ja paikkoja ilmesty tyhjästä lisää. Silkkaa rahastusta.”

Kuluvalla viikolla nuijittiin päätös, joka nostanee pysäköinnin hintaa Helsingissä. Pysäköinnin edellytysten ja hintojen muutosaikeet ovat kirvoittaneet autoilevilta kansalaisilta kipakkaa kritiikkiä, kuten Moottori on uutisoinut.

Kaupungin pysäköintipolitiikkaa linjattiin kaupunkiympäristölautakunnan tiistaisella päätöksellä, jonka perusteella asukaspysäköinnin hinta esimerkiksi kantakaupungissa nousee 50 euroon kuukaudessa vuonna 2023. Päätöksen mukaan pysäköinnin hinta voi sen jälkeen kohota korkeintaan 15 prosenttia vuodessa. Jos pysäköinnin hinta nousee lautakunnassa päätettyjen linjausten enimmäismäärien mukaisesti, tarkoittaa se autoa käyttäville jopa yli sadan euron kuukausirasitusta vuonna 2029. Lopullisesti pysäköinnin hinnoista päättää kaupunginhallitus.

Moottori on seurannut tarkoin pysäköintipolitiikan valmistelua esimerkiksi tässä artikkelissa.

Kaupunkilaiset kipakoina aikeista

Kun Moottori kävi lävitse kaupunkilaisten mielipiteitä pysäköintilinjauksista, osoittautui, että moni oudoksuu niitä vahvasti. Kaupunkilaisten kannoista voi vetää johtopäätöksen, että Helsingissä asuvat ja Helsinkiin tulevat tarvitsevat arjessaan autoa, mutta se myös täytyisi pystyä pysäköimään.

Eräs kaupunkilainen asetteli sanansa ja viestinsä varsin selkeästi: ”Täyttä höpöhöpöä asukkaiden palveluiden parantaminen nostamalla pysäköinnin hintaa. Eivät asukkaiden autot tällä korotuksella mihinkään katoa ja paikkoja ilmesty tyhjästä lisää. Silkkaa rahastusta.”

Eräs kiteytti kantansa näin: ”Kaikkien liikkumismuotojen pitää mahtua kaupunkiin ilman, että autoa perustellusti käyttävät ja tarvitsevat eivät ole koko ajan ottamassa vastaan heikennyksiä.”

”Uudessa politiikassa on ilmeisesti unohdettu ”asukaspysäköinti”- sanan merkitys ja tausta. Järjestelmä luotiin varmistamaan, että helsinkiläisille löytyy kotikortteleista parkkipaikkoja. Järjestelmää ei luotu rahastus- tai ympäristöpoliittiseksi ohjauskeinoksi!” kritisoi toinen.

 

”Keitä varten Helsinkiä suunnitellaan?”

Omaa arkeaan kuvaava kaupunkilainen taustoittaa nykytilannetta: ”Useasti arki-iltana myöhään kotiutuvana arvostaisin, jos auton saisi edes muutaman sadan metrin päähän omasta kodista. Autoilevana perheellisenä haluaisinkin nähdä, että palveluita kehitetään asukkaiden arjen tarpeista lähtien ja nyt jo tällä hetkellä hyvin heikkoa pysäköintitilannetta pyrittäisiin aktiivisesti parantamaan.”

Liikenteen käyttövoimamurroksen vuoksi ajoneuvo tulisi yhä useammin myös lataamaan pysäköinnin aikana. Eräs kantansa kertonut kummeksuu liikennemuotojen vastakkainasettelua.

”Asukkaiden palveluiden kehittäminen pitäisi lähteä asukkaista eikä esim. eri liikennemuotojen vastakkainasettelusta. Kuten monessa kommentissa täällä on todettu, autoton kaupunki ei ole realismia eikä nähdäkseni mitenkään tavoiteltava lopputulos. Jatkuva autoilun hankaloittaminen saa monet meistä kantakaupunkilaisista vaan suhtautumaan yhä nihkeämmin kaupunkisuunnitteluun. Autoilun vastustamisessa käytettävä ”saastuttamiskortti” käy myös vuosi vuodelta ohuemmaksi, kun uudet autot ovat yhä vähäpäästöisempiä ja sähköistymisen myötä tilanne kehittyy parempaan suuntaan.”

Ja toinen: ”Keitä varten Helsinkiä suunnitellaan? Ensin saatiin keskusta tyhjenemään liikehuoneistoista ja kohta tyhjenee Etelä-Helsinki tavallisista asukkaista. Jos itse ei tarvitse autoa, ei se tarkoita sitä, että kukaan muukaan ei tarvitse. Kertoo hyvin yksipuolisesta ajattelusta.”

Autoliiton Helsingin osasto kriittisenä

Helsingillä on autoilun arjen järjestämisen kuten pysäköinnin suhteen monia haasteita. Ne ovat valtakunnan hankalimmat, onhan pääkaupunki tiheästi rakennettu maan väkirikkain asukaskeskittymä ja Helsingin seutu vilkkaan pendelöinnin työssäkäyntialue.

Vaikka nyt päätetyn mukaisesti vuosittainen pysäköintihintojen korotus onkin 15 prosenttia, aiemmin kaavailun 20 prosentin sijaan, on päätös Autoliiton Helsingin seudun osaston mukaan autoilua kurittava ja pysäköinnin hinnan korotukset ”ylittävät moninkertaisesti” odotettavissa olevan yleisen kustannustason nousun.

”Esitystä perustellaan muun muassa markkinahinnoittelulla ja tarpeella käyttää katutilaa myös muuhun kuin liikenteeseen. Molemmat perustelut ovat kestämättömiä.” kiteyttää Autoliiton Helsingin seudun osasto kannanotossaan.

”Kadut ovat jo olemassa ja ne on aikanaan rakennettu kaupungin keräämillä verovaroilla. Kaupunki itse päättää, paljonko katujen varsilla on pysäköintipaikkoja ja mitä pysäköiminen niissä maksaa. Autoilijan näkökulmasta kysymys on monopolista, jossa markkinavoimat eivät toimi aidosti”, osasto huomauttaa.

Kannanoton mukaan ennen pysäköintipolitiikan lopullista hyväksymistä kaupunginhallituksessa, ohjeistusta täytyy parantaa ainakin hinnoittelun osalta.

Päätettävän pysäköintipolitiikan linjauksista pitäisi osaston väkevän näkemyksen mukaan käydä ilmi – yleisohjeeksi suunnittelijoille – että henkilöauton käyttö on suurelle osalle kaupungin asukkaista tarpeellista ja usein myös välttämätöntä.

”Sitä tulisi mahdollisuuksien mukaan pysäköinnin kehittämisellä sujuvoittaa, ei hankaloittaa. Vaivaton autoilu kuuluu omalta osaltaan hyvään kaupunkiympäristöön.”

”Henkilöauton rooli tunnustettava”

Autoliiton Helsingin seudun osasto pyrkii vaikuttamaan pääkaupunkiseudulla liikenneympäristön, -järjestelyjen ja -turvallisuuden kehittämiseen. Osasto edustaa alueita Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo.

Helsingin seudun osasto on tuonut esiin, että henkilöautolla on olennainen merkitys pääkaupunkiseudun liikenteessä. Osasto korostaa, että ”suunnittelussa ja päätöksenteossa pitää ottaa huomioon, että henkilöautoilu on seudun tärkein liikennemuoto”, joka täydentää julkista liikennettä ja korvaa sen silloin, kun sitä ei ole.

Eriävä kanta: tarvitaan laki!

Kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otto Meri jätti kaupunkiympäristölautakunnan päätökseen eriävän mielipiteen.

– Päätös on mielestäni lainvastainen.

Meri ei pidä asiallisena, että pysäköintipoliittista ohjelmaa koskevaan päätökseen lisättiin kohta, jonka mukaan pysäköinnillä tulee kerätä ensi vuonna 2,7 miljoonan euron lisätulot.

–  Perustuslain 121 §:n 3 momentin mukaan kunnan keräämän veron perusteesta ja määrästä tulee säätää lailla. Jos pysäköintimaksuja ryhdytään käyttämään fiskaalisiin tarkoitusperiin, muuttuu niiden luonne veroluonteiseksi maksuksi. Veroluonteinen maksu rinnastuu veroon, Meri perustelee kantaansa tuoreeltaan twitterissä.

Meren mukaan pysäköintimaksujen käyttäminen tulonhankkimistarkoituksessa edellyttää niitä koskevan lain säätämistä.

– Tällä tavalla toimittiin aikoinaan mm. kuntien keräämän koiraveron osalta. Näin tulisi toimia myös veroluonteisen pysäköintimaksun osalta, Meri huomauttaa.

Autoilijoiden keskiostos suurin

Helsingin ytimeen autoilla saapuvat kansalaiset eivät ole yksinomaan tilaa vievä pysäköintihaitta vaan tärkeä osa kaupungin elinvoimaisuutta.

Ramboll Finland Oy:n vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan noin kolme neljästä tämän tutkimuksen vastaajasta kulkee Helsingin keskustaan asiointimatkoillaan joukkoliikenteellä. Autolla saapuvien osuus on noin 11–15 prosenttia ja kävellen saapuvien 8–12 prosenttia.

Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60–71 prosenttia riippuen kauppa- ja palvelutyypistä.

Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien keskiostos on suurin. Autoilijat kuitenkin tekevät asiointimatkoja keskustaan suhteellisen harvoin: henkilöautolla yleisimmin liikkuvat vastaajat asioivat Helsingin keskustassa 1–2 kertaa kuukaudessa (32 %) tai 3–4 kertaa vuodessa (30 %).

Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden liikevaihdosta on arviolta 10–18 prosenttia kauppa- ja palvelutyypistä riippuen. Kävellen virtaa toiseksi eniten keskustaan ostovoimaa, kauppa- ja palvelutyypistä riippuen noin 10–24 prosenttia.

Autoliiton Luulot pois autoilusta -podcast käsittelee kaupunkipysäköintiä

Autoliiton Luulot pois autoilusta -podcastsarja pureutuu autoilun ja liikenteen keskeisiin edellytyksiin, haasteisiin ja kipupisteisiin – kahden pätevän asiantuntijan voimin kerrallaan. Luulot pois autoilusta -podcastin tuoreimmassa seitsemännessä jaksossa keskustellaan kaupunkipysäköinnistä. Elina Koivumäki saa vieraakseen Helsingin kaupungin kaupunkiympäristöstä sekä liikenne- ja katusuunnittelusta vastaavan päällikön Reetta Putkosen sekä Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyöstä vastaavan johtajan Markku Lahtisen.

Helsingin kantakaupungin alueella on noin 32 000 kaupungin hallinnoimaa pysäköintipaikkaa ja Helsingissä on noin 1 080 kilometriä katuja. Kaupunki vastaa myös maan päällä olevien paikkojen huollosta, josta esimerkkinä talvikunnossapito. Ydinkeskustassa on myös yksityisten ylläpitämiä pysäköintilaitoksia, jotka tuovat lisää tilaa pysäköinnille. Pysäköinnin maksullisuuteen vaikuttaa Helsingin kaupunginhallitus.

Autoliiton Luulot pois autoilusta -podcastsarja löytyy helpoimmin Autoliiton sivuilta, suoraan Spotifystä tai alapuolen upotuksesta.

Podcastsarjan tähän mennessä julkaistut jaksot:

  • Jakso 1: Liikenteen käyttövoimat ja niiden tulevaisuus
  • Jakso 2: Sähköautoilu talviolosuhteissa
  • Jakso 3: Polttoaineiden hintojen muodostuminen
  • Jakso 4: Ikääntyvien autoilu
  • Jakso 5: Tieverkon kunto ja korjausvelka
  • Jakso 6: Liikenteen automaatio ja sen tulevaisuus
  • Jakso 7: Kaupunkipysäköinnin tulevaisuus

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli