Saariston ilmaiset kyydit loppuvat – saariston kokeilusta oppia syrjäkylien liikenteen kehittämiseen
Ministeriön mielestä kaikki liikkuminen on palvelua, joten se ei voi olla ilmaista.
Liikenne- ja viestintäministeriö on useaan otteeseen toistanut, että ilman uusia palveluja liikenneyhteydet eivät Suomessa jatkossa enää toimi. Suunta yhteiskunnan tukemista liikennepalveluista käyttäjien itsensä maksamiin palveluihin on yhä selvempi. Harvaan asutuilla alueilla puheet herättävät huolta.
Osana kehityssuunnitelmia liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee esimerkiksi yhdessä Liikenneviraston, Trafin ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa saariston liikennepalveluja kehittävää kokeilua Saaristomerellä ja Suomenlahdella.
Kokeilun tavoitteena on ministeriön mukaan turvata saariston elinvoima ja kehittymisen perusedellytykset tulevaisuudessa. Ministeriön mukaan saariston kulkuyhteyksiä ei voida turvata ilman markkinaehtoisia palveluja.
Mutta miten markkinaehtoisuus kykenee turvaamaan palvelut harvan asutuksen alueilla, kuten saaristossa?
– Yhteysalusliikenne on tähdätty vakituisten asukkaiden tarpeisiin. Nykyisin 60 prosenttia alusten käyttäjistä on matkailijoita tai vapaa-ajanasukkaita, joiden liikkumistarpeet ovat erilaisia. Tämä synnyttää tarvetta uudenlaiselle liikenteelle, mutta yhteiskunnan maksama ilmainen yhteysalusliikenne syö edellytykset esimerkiksi taksiveneiden palvelulta, kuvailee liikenneneuvos Eeva Linkama liikenne- ja viestintäministeriöstä.
– Esimerkiksi rannikon suuntaisille reiteille yhteysalusten rinnalla on tarvetta.
Sovellus yhdistää palveluntarjoajat
Parhaillaan rakennetaan valtion rahoin digitaalista alustaa, jonka varaan voi rakentaa saaristossa kyytivälityspalvelua kokeilun alkaessa huhtikuun alussa. Kuljetusketju muodostuisi tarpeiden mukaan esimerkiksi yksityisten taksiveneiden ja yhteysalusten palvelun yhdistelmänä.
– Kokeilun tarkoituksena on nähdä, pystytäänkö alueelle synnyttämään mahdollisuus markkinaehtoisten toimijoiden kohtuuhintaiseen palveluun yhteysalusten rinnalla, Eeva Linkama sanoo.
Iso kustannussäästö tavoitteena
Aiotun kokeilun piiriin kuuluvaa yhteysalusliikennettä käyttää noin 500 saariston vakituista asukasta. Jatkossa saariston yhteysalusliikenteessä kaikilta matkustajilta perittäisiin maksu. Maksujen myötä valtion kustannusten odotetaan alenevan noin neljä miljoonaa euroa. Jokaista vakituista asukasta kohti maksettavaa kertyisi siis 8000 euroa vuodessa.
Vakituisten asukkaiden kustannustaakkaa helpottamaan on suunniteltu alennuslippuja yhteysaluksia paljon käyttäville. Osa summasta jakautuu satunnaisille kävijöille, mökkiläisille ja yritystoiminnalle. Yritys kuitenkin siirtää kustannuksensa tuotteiden hinnan mukana asiakkaille, joten siltä osin kuin yritykset palvelevat alueen asukkaita, otetaan sekin maksuosuus asukkaiden kukkarosta.
Kokeilun on tarkoitus kestää huhtikuun 2017 alusta vuoden 2018 loppuun.
Ilmeistä on, että liikkumisen kustannukset tulevat saariston asukkailla kasvamaan.
Kokeilusta saatavia kokemuksia on ministeriön tarkoitus hyödyntää muillakin harvan asutuksen alueilla.
Erona saaristoon on, että sivukylillä asuvat ovat tähänkin mennessä maksaneet matkansa itse ainakin osittain, vaikka yhteiskunta tukeekin joukkoliikennettä.
