pikalataus

Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 29.5.2021

Sähköauton hankintatuki puhuttaa – kannusteilla on kannattajansa

Suomi ei pärjää tukisummien maavertailussa. Sähköteknisen kaupan liitto ry: ”sähköautojen hankintatuki on tehokas kannuste sähköautoiluun siirtymiselle.”

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan liikenteen sähköistämisen edistämiseksi tukia vuosiksi 2022–2030. Yksityisautoilijaa kenties kiinnostavin tukimuoto on täyssähköautojen hankintatuki, sen jatkuminen ja mahdollinen tukisummien korottuminen.

Tukien valmistelu tarkoittaa lakihanketta, joka koskee sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintatukia, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022.

Nykyistä suurempia tukisummia odottavien autoilijoiden ei kannata pidätellä hengitystä, sillä tukien rahoituksesta ei ole vielä mustaa valkoisella. Määrärahaa tukiin ei siis ole, on vasta liikenneministeriön valmistelussa oleva lakihanke.

Tukiin kohdentuvat määrärahat käsitellään vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä, joten valtiovarainministeriöllä on vielä sanansa sanottavana.

Yksityishenkilöille tarkoitettu täyssähköauton hankintatuki tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Täyssähköauton hankintatuen suuruus on 2 000 euroa. Tukea on saanut uuden sähköauton ostaja tai pitkäaikaisvuokraaja, joka sitoutuu vuokraamaan auton yksinomaan omaan käyttöönsä vähintään kolmeksi vuodeksi.

Käyttövoimat ratkaisevat

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan autojen energiatehokkuudella ja käyttövoimilla on keskeinen rooli liikennepäästöjen vähentämisessä. Liikenteen käyttövoimamurros johtanee asteittain siihen, että polttomoottoriautoista luovutaan. Tähän liittyvät myös hankintatuet.

Oman kortensa tukikeskusteluun kantaa myös Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.

ARA myöntää taloyhtiöille avustusta sähköautojen latauspisteitä varten

Helsingin Sanomissa julkaistussa (22.4.) mielipidekirjoituksessa hän toteaa, että ”Hankintatuki on merkittävin tukimuoto, joka alentaa uuden täyssähköauton hankintakynnystä. Riittävän suuruisena se toimii tehokkaana kannusteena sähköajoon siirtymiselle. Tarvitaan määräaikaisia mutta riittävän pitkäjänteisiä toimia, jotta kauan harkittu hankinta ei kariutuisi tuen loppumiseen.”

Hän muistuttaa, että käyttövoimavalinnoissa on merkitystä myös latausverkoston kattavuudella. ”Päästöttömien kilometrien kasvu ei kehkeydy vain sähköautojen määrän myötä vaan edellyttää myös, että latausverkosto kehittyy tarvetta vastaavasti. – – Ilman kattavaa ja ihmisten ja yritysten tarvetta vastaavaa latausverkostoa tavoitellut liikenteen sähköiset ja päästöttömät kilometrit jäävät ajamatta.” Muhonen kirjoittaa.

Ruotsin tukitasoa tavoitellen

Moottorin haastattelema Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio on vankasti hankintatukisummien korottamisen kannalla. Hänen mukaansa eritoten täyssähköautojen hankintatuen korottaminen on avainasemassa.

– Sähköistymisuran alkuvaiheessa eritoten kannustin on tärkeä, koska täyssähköautojen hinta on vielä noin 1,6 kertainen vastaavaan polttomoottoriautoon nähden. Sopiva hankintatukisumma olisi 6 000 euroa alle 50 000 euroa maksavalle täyssähköautolle ja 4 000 euroa yli 50 000 euroa maksavalle täyssähköautolle. Tällöin Suomen tukitaso olisi linjassa – vaikka toki hiukan matalammalla tasolla – esimerkiksi Ruotsin ja Saksan tukitasoihin verrattuna, Kallio ehdotti Moottorin haastattelussa.

Emme pärjää tukisummien vertailussa

Vastikään julkaistun raportin mukaan sähköautojen hankintatukia tehostamalla ja muilla toimilla, jotka kaventavat polttomoottoriautojen ja täyssähköautojen hintaeroa, olisi saavutettavissa merkittäviä päästövähennyksiä henkilöliikenteessä.

Raportissa arvioidaan, miten eri maissa käytetyt erilaiset tukitoimet vaikuttaisivat täyssähköautojen yleistymiseen Suomen liikenteessä. Raportti tuo esiin, että vaikka Suomessa täyssähköautojen myynti on kasvanut viime vuosina, on kasvu kuitenkin ollut hitaampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa on käytössä Suomea suurempia tukitoimia.

Norjan toimien kaltaisia toimia sovellettaessa Suomen täyssähköautokanta voisi olla vuonna 2030 noin 580 000 autoa, Ruotsin toimien kanssa noin 360 000 autoa ja Alankomaiden toimien kanssa noin 285 000 autoa, todetaan raportissa.

– Suomen täyssähköautojen hankintatuki on muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna erittäin pieni. Ruotsissa hankintatuki on huhtikuun alusta lähtien noin 7 000 euroa ja Saksassa jopa 9 000 euroa, kun se vastaavasti on Suomessa vain 2 000 euroa. Suomen hankintatuen hintakatto sulkee lisäksi pois pitkän toimintasäteen ja siten todennäköisemmin fossiilikilometrejä korvaavat ja merkittävämmät päästövähennykset tuomat autot tuen piiristä, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kirsi Immonen arvioi raportin tuloksia.

Moottori uutisoi tuoreeltaan tästä raportista, josta vastaavat ajatushautomo Demos Helsinki ja Tampereen yliopiston tutkijat. Raportin tilaaja on Sähköautoilijat ry, joka määrittelynsä mukaan valvoo sähköautoilijoiden etua ja edistää sähköisen liikenteen yleistymistä.

Kunnianhimoisia tavoitteita – jo vuotta 2030 koskien

Tukijärjestelmän uusiksi rukkaamisen taustalla on tarve eli kansallinen tavoite puolittaa liikenteen haitalliset kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tähän yltämiseksi Fossiilittoman liikenteen tiekartan päämääränä on nopeuttaa teknologista siirtymää, jotta nolla- ja vähäpäästöisten autojen osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia jo vuoteen 2030 mennessä.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on ilmaissut kannattavansa autoveron poistamista ja muistuttaa, että veron poistaminen parantaisi ostovoimaa erityisesti uusien ja uudempien käytettyjen autojen kaupassa. Autokannan nuorentuminen tarkoittaisi myös päästöjen vähentymistä. Autoliitto onkin tähdentänyt, että tiukkoihin päästötavoitteisiin voidaan yltää, mutta se vaatii rivakkaa autokannan uudistamista.

Matkaa tavoitteisiin riittää.

Suomen teillä liikkuvasta henkilöautoista noin 70 prosenttia on bensiiniautoja ja 28 prosenttia dieselautoja. Dieselautojen osuus uusien autojen myynnistä oli vielä noin puolet vuonna 2008, mutta niiden osuus on laskenut tällä vuosikymmenellä yhtäjaksoisesti ja on enää noin 15 prosenttia.

Uusien henkilöautojen myynnistä vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on alkuvuonna 2021 ollut yli neljänneksen. Selvästi suurin osa näistä on lataushybridejä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus on toistaiseksi kuitenkin kolmisen prosenttia henkilöautokannasta.

Suomalaisten henkilöautot ovat iäkkäitä: liikennekäytössä olevan henkilöautokannan keski-ikä oli vuoden alussa 12,1 vuotta. Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä oli vuonna 2020 noin 21,3 vuotta.

Marko Jokela

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli

Keskustelu