sähköautojen hankintatuki 2021 2022 2023 muunnostuki kuorma-autot pakettiautot henkilöautot

Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 20.1.2022

Suomi kolme vuotta Ruotsia jäljessä sähköistymisessä – kritisoi autoala

”Ilman autokannan nopeampaa kiertoa liikenteen päästövähennystavoitteeseen voidaan päästä vain liikenteen hinnoittelutoimilla, joiden poliittinen hyväksyttävyys on heikko ja yhteiskunnalliset vaikutukset kielteisiä.”

Ympäristöministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa valmistellut luonnoksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaksi. Ympäristöministeriön mukaan keskeisiä ilmastotoimia ovat esimerkiksi liikenteen päästöjen puolittaminen.

Päästöjen suitsiminen ja liikenteen sähköistyminen edellyttää autoalan mukaan useita määrätietoisia toimia, tuodaan esiin Autoalan Keskusliiton ja Autotuojat ja -teollisuus ry:n lausunnossa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Lausunto on tutkittavissa kokonaisuudessaan Lausuntopalvelu.fi -sivustolla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa on tavoitteena, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöjä pyritään vähentämään erilaisin tuin ja avustuksin sekä muun muassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteita korottamalla.

Jopa 750 000 sähköautoa

Autoalan lausunto tuo esiin kunnianhimoisen tavoitteen eli Fossiilittoman liikenteen tiekartta -dokumentissa mainitun WAM-skenaarion jopa 750 000 sähköautosta vuonna 2030.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on tavoite kirjaus, jonka mukaan ”pitemmällä aikavälillä liikenteen kaikki fossiiliset polttoaineet tulee korvata uusiutuvilla tai päästöttömillä polttoaineilla ja käyttövoimilla kuten sähköllä, biopolttoaineilla ja sähköpolttoaineilla. Tavoitteena on, että fossiilisten liikennepolttoaineiden myynti kotimaan liikenteeseen loppuu vuonna 2045.”

Autoalan lausunnon mukaan ”uusien autojen ensirekisteröintien määrä on jäänyt Suomessa alle 20 autoon tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on lähes kaksinkertainen.”

Samaisen lausunnon mukaan Suomi on noin kolme vuotta jäljessä Ruotsia autokannan sähköistymiskehityksessä.

”Ilman autokannan nopeampaa kiertoa liikenteen päästövähennystavoitteeseen voidaan päästä vain liikenteen hinnoittelutoimilla, joiden poliittinen hyväksyttävyys on heikko ja yhteiskunnalliset vaikutukset kielteisiä.”

autokauppa

Autokiertoon vauhtia

Autokannan kierron nopeuttaminen ja autoverotukseen kytketty riittävä hankintatuki nopeuttaisivat autoalan näkemyksen mukaan sähköistymistä lisäämällä sähköautojen suhteellista osuutta rekisteröinneistä.

Autoala kiittelee lausunnossaan jo toteutettuja toimia kuten sähköautojen hankintatukia, sähköautojen autoveron poistamista, vähäpäästöisten työsuhdeautojen kannusteita sekä latausinfratukia, joista Moottorikin on vastikään uutisoinut.

Lausunnossa uskotaan, että näiden ”toimenpiteiden vahvistamisella autokannan käyttövoimamurrosta voidaan nopeuttaa erityisesti vuosina 2022­–2026, jolloin hintaero perinteisen ja uuden teknologian välillä on vielä huomattava.”

Biojakeluvelvoitteella etunsa ja haittansa

Biojakeluvelvoite vähentäisi päästöjä, mutta nostaisi liikennepolttoaineiden litrahintoja. Biojakeluvelvoitteen nostaminen on autoalan näkemyksen yksi kuitenkin tärkeimmistä päästöjä vähentävistä toimenpiteistä, sillä sen avulla päästöjä voidaan vähentää myös olemassa olevasta autokannasta.

Lausunnossa viitataan Moottorin uutisoimaan selvitykseen, jonka perusteella biojakeluvelvoitteen nostaminen 30 prosentista 34 prosenttiin vähentäisi liikenteen päästöjä 0,3–0,4 miljoonalla tonnilla ja nostaminen 30 prosentista 40 prosenttiin 0,8–1,0 miljoonalla tonnilla.

Jakeluvelvoite on voimassa olevan lain mukaan tällä hetkellä 18 prosenttia ja nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Kuten Moottori uutisoi lausunnossa viitatusta selvityksestä, nykyisen jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nousevan samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra.

Jakeluvelvoitteen vaikutuksia polttonesteiden hintoihin tulisi autoalan mukaan kompensoida laskemalla uusiutuvien polttoaineiden verotasoa ja ”tarvittaessa muilla kompensointimekanismeilla, jos jakeluvelvoitteen kasvu johtaisi ennakoitua suurempiin polttonesteiden hintojen kasvuun.”

Päästökaupalle ei ole tarvetta

Tieliikenteen päästökaupalle ei autoalan näkemyksen mukaan ole tarvetta, sillä tieliikenteen päästövähennystavoitteet on mahdollista saavuttaa jo päätetyillä ja niitä täydentävillä muilla toimenpiteillä.

”Kansallisesti toteutettuna tieliikenteen päästökauppa koskisi yksipuolisesti vain Suomea ja polttoaineen hinnannousu heikentäisi suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä, kotitalouksien ostovoimaa ja kotimaan matkailun toimintaedellytyksiä.”

Autoliittokin kritisoi päästökauppaa

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö on ollut samoin huolissaan päästökaupan kielteisistä seurauksista. Autoliiton mukaan päästöjen vähentäminen on tärkeätä, mutta se olisi tehtävä oikeudenmukaisesti ja niin, että Suomi ja suomalaiset pystytään pitämään liikkeessä.

Autoliiton mukaan kansallisen päästökaupan ”ennakoidaan nostavan polttoaineiden hintoja jopa yli 70 senttiä litralta.”

”EU:n harvimmin asutussa maassa tieliikenteen merkitys niin kotitalouksien kuin elinkeinoelämän toimintakyvylle ja toimeentulolle on korvaamaton nyt ja tulevaisuudessa”, kiteytti Autoliitto kantansa Moottorin uutisessa.

Uhkana liikkumiskustannusten nousu

Autoalan mukaan tieliikenteen päästökaupan hintakehitykseen liittyisi erittäin suurta epävarmuutta.

”Suomessa liikennepolttoaineiden verotaso on kansainvälisestikin korkea ja tieliikenteen hinnoitteluun kohdentuu päästökaupan lisäksi myös muita jo päätettyjä ja suunnitteilla olevia uusia toimenpiteitä. Päästökaupan aiheuttamaa kustannusten nousua olisi välttämätöntä kompensoida niille kotitalouksille ja yrityksille, joiden liikkumis- ja kuljetuskustannukset kasvaisivat kohtuuttomasti.”

Toimialan omissa tiekartoissa liikenteen päästövähennystavoitteet saavutetaan ilman päästökauppaa ja polttoaineveron korotusta, kunhan toteutetaan ilmastotoimet monipuolisesti. Näihin keinoihin kuuluvat etätyön ja autokannan sähköistymisen ja käyttövoimamurroksen nopeuttamisen lisäksi muun muassa autokannan nykyistä nopeampi uudistaminen, logistiikan digitalisaatio, tieverkon kunnossapidon parantaminen, HCT-kaluston yleistyminen kuorma-autokuljetuksissa sekä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämistoimet.

Paljonko EU:n raja-arvot vaikuttavat?

Päästöjen vähentämisessä on arvioitava myös EU:n henkilö- ja pakettiautoille asettamien raja-arvojen merkitystä. Siitä vallitsee erilaisia tulkintoja.

Nyt lausunnoilla olevassa ilmastosuunnitelmassa on arvioitu, että komission osana 55-valmiuspakettia julkaiseman henkilö- ja pakettiautojen päästöraja-arvojen kiristämisen vaikutus autokannan päästöihin jäisi Suomessa verrattain pieneksi eli noin 0,06 miljoonaan tonniin.

”Arviomme mukaan vaikutus on huomattavasti suurempi, sillä raja-arvoja koskevan asetuksen muutos nopeuttaa merkittävästi sähköautojen mallivalikoiman laajentumista henkilö- ja pakettiautojen kaikissa kokoluokissa ja koko EU:ssa”, arvioidaan autoalan lausunnossa.

Lausunnon mukaan kyseessä on koko EU:n autokannan kehityksen kannalta erittäin merkittävä toimenpide, joka säätelee markkinoille tarjottavien autojen käyttövoimavalikoimaa.

Lait ohjaavat sähköisiin käyttövoimiin. ”Käyttövoimamurros ei raja-arvolainsäädännön siivittämänä etene yksinomaan kuluttajien tai yrityksen preferenssien mukaisesti, vaan lainsäädäntö ohjaa yksinomaan sähköisiin käyttövoimiin.”

Erityisesti vuodelle 2035 esitetty nollapäästöraja nopeuttaa autoalan näkemyksen mukaan malliston sähköistymistä huomattavasti jo 2020-luvun jälkimmäisellä puolisolla.

Raja-arvolainsäädännön muutos siirtäisi autoalan arvion mukaan painopistettä ladattavista hybrideistä täyssähköautoihin, mikä vähentää autokannan päästöjä ennakoitua nopeammin: ”raja-arvoasetuksen muutoksen vaikutus päästöihin olisi luokkaa 0,4–0,5 miljoonaa tonnia vuoden 2030 tasolla, jos autokannan sähköistymistä voidaan samalla nopeuttaa muilla jo sovituilla kannustetoimilla, kuten hankintatuilla ja latausinfran tukitoimilla.”

Taustalla ilmastolaki

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan kerran vaalikaudessa. Lain mukaan suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma, jossa esitetään, millä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään taakanjakosektorilla, sekä päästökehitysarviot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja politiikkatoimien vaikutuksista siihen.

Suunnitelman kattamalle taakanjakosektorille kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja F-kaasujen päästöt sekä päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja muun energiankäytön päästöjä.

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli