Tuore linjaus: EU-päästökaupan valmistelu ensisijaista

Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä pitää EU-päästökaupan valmistelua ensisijaisena keinona – monet tahot kriittisiä kansallisen päästökaupan tarpeesta.

Suomessa on valmisteltu tieliikenteen päästökauppaa siltä varalta, että muut kansalliset ja EU-tason ratkaisut eivät riitä päästötavoitteen saavuttamiseen. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt tulisi kokonaan poistaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Nyt liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen työryhmä on linjannut arviomuistiossaan, että EU-päästökaupan valmistelu on ensisijainen toimenpide kansalliseen päästökauppaan nähden.

Aie päästökaupasta jakoi kantoja

Arviomuistio oli loppuvuodesta 2021 lausuntokierroksella ja keräsi monia kriittisiä arvioita kansallisen päästökaupan tarpeesta. Osa lausunnonantajista piti kansallista tieliikenteen päästökauppaa tarpeellisena ja osa vastusti päästökauppaa.

Esimerkiksi Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö piti kansallista päästökauppaa turhana ja haitallisena keinona. Autoliitto linjasi lausunnossaan arviomuistiosta, että EU:n harvimmin asutussa maassa tieliikenteen merkitys niin kotitalouksien kuin elinkeinoelämän toimintakyvylle ja toimeentulolle on korvaamaton nyt ja tulevaisuudessa.

Suomessa ei Autoliiton näkemyksen mukaan siis ole tarvetta kansalliselle päästökaupalle. Päästötavoitteisiin yltämiseksi on Autoliiton mukaan olemassa riittävät taloudelliset ohjauskeinot, eikä uutta verorahoja kuluttavaa byrokratiaa pitäisi rakentaa niiden päälle.

Kuten Moottori 8.1.2021 uutisoi Autoliiton mukaan kansallisen päästökaupan ”ennakoidaan nostavan polttoaineiden hintoja jopa yli 70 senttiä litralta.”

Autoliitto muistutti lausunnossaan myös, että tämän lisäksi EU:n tasolta on suunnitteilla lukuisia polttoaineiden hintoja nostavia toimenpiteitä. Vaikka siirtymä sähköön ja sähköautoihin tapahtuu kiihtyvällä tahdilla, Suomen vanhassa autokannassa polttomoottoriautojen osuus säilyy suurena vielä hyvin pitkään.

Lisäselvitykset tarpeen

Arviomuistiossa on tuotu esille monia avoimia lisäselvitystä vaativia kohtia. Esimerkiksi vaikutusarviointeja olisi laajennettava ja syvennettävä.

Työryhmä linjasi, että jos hintaohjaukselle syntyisi tarve ennen kuin päästökauppajärjestelmä on valmiina, voitaisiin polttoaineen hintaohjausta toteuttaa olemassa olevan verojärjestelmän kautta.

Päästökaupan arviomuistion yhteydessä pohditaankin eri keinoja kompensoida polttoaineiden hinnannousun kustannuksia joko tulotasoon perustuen tai alueittain.

Autoliiton näkemyksen mukaan seurauksena voi olla sekavuutta tavoitteissa ja toteutuksessa, ratkaisu voi viedä ojasta allikkoon.

Autoliitto kiteytti haasteen seuraavasti: ”Päästökaupan perustavoitteet ovat vaarassa hukkua, jos liikkumisen kustannuksia kompensoidaan niille, jotka joutuvat kustannusten takia liikkumistaan vähentämään. Toisaalta ne, joiden on pakko liikkua esimerkiksi työnsä puolesta, liikkuvat jatkossakin niin kauan kuin työssäkäynti on kannattavaa ja hintojen nousu on pois muusta kulutuksesta.”

Paljon palautetta

Arviomuistio keräsi yhteensä 50 lausuntoa, joista yksi oli elinkeinoelämän 18 järjestön yhteislausunto, josta Moottori uutisoi tuoreeltaan.

Elinkeinoelämän järjestöjen yhteislausunnon lisäksi noin kymmenessä muussa lausunnossa tuotiin esille, ettei kansalliselle tieliikenteen päästökaupalle ole tarvetta.

Työ- ja elinkeinoministeriö kritisoi lausunnossaan tieliikenteen kansallista päästökauppaa toteamalla, että sen kautta toteutuva polttoaineiden hintojen nousu ”kohtelee eri asemassa olevia ihmisiä ja yrityksiä eri tavoin, ja kompensaatiot voisivat olla perusteltuja erityisesti niissä tapauksissa, joissa yksilöllä tai yrityksellä ei ole mahdollisuutta sopeutua polttoaineiden hinnan nousuun muutoin kuin maksamalla polttoaineesta entistä enemmän.”

Toisaalta osassa lausunnoista korostettiin kansallisten taloudellisten ohjauskeinojen tarvetta, jotta päästöjä saadaan vähennettyä riittävästi.

Arviointia varuiksi

Kansallista tieliikenteen päästökauppaa on arvioitu siltä varalta, että tieliikenteen päästöjä ei muilla keinoin saada puolitettua vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutusta.

Ministeriöstä kerrotaan, että arviomuistio kuuluu tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen. Jos kahden ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ja EU-tason ratkaisut eivät yhdessä riitä, niin kansallista tieliikenteen päästökauppaa voitaisiin edistää.

Valvotaan EU:n linjauksia

Euroopan komissio on ehdottanut tieliikenteen päästökauppaa, joka alkaisi vuonna 2026. Työryhmä pitää tärkeänä, että EU-päästökauppaa koskevien neuvottelujen etenemistä seurataan tarkoin, ja tarvittaessa tehdään päätöksiä kansallisen päästökaupan tai muiden hintaohjauskeinojen valmistelusta tai käyttöönotosta.

Lukuisissa lausunnoissa painotettiin, että voimavarat tulisi kansallisen päästökaupan valmisteluun sijaan suunnata EU:n liikenteen päästökaupan valmisteluun.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

a:7:{i:0;s:6:"105902";i:1;s:6:"107445";i:2;s:6:"105924";i:3;s:6:"100637";i:4;s:6:"100594";i:5;s:5:"90136";i:6;s:6:"104452";}