Liikenne | Uutinen | 28.7.2020

Joka viides myöntää itse hermostuvansa liikenteessä, mutta muut paljon useammin

Suomalaisista 17% myöntää hermostuvansa liikenteessä vähintään melko usein. Saman kyselyn mukaan muut liikkujat hermostuvat selvästi useammin, joten ehkä tässä olisi jokaisella peiliin katsomisen paikka.

Jaa artikkeli

Vain joka viides myöntää itse hermostuvansa liikenteessä, mutta ne muut hermostuvat huomattavasti useammin. Seurauksena on ohituksia ja kaistanvaihtoja, äänimerkkejä ja valojen vilkuttelua, toisinaan myös eleitä, huutelua ja äkkijarrutuksia.   Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Kaikkiaan 17 prosenttia eli vajaa viidesosa suomalaisista kertoo hermostuvansa liikenteessä vähintään melko usein. Samalla kyselyn vastaajista yli puolet kertoo huomanneensa autoilijoiden hermostuessaan vilkuttavan valoja tai antavan äänimerkkejä ja noin kolmannes on kohdannut autoilijoiden elekieltä tai huutelua.

– Positiivista on se, että useimmat näyttävät menettävän hermonsa liikenteessä varsin harvoin. Tämä on tärkeää jo liikenneturvallisuuden kannalta, koska äkkipikaistuksissa voidaan tehdä huonoja päätöksiä ja äkkiliikkeistä seurauksena on helposti onnettomuus. Tunnekuohun vallassa yleinen turvallisuus on harvoin päällimmäisenä mielessä, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

Autolla ja polkupyörällä liikkuvat reagoivat eri tavalla hermojen pettäessä. Usein autoilijoiden hermostumisesta kielii kaasujalan roimempi käyttö, sillä noin 70 prosenttia kyselyn vastaajista on havainnut tällaisissa tilanteissa ohituksia, kaistanvaihtoja tai kiihdyttämistä. Pyöräilijöiden sen sijaan on havaittu ilmaisevan ärtymystään lähinnä eleillä ja huutelulla.

Kuka myöntää hermostuvansa liikenteessä?

Harvan myöntää itse hermostuvansa ja silti samat haastateltavat väittävät muiden autoilijoiden hermostuvan liikenteessä paljon heitä itseään useammin. Melkein joka toinen vastaaja sanoo huomanneensa autoilijoiden hermostuvan liikenteessä ainakin melko usein. Tämä kuulostaa jotenkin ristiriitaiselta.

– Liikenteessä voi olla helpompi havaita toisten virheet kuin nähdä korjattavaa omassa toiminnassa. Kaikkien turvallisuuden tähden tärkeää olisi kuitenkin, että kukin keskittyisi hoitamaan oman osuutensa mahdollisimman hyvin. Me kaikki teemme toisinaan virheitä, ja liikenteessä siihen on hyvä varautua ennakoimalla. Vastakkainasettelusta tai tuskastumisesta ei ole tiellä mitään hyötyä, kommentoi Nieminen.

Liikenteen sujuvuutta ja ennakointia korostaa myös kesäkuun alussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki. Käytännössä tämä kieltää liikenteen tukkimisen ja äkkijarrutukset, joihin vajaa kolmasosa Arjen katsaus -kyselyyn vastaajista kokee autoilijoiden hermostuessaan syyllistyneen. Tämän lisäksi autoilijalta tosin edellytetään myös ennakointia.

– Peräänajotilanteissa on hyvä muistaa, ettei peräänajaja aina automaattisesti ole syyllinen. Pääsääntöisesti näin edelleen on, jos ei ole muistanut pitää riittävää etäisyyttä edellä ajavaan. Edellä ajavakin voi kuitenkin toimia lainvastaisesti, jos hän tekee ns. ”jarrutestin” eli pyrkii tahallisella äkkijarrutuksella herättelemään perässä tulevaa. Jonossa kunkin tulee huolehtia riittävistä välimatkoista vauhdin ja kelin mukaan, sanoo Nieminen.

Lähitapiolan Nieminen arvioi taustalla olevan usein kiireen. Yksinkertaisilla asioilla voi helpottaa omaa elämäänsä, joten väsyneenä, nälkäisenä ja kiireisenä ei jatkossakaan ole suositeltavaa sännätä liikenteen sekaan.

– Yleinen pohjasyy maltin menettämiseen liikenteessä on oma kiire. Parhaiten ärsyyntymistä ja siitä juontuvia tekoja voi siis ennaltaehkäistä varaamalla matkaan aina riittävästi aikaa, sanoo Nieminen.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi ajanjaksolla 27.3.–2.4.2020 kaikkiaan 1 196 suomalaista ja kyselyn toteutti Kantar TNS. Vastaajat edustavat manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä ja virhemarginaaliksi on ilmoitettu noin 2,9 prosenttiyksikköä.

 

Lähde: Lähitapiola, Kuvituskuva: Moottorin arkisto

Jaa artikkeli

Keskustelu