10.4.2022

VTT: sähköautojen lataushaasteina kirjava maksujärjestelmä ja kadunvarsilataus

Hyundai Ioniq 5

VTT arvioi, että latauksen kysyntä tulee kasvamaan tulevina vuosina nopeasti, joten kasvua tulisi vauhdittaa sellaisilla ratkaisuilla, jotka ovat skaalattavissa kysynnän noustessa.

Julkisen latausverkoston kattavuudella on vaikutusta, kun kansalaiset valitsevat tulevan autonsa käyttövoimaa. Julkiset latausmahdollisuudet vaikuttavat koti- ja työpaikkalatauksen ohella sähköautojen yleistymiseen.

Ja on latausverkoston kattavuudella ja toimivuudella merkitystä myös päästötavoitteiden näkökulmasta.

Suomen ajoneuvokannan uudistaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen muun muassa sähköllä ovat avainasemassa, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pyritään saamaan alas, linjaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Latausverkosto kohentaminen nykyisestä on tarpeen. Moottori kertoi tuoreimpaan tilannekatsaukseen liittyen, että kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) toi maaliskuun alussa esiin, että on etsittävä joustavia ratkaisuja, jotta julkisessa pika- ja suurteholatauksessa olevia alueellisia puutteita saadaan paikattua.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Heikkouksia on yhä useita

Liikenne- ja viestintäministeriön muistioluonnoksessa sähköautojen latausverkoston kehittämisestä arvioidaan sähköautojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia. Eri tahoilla on ollut mahdollisuus kertoa kantansa aiheeseen.

VTT tuo omassa lausunnossaan esiin nykyisen latausverkoston heikkouksia, joita ovat esimerkiksi riittämätön määränpäälataus kaupungeissa ja matkailukohteissa, kaupunkien vähäinen panostaminen kadunvarsilataukseen (asukaspysäköinnissä) ja etenkin vuokrakiinteistöjen osalta riittämättömät kannusteet kiinteistöjen omistajille rakentaa kiinteistöihin latauspisteitä.

Kuluttajien kannalta ongelmallista ovat myös latauksen kirjava maksujärjestelmä ja kalliit roaming-maksut.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimuskeskittymä ja tutkimus- ja teknologiayhtiö.

Ei enää yksittäisiä latureita

VTT arvioi lausunnossaan, että latauksen kysyntä tulee kasvamaan tulevina vuosina nopeasti, joten kasvua tulisi vauhdittaa sellaisilla ratkaisuilla, jotka ovat skaalattavissa kysynnän noustessa.

”Esimerkiksi runkotieverkoston varrella olevaa suurteholatausverkostoa ei kannata rakentaa enää yksittäisten latureiden varaan, vaan rakentaa skaalautuvia latauskenttiä”, perää VTT.

VTT ideoi, että runkotieverkoston varrelle rakentuvat latauskentät voisivat olla yhteiskäyttöisiä, jotta niitä voisivat hyödyntää yksityisten henkilöautojen lisäksi myös kaupalliset ajoneuvot, alkuvaiheessa taksit, pakettiautot ja jatkossa myös sähkökuorma-autot.

”Tällä saataisiin muodostettua kaupalliselle ajoneuvokalustolle ja raskaalle kalustolle alkuvaiheen latausinfraa, joka mahdollistaisi ajoneuvokaluston lisäämisen. Tahtotila saada julkista suurteholatausta kaupalliselle raskaalle kalustolle on tullut esille mm. Turun kaupungin ja VTT:n tekemissä esiselvityksissä.”

Markkinaehtoisesti mutta keille?

VTT:n mukaan henkilöautoille tarkoitettu julkinen suurteholatausverkosto on kehittynyt parhaiten markkinaehtoisesti, ja pysynyt toistaiseksi ”kohtalaisen hyvin” ajoneuvokaluston kasvun vauhdissa mukana.

VTT on pannut myönteisesti merkille myös sen, että uudet suurteholatauspaikat rakennetaan pääasiassa useamman latauspisteen latauskentiksi, ja monessa on huomioitu mahdollisuus skaalata sekä tehoa että latauspisteiden määrää kysynnän kasvaessa suuremmaksi.

Markkinaehtoisuus ei VTT:n mukaan välttämättä palvele tasaveroisesti kaikkia ladattavilla autoilla liikkuvia.

”Suuri osa uusista latauskentistä rakentuu nykyisin markkinaehtoisesti kauppaliikkeiden tai palveluiden pariin, eikä niissä välttämättä aina tällöin huomioida kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita. Esimerkiksi läpiajettavilla pysäköintiruuduilla varustetut latauspisteet olisivat tärkeitä perävaunua vetäville autoilijoille, jotka tekevät pitkää matkaa. Matkailuvaunun kanssa ei haluta lähteä kaupan pysäköintipaikalle sompailemaan”, VTT:n lausunnossa todetaan.

Huoltoasemat olisivat monimuotoisten latauspaikkojen synnyttämisessä hyviä sijainteja VTT:n mukaan, mutta toteutus olisi parempi tehdä kannustamalla kuin velvoittamalla.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: VTT, liikenne- ja viestintäministeriö, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2021

a:5:{i:0;s:6:"109241";i:1;s:6:"110953";i:2;s:6:"110080";i:3;s:6:"108520";i:4;s:5:"92222";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luetuimmat