Liikenne | Uutinen | 25.6.2020

VTT:n johtava tutkija: Polttomoottoria ei ole syytä hylätä

Tutkija Juhani Laurikon mukaan liikenteen päästötalkoissa tarvitaan monenlaisia käyttövoimien vaihtoehtoja, ja polttomoottoriin pitää vain löytää nykyistä parempia polttoaineita.

Jaa artikkeli

VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan suomalainen kuluttaja voi tehdä omista liikkumisen lähtökohdista päästöjen kannalta fiksuja valintoja, eivätkä polttomoottoriautot ole tiensä päässä.

– Polttomoottoria ei ole mitään syytä kokonaan hylätä. Siihen pitää vain löytää nykyistä parempia polttoaineita, Laurikko linjaa.

VTT:n Juhani Laurikko painottaa, että liikenteen päästöjen vähentämistalkoissa on kyse erittäin tärkeästä asiasta.

Juhani Laurikko VTT

– Autot ja liikenne koskettavat lähes jokaista meistä ja melkein joka päivä. Siksi olemmekin yhdessä sekä osa ongelmaa että myös sen ratkaisua. Päästöjen suitsiminen on ylikansallinen haaste, johon tulee löytää tehokkaimmat ja paikallisesti toimivat ratkaisut.

Tarvitaan monenlaisia ratkaisuja

Laurikon näkemysten taustalla on vankkaa tutkimustietoa kuten esimerkiksi VTT:n ja Cambridgen yliopiston yhteistutkimus, joka selvitteli sitä, mikä olisi fiksuin ja kustannustehokkain keino vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Tutkimus vertaili sähköautojen ja kestävien polttoaineiden päästövähennysten kustannuksia tieliikenteessä. Tutkimuksen johtopäätökset ovat selkeät: mikään yksittäinen päästövähennysten teknologia ei ole ratkaisu.

– On syytä pohtia miten monet eri päästövähennysten tavat kustannustehokkaasti tukisivat toisiaan.

Samoja painotuksia on esittänyt Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen, joka on korostanut, että autonostajilla eli tavallisilla suomalaisilla yksityisautoilijoilla tulisi olla tulevaisuudessakin monenlaisia vaihtoehtoja ja käyttövoimia: bensiiniautoja, dieselautoja, kaasuautoja ja hybridejä sekä täyssähköautoja.

– Vaihtoehtoisilla biopolttoaineilla on niilläkin merkittävä rooli, ja ne toimivat nykyisessä autokannassa. Tarjolla tulisi olla monenlaisia käyttövoimia, sillä liikkumistarpeetkin ovat moninaiset, Nieminen linjaa.

Käyttövoimien kokenut asiantuntija

Juhani Laurikko on alansa kokenut asiantuntija. Hän tutkinut autoliikenteen energian käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia koko lähes 40-vuotisen uransa ajan – tutkimusten painopisteet tosin ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä.

1980-luvulla huolena oli öljyn hinnan jatkuva kallistuminen. Tuolloin tutkittiin ja kehitettiin öljyjalosteita korvaavia moottoripolttoaineita. Ympäristöstä huolehtiminen tuli kuvaan 1990-luvulla, jolloin tutkimuksen pääpaino oli pakokaasujen puhdistamisessa, ja etenkin sen tehokkuudessa Suomen kylmässä ilmastossa.

– Tästä aiheesta tein väitöskirjani, ja olin aktiivisesti mukana, kun EU:ssa valmisteltiin tiukkenevia pakokaasumääräyksiä, joista ensimmäiset tulivat voimaan 2000-luvun alussa.

Tällä vuosituhannella keskeinen tutkimusteema on ollut liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

sähköauton palo

Käytettyjä sähköautojakin jo tarjolla

Laurikko on ilahtunut siitä, että Suomessa on tarjolla käytettyinä autoina aiempaa kattavammin myös vaihtoehtoisia käyttövoimia.

– Käytettyjä sähköautojakin alkaa olla tarjolla, josta on osittain kiittäminen tuontia ulkomailta, jossa myös autoliikkeet ovat aktivoituneet.

Laurikko tähdentää, että liikenteen päästöjen vähentämistä edesauttaisi Suomen iäkkään autokannan nuorentaminen.

– Kyse ei ole siitä, että tarvitsisi hankkia aivan uusi auto, kunhan vaihtaa autonsa nykyistä nuorempaan autoon, joka olisi mahdollisimman pihi ja moderni. Uudempi auto on erittäin todennäköisesti myös nykyistä kulkupeliä turvallisempi.

Huipputiukat päästörajat

Euroopan unioni on asettanut autonvalmistajille huipputiukat päästötavoitteet, joiden ylittämisestä seuraa huomattavat rangaistusmaksut. Vuonna 2020 autonvalmistajan mallistosta 95 prosenttia pitää täyttää vaadittu päästöraja eli 95 grammaa hiilidioksidia per ajokilometri. Vuonna 2021 päästöraja koskee kaikkia myytyjä autoja. Tavoitteiden tiukkuutta kuvaa hyvin, että vuonna 2018 yhdentoista suurimman autokonsernin automallien päästökeskiarvo oli 119,7 g/km.

Jokaisen yksittäisen auton jokainen tavoitteen ylittävä gramma maksaa autonvalmistajalle 95 euroa. Rangaistusmaksut voivat siis nousta valtaviksi.

Autonvalmistajille sähköautot ovat päästötavoitteisiin pyrkimisessä erityisen houkuttelevia. Nollapäästöisinä ne laskevat keskiarvoa. Autonvalmistajat ovatkin kilvan esitelleet tiuhan tahtiin uusia automalleja, joissa sähköistys on tarjolla erilaisin hybridiratkaisuin.

Jaa artikkeli

Keskustelu