25.6.2020 Liikenne VTT:n johtava tutkija: Polttomoottoria ei ole syytä hylätä Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tutkija Juhani Laurikon mukaan liikenteen päästötalkoissa tarvitaan monenlaisia käyttövoimien vaihtoehtoja, ja polttomoottoriin pitää vain löytää nykyistä parempia polttoaineita. VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan suomalainen kuluttaja voi tehdä omista liikkumisen lähtökohdista päästöjen kannalta fiksuja valintoja, eivätkä polttomoottoriautot ole tiensä päässä. – Polttomoottoria ei ole mitään syytä kokonaan hylätä. Siihen pitää vain löytää nykyistä parempia polttoaineita, Laurikko linjaa. VTT:n Juhani Laurikko painottaa, että liikenteen päästöjen vähentämistalkoissa on kyse erittäin tärkeästä asiasta. – Autot ja liikenne koskettavat lähes jokaista meistä ja melkein joka päivä. Siksi olemmekin yhdessä sekä osa ongelmaa että myös sen ratkaisua. Päästöjen suitsiminen on ylikansallinen haaste, johon tulee löytää tehokkaimmat ja paikallisesti toimivat ratkaisut. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tarvitaan monenlaisia ratkaisuja Laurikon näkemysten taustalla on vankkaa tutkimustietoa kuten esimerkiksi VTT:n ja Cambridgen yliopiston yhteistutkimus, joka selvitteli sitä, mikä olisi fiksuin ja kustannustehokkain keino vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Tutkimus vertaili sähköautojen ja kestävien polttoaineiden päästövähennysten kustannuksia tieliikenteessä. Tutkimuksen johtopäätökset ovat selkeät: mikään yksittäinen päästövähennysten teknologia ei ole ratkaisu. – On syytä pohtia miten monet eri päästövähennysten tavat kustannustehokkaasti tukisivat toisiaan. Samoja painotuksia on esittänyt Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen, joka on korostanut, että autonostajilla eli tavallisilla suomalaisilla yksityisautoilijoilla tulisi olla tulevaisuudessakin monenlaisia vaihtoehtoja ja käyttövoimia: bensiiniautoja, dieselautoja, kaasuautoja ja hybridejä sekä täyssähköautoja. – Vaihtoehtoisilla biopolttoaineilla on niilläkin merkittävä rooli, ja ne toimivat nykyisessä autokannassa. Tarjolla tulisi olla monenlaisia käyttövoimia, sillä liikkumistarpeetkin ovat moninaiset, Nieminen linjaa. Käyttövoimien kokenut asiantuntija Juhani Laurikko on alansa kokenut asiantuntija. Hän tutkinut autoliikenteen energian käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia koko lähes 40-vuotisen uransa ajan – tutkimusten painopisteet tosin ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. 1980-luvulla huolena oli öljyn hinnan jatkuva kallistuminen. Tuolloin tutkittiin ja kehitettiin öljyjalosteita korvaavia moottoripolttoaineita. Ympäristöstä huolehtiminen tuli kuvaan 1990-luvulla, jolloin tutkimuksen pääpaino oli pakokaasujen puhdistamisessa, ja etenkin sen tehokkuudessa Suomen kylmässä ilmastossa. – Tästä aiheesta tein väitöskirjani, ja olin aktiivisesti mukana, kun EU:ssa valmisteltiin tiukkenevia pakokaasumääräyksiä, joista ensimmäiset tulivat voimaan 2000-luvun alussa. Tällä vuosituhannella keskeinen tutkimusteema on ollut liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Käytettyjä sähköautojakin jo tarjolla Laurikko on ilahtunut siitä, että Suomessa on tarjolla käytettyinä autoina aiempaa kattavammin myös vaihtoehtoisia käyttövoimia. – Käytettyjä sähköautojakin alkaa olla tarjolla, josta on osittain kiittäminen tuontia ulkomailta, jossa myös autoliikkeet ovat aktivoituneet. Laurikko tähdentää, että liikenteen päästöjen vähentämistä edesauttaisi Suomen iäkkään autokannan nuorentaminen. – Kyse ei ole siitä, että tarvitsisi hankkia aivan uusi auto, kunhan vaihtaa autonsa nykyistä nuorempaan autoon, joka olisi mahdollisimman pihi ja moderni. Uudempi auto on erittäin todennäköisesti myös nykyistä kulkupeliä turvallisempi. Huipputiukat päästörajat Euroopan unioni on asettanut autonvalmistajille huipputiukat päästötavoitteet, joiden ylittämisestä seuraa huomattavat rangaistusmaksut. Vuonna 2020 autonvalmistajan mallistosta 95 prosenttia pitää täyttää vaadittu päästöraja eli 95 grammaa hiilidioksidia per ajokilometri. Vuonna 2021 päästöraja koskee kaikkia myytyjä autoja. Tavoitteiden tiukkuutta kuvaa hyvin, että vuonna 2018 yhdentoista suurimman autokonsernin automallien päästökeskiarvo oli 119,7 g/km. Jokaisen yksittäisen auton jokainen tavoitteen ylittävä gramma maksaa autonvalmistajalle 95 euroa. Rangaistusmaksut voivat siis nousta valtaviksi. Autonvalmistajille sähköautot ovat päästötavoitteisiin pyrkimisessä erityisen houkuttelevia. Nollapäästöisinä ne laskevat keskiarvoa. Autonvalmistajat ovatkin kilvan esitelleet tiuhan tahtiin uusia automalleja, joissa sähköistys on tarjolla erilaisin hybridiratkaisuin. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Jari Saarentaus Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 21.4.2026 Liikenne Suomalailla on raskas kaasujalka – kuinka moni meistä ajaa ylinopeutta? 20.4.2026 Kuluttajat Auton maalipinta alkoi kukkia ja toistuvat maalaus- ja ruostekorjaukset epäonnistuivat – autokorjaamo ja kuluttaja kiistelivät työn laadusta 20.4.2026 Esittely Sähköinen Mercedes-Benz C-sarja on kuin matala GLC, mutta taustapeilissä kuumottaa CLA 19.4.2026 Liikenne Näin teet itsellesi mukavan ajoasennon – pienillä valinnoilla parempaa ergonomiaa ja helpompaa havainnointia 15.4.2026 Uutinen Kuinka paljon Kioja mahtuu pieneen Pohjoismaahan? Kia Seltos on hybridiauto, joka tarjoaa sähköautoista tuttuja ominaisuuksia 15.4.2026 Uutinen Lähes puoli miljoonaa harrasteajoneuvoa – Moottori kokosi kokonaiskuvan suomalaisille ilmiselvästä harrastuksesta 13.4.2026 Kuluttajat Paulin uusi Polestar täristää tavarantarkastajankin mielestä epänormaalisti – maahantuojan mielestä autossa ei ole mitään vikaa 10.4.2026 Kuluttajat Kuluttaja vaati Bemarin moottorin korjausta vastoin korjaamon suositusta – syntyi 16 500 euron kiista moottorivauriosta 10.4.2026 Autoilu Jopa kuolleiden invaluvat käytössä pysäköintipaikoilla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 20.4.2026 Laivat Muistatko aikaa, jolloin tämä väkivahva laiva vei automatkailijat suoraan Helsingin länsisatamasta Saksan Rostockiin? 20.4.2026 Esittely Sähköinen Mercedes-Benz C-sarja on kuin matala GLC, mutta taustapeilissä kuumottaa CLA 19.4.2026 Ajatuksia autoista Euroopassa ei hyvä heilu, jos kiinalaiset koskaan lukevat Dacian ja Škodan pelikirjaa 18.4.2026 Koeajo 2222 kilometriä sähköllä – tällaiseen sähköautojen uusi sukupolvi pystyy 19.4.2026 Klassikko Koeajo 75 vuoden taakse: kyllä herra Kapitän – eli kun Opel haastoi BMW:n ja Mercedeksen 13.4.2026 Kuluttajat Paulin uusi Polestar täristää tavarantarkastajankin mielestä epänormaalisti – maahantuojan mielestä autossa ei ole mitään vikaa 17.4.2026 Matkailu Tämäkö ihan oikeasti kaunein Neuvostoliiton ulkopuolella sijainnut neuvostoliittolainen sotamuistomerkki? 20.4.2026 Laivat Muistatko aikaa, jolloin tämä väkivahva laiva vei automatkailijat suoraan Helsingin länsisatamasta Saksan Rostockiin? 18.4.2026 Koeajo 2222 kilometriä sähköllä – tällaiseen sähköautojen uusi sukupolvi pystyy 18.4.2026 Moottoripyörät Ostimme 20 vuotta vanhan matkapyörän – BMW R 1200 RT tuntuu edelleen kuin uudelta 23.3.2026 Lentokoneet Tästä Air Balticin yksilöstä tuli juuri ensimmäinen tuhoutuneeksi kirjattu Airbus A220 - tapahtui onneksi kivuttomimmalla mahdollisella tavalla 7.4.2026 American Car Show Saab 9-4X:ää ehdittiin valmistaa asiakkaille 670 kappaletta, joista Suomessa on viisi - ACS 2026 11.4.2026 Lentokoneet Tämä jää jäljelle laskutelineistä, kun 351 tonnia painavalla lentokoneella on jarrutettu 350 km/h nopeudesta ilman moottoreita 25.3.2026 Viikon arkistopoiminto Nelimoottorinen Iljushin kotiutti suomalaisryhmän Osakan exposta, koska Neuvostoliitto ei antanut Finnairin lentää Siperian yli Japaniin 13.4.2026 Kuluttajat Paulin uusi Polestar täristää tavarantarkastajankin mielestä epänormaalisti – maahantuojan mielestä autossa ei ole mitään vikaa