Matkailu 1.9.2017

Matka: Itsenäisyyden jäljillä – ratkaiseva Raatteentie

Ennen talvisotaa Raatteentie oli vain yksi monista pienistä kyläteistä, mutta historiallinen siitä tuli viimeistään tammikuussa 1940.

Nykyään sotahistorialliseen kohteeseen voi tutustua niin maastossa kuin museossakin. Jälkimmäisestä aloittamista voi suositella lämpimästi, vaikka historiantunnilla tarjotut opit olisivat edelleen kirkkaana mielessä.

Talvisodan todennäköisesti tunnetuimmissa taisteluissa Suomen kapeimmalta kohdalta katkaisemaan pyrkineet neuvostojoukot torjuttiin Suomussalmella ja motitettiin lopulta ”jäiseen helvettiin”, josta Raatteentie tunnetaan edelleen.

105 päivän mittaisen talvisodan kenties tunnetuin taistelu käytiin 1.–7. tammikuuta 1940. Muutamaa päivää aiemmin suomalaisjoukot saavuttivat merkittävän voiton Suomussalmella käydyissä taisteluissa.

Kapean tien varrella käydyt mittavat taistelut herättivät kuitenkin laajaa kansainvälistä huomiota, sillä täysin ylivoimaiseksi arvioitu hyökkääjä kärsi mittavat tappiot ja menetti runsaasti arvokasta kalustoa sotasaaliina altavastaajana pidetylle Suomelle.

Voiton merkitystä ei voi vähätellä psykologisesta näkökulmasta, mutta on hyvä muistaa, että talvisodan aikana taisteluja käytiin maalla, merellä ja ilmassa pitkin pitkää itärajaa aina Viipurinlahdelta Kalastajasaarentoon saakka.

Raatteentien merkitys korostunee osittain siksi, että ainakin paperilla neuvostojoukkojen etenemistä Ouluun pidettiin lähes paraatimarssina pakkasesta huolimatta. Mutta toisin kävi. Oulussa järjestettäväksi kaavaillun voitonjuhlan tarpeisto äänilevyjä ja ehkäisyvälineitä myöten jäi hankeen ja pakkaseen keskelle korpea.

Raskaat tappiot molemmille osapuolille

Miestappioiden määrästä ei ole täysin yhteneväistä näkemystä, mutta tuoreimmissa arvioissa on esitetty, että tammikuun pakkasissa menehtyi vähintään 7 000 neuvostosotilasta. Suurimmat esitetyt arviot ovat jopa kolminkertaisia, mutta niihin on suhtauduttava varauksella.

Taisteluissa tuhoutui talvisiin taisteluihin tottumaton ukrainalainen 44. divisioona. Yksi alueen lukuisista muistomerkeistä on pystytetty ukrainalaisten sotilaiden muistoksi.

Suomalaisia menehtyi Raatteen tiellä ja Suomussalmen ympäristössä käydyissä taisteluissa noin 900.

Sotasaaliiksi saatiin lähes käyttämätöntä kalustoa hyökkäysvaunuista tykkeihin ja hevosista soittokunnan torviin.

Saaliiksi saadun sotamateriaalin määrää kuvailtiin suunnattomaksi. Kaikki käyttökelpoinen päätyi akuutista varustepulasta kärsivien suomalaisjoukkojen käyttöön.

Maastokierroksella taistelujen jäljet ovat vielä nähtävissä. Poterot ja juoksuhaudat erottuvat vielä. Samoin taistelujen jäljet alueen puustossa. Joukkohaudan paikan osoittaa kyltti.

Museotie, joka on ajettava

Sotahistoriasta kiinnostuneen on jokseenkin mahdotonta välttää rajavyöhykkeelle vievän 19,8 kilometrin mittaisen tiemuseokohteen ajamista.

Matka tyssää lopulta rajavyöhykkeen puomille, jonka edessä ja takana riittää selfie-kuvaajia hetkittäin jonoksi asti.

Viereinen Vartiomuseo toimii vuoden 1939 asuun entisöidyssä vartiorakennuksessa.

Alueella ei ole pulaa muistomerkeistä tai taistelupaikoista, joten aikaa kannattaa varata reilusti. Kiireisen matkalaisen on tehtävä valintoja, sillä muutamassa tunnissa kaikkea ei millään ehdi nähdä ja kokea.

Kiistaton ykköskohde on Raatteen Portin talvisotamuseo ja sen tuntumaan rakennettu massiivinen, kolmen hehtaarin alueelle levittäytyvä talvisodan muistomerkki, jonka keskellä kohoavan Erkki Pullisen Avara Syli -teoksen 105 pronssikelloa soivat sotapäivien muistoksi. Teoksen 17 000 kiveä muistuttavat taisteluissa kaatuneesta.

Kierroksen päätteeksi nähtyä kannattaa sulatella museon Lottakahvilassa munkkikahvin ääressä, jonka kehutaan olevan kaikessa yksinkertaisuudessaan seutukunnan paras yhdistelmä.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen