Suomen suurin ulkoilmagalleria – Kotkan veistospromenadi on ainutlaatuinen myös talvella

Kotkassa on tarjolla raitista meri-ilmaa ja upeita taideteoksia neljän kilometrin pituisella reitillä. Osan matkasta voi kulkea kaupungin ytimessä, osa vie kulkijan meren äärelle.

Kulttuurimatkan voi aloittaa jo 1800-luvulla kaupunkilaisia elähdyttäneestä 800 metrin mittaisesta Keskuskadun lehmusesplanadista. Komeat lehmukset on istutettu kahteen rinnakkaiseen riviin, ja kävelymatkan varrelta löytyy ainutlaatuisia, Suomen merkittävimpien kuvanveistäjien teoksia.

Lehmusesplanadi kannattaa kokea myös talvella, sillä lehmuksiin on ripustettu valaistuja jättihimmeleitä. Luminen kaupunki ja valot luovat ainutlaatuisen tunnelman.

Kotkalaiset olivat kiinnostuneita veistoksista jo ennen veistospromenadia. Kotkan vanhin muistomerkki on vuonna 1896 Langinkoskella paljastettu keisari Aleksanteri III:n muistokivi. Kiveen upotetussa laatassa on teksti: ”Rauhanrakentaja Aleksanteri III nautti täällä lepoa ja wiihdytystä turvissa uskollisen kansan 1888–1894”.

Veistokset kestävät meri-ilmastoa

Lehmusesplanadi kunnostettiin vuosina 1996–2001, jolloin syntyi ajatus veistosten tuomisesta kadun varrelle. Idean isä oli kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen.

Teoksia valitsemaan perustettiin Veistostyöryhmä, joka muodostettiin kaupungin luottamushenkilöistä, virkamiehistä ja kuvanveiston ammattilaisista. Ryhmän tehtävänä oli vastata promenadin taidehankinnoista.

Tärkeimpänä kriteerinä oli se, että veistosten tuli kestää Kotkansaaren meri-ilmastossa vuosikymmeniä. Hankittavien teosten piti myös sietää ilkivaltaa. Jotta teosten laatu olisi tavoitteiden mukainen, ne päätettiin tilata kokeneilta ja tunnetuilta kuvanveistäjiltä. Veistospromenadin ensimmäiset veistokset, Tapio Junnon Aurinkoon katsoja ja Jaakko Pernun Kiertolainen, paljastettiin vuonna 2001.

Taiteen ja tieteen ystäville monen sortin elämyksiä

Matkan varrella on veistosten lisäksi paljon muutakin nähtävää. Meren äärellä sijaitsee yksi Suomen upeimmista puistoista, Sapokan vesipuisto. Ympäri puistoa on siroteltu toistakymmentä Hannele Kylänpään pronssista eläinveistosta, joista osa on piilossa, ikään kuin odottamassa löytäjäänsä.

Kotkan satamassa sijaitsee myös komea museorakennus, joka näyttää sekin taideteokselta. Merikeskus Vellamon muoto on syntynyt valtavasta aallosta. Merikeskuksesta löytyy museonäyttelyitä, kauppa ja ravintola. Aivan rakennuksen vieressä laiturissa on museoaluksia, kuten jäänmurtaja Tarmo.

Veistospromenadi sai Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon vuonna 2001 ja Kuvanveistäjäliiton Pro Sculptura -palkinnon vuonna 2004.

Lähteet: amanuenssi Mirkka Kallio, Kymenlaakson museo. Heikki Laaksonen, Kotkan veistospuisto – rohkaiseva esimerkki, Kuvanveisto ajassa ja tilassa -teos, SKS.

Näe ainakin nämä!

Portti / Birthe Marie Løveid

Teos juhlistaa Kotkan ja Fredrikstadin välistä ystävyyskaupunkisuhdetta. Portin sisarteos julkistettiin lokakuussa 2000 Fredrikstadissa. Portti-teoksen edessä on Susanna Tuorelaisen Sadekivet.

Tarrautuminen / Matti Peltokangas

Seitsenosaisen veistoksen toisiinsa takertuneet graniittipallot voisivat taiteilijan mukaan olla vaikkapa kaktuksia, takiaisia tai puusta pudonneita hedelmiä.

Yön kulkijat / Markku Hirvelä

Kaksi ilvestä sivuavat toisiaan kuin laivat yössä. Rovaniemellä syntyneen, kotkalaistuneen Markku Hirvelän muita teoksia ovat mm. Hans Gutzeitin muistomerkki Meriniemessä ja pronssinen Tuulet yli merien Kotkan syväsatamassa.

Muodonmuutoksia / Alexander Reichstein

Muodonmuutoksia kuvaa lapsen kehitystä. Hyönteisten lailla lapset käyvät läpi monia kehitysvaiheita, välillä mönkivät toukkana, sitten lähtevät jo miltei lentoon.

Idoli / Kim Simonsson

Simonssonin taiteelle ominaista ovat eläimet tai naamioituneet, lapsenomaiset hahmot. Idoli on istuva jäniksenomainen hahmo, jolla on suuret, antennimaiset korvat.

Sapokan eläinveistokset / Hannele Kylänpää

Hannele Kylänpään veistoksia on siroteltu ympäri Sapokan vesipuistoa katsojien yllättäen löydettäväksi. Jänis loikkii Tallinnankadun urheilukeskuksen puoleisessa päässä.

Euroopan ääni / Olli Mantere

Olli Mantereen teoksen innoittajana on Lampedusan saarella Italiassa sijaitseva Porta d’Europa, Euroopan portti. Teos on myötätunnon osoitus mereen hukkuneille. Materiaalina on käytetty vanhasta tukkiproomusta peräisin olevaa laivarautaa.