Mikä on Merenkurkun ahkera, tuntematon ja viisivuotias?

Wasaline-varustamon M/S Aurora Botnia -alus on liikennöinyt jo viisi vuotta Vaasan ja Uumajan välisellä reitillä.

Ahkera mutta monille tuntematon.

Näihin sanoihin voi kiteyttää Wasaline-varustamon M/S Aurora Botnia -aluksen, joka on nyt liikennöinyt päivittäin jo hieman yli viisi vuotta Vaasan ja Ruotsin Uumajan välillä.

Pohjanlahden rannikolla alus toki tunnetaan, mutta monille muille merimatka aluksella on käymätön kokemus – vielä.

Vaasan ja Uumajan välinen reitti on maailman pohjoisin ympärivuotinen laivayhteys.

Vahvoja epäilyksiä

Aurora Botnia on rakennettu Suomessa Rauman telakalla. Liikennöinnin alus aloitti elokuussa 2021. Aloittaessaan Aurora Botnia oli historian ensimmäinen tälle reitille täysin uutena asetettu laiva, vaikka reitillä onkin ollut säännöllistä liikennettä jo 1940-luvulta saakka.

Ennen Aurora Botniaa tällä reitillä on muuten palvellut jos jonkinlaisia laivoja, mukaan lukien Estoniana myöhemmin haaksirikkoutunut M/S Wasa King.

Kunnianhimoinen mutta myös tuhoon tuomituksi arvioitu uusi matkailupalvelu Pohjanlahden yli herätti käynnistyessään epäilyksiä. Ne perustuivat siihen, riittäisikö kahden suhteellisen pienen kaupungin välille riittävästi lomamatkailua ja muuta liikkumistarvetta.

On riittänyt: yli 5 700 lähtöä ja yli 1,3 miljoonaa matkailijaa. Yksistään viime vuonna Aurora Botnia kynti 1 140 kertaa merta Vaasan ja Uumajan välillä. Matkustajia oli viime vuonna liki 260 000.

Ruotsin puolella omalla autolla eteenpäin mieliville suomalaismatkailijoiden kannalta on mukavaa, että merimatka Vaasan ja Uumajan satamien välillä kestää vain 3,5–4 tuntia.

Laivalla ehtii rauhassa esimerkiksi aterioida, mutta sitten ollaankin jo perillä.

Suomesta ja Euroopasta

Kiinnostavaa on, että etenkin tammi–maaliskuussa Aurora Botnia saa yhä enemmän matkailijoita etenkin Saksasta ja muualta Euroopasta. He haluavat kokea nimenomaan Merenkurkun jääolosuhteissa risteilyn.

Matkailijoista suurin osa on eli noin 60 prosenttia on Suomesta, seuraavaksi suurin ryhmä liki kolmanneksen osuudella ovat ruotsalaiset, jotka kansoittavat perhekunnittain laivaa etenkin kesälomakaudella matkallaan muun muassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan jättimäiseen PowerPark-huvipuistoon.

Komentosillalla on päätösvalta

Aluksen komentosillalla ovat työssä he, joilla on valta ja vastuu päättää käytännössä kaikesta kuten lähtöajoista. Jos laiva on valmis matkaan, lähdetään mieluusti aikataulusta hieman etuajassa, jotta voidaan säästää: kun matkavauhtia voidaan hiemankin laskea, ilman, että tingitään siitä, että perillä mollaan aikataulussa, vähentää se polttoaineen kulutusta ja säästää euroja.

Kapteeni Jaakko Suhonen kertoo, että aluksen normaali matkavauhti on 12–16 solmua, maksimivauhti alukselle on 20 solmua.

– Aallonmurtajalta aallonmurtajalle edetään pääosin automaattiohjauksella, satamissa aina käsiohjauksella.

Kulutukseen vaikuttavat myös sääolosuhteet kuten tuulen suunta ja talvisin jäätilanne. Aurora Botnialla on 1A Super -jääluokitus, jota korkeampi luokitus on vain jäänmurtajilla. Ja kun edestakaisia matkoja mahtuu vuorokauteen useita, pitää Aurora Botnia talvisinkin reitin avoinna – myös muille aluksille. Jäänmurtoapua tarvitaan reitillä hyvin harvoin, lähinnä vain vaikeiden ahtojäiden takia.

Hyttejä ja loungeja

Laivalla on varattavissa 1–4 matkustajalle tarkoitettuja ikkunallisia ulkohyttejä sekä sisähyttejä sekä kaksi hyttiä, joihin on esteetön kulku. Varustamon kierrätysideoista kertoo, että hyttien matot on tehty entisistä kalaverkoista.

Loungeja on kolmenlaisia. Seitsemännen kannen Business Loungessa voi oleilla väljissä ja tyylikkäissä tiloissa ja työskennellä rauhassa, mikäli siihen on tarvetta. Hintaan sisältyy kahvi ja tee sekä vain business-matkustajien käyttöön tarkoitettu wifi-verkko. Sisäänpääsy maksaa ennakkoon ostettuna 16 euroa, laivalta ostettuna 18 euroa.

Comfort Loungessa on 42 lepotuolia, joissa voi rentoutua. Paikan voi ostaa ennakolta tai laivan infosta, mikäli loungessa on tilaa. Pääsymaksu on 10/12 euroa.

Pet Lounge on kaikille lemmikkien kanssa matkustaville. Seiskakannella laivan peräosassa on lemmikkihuone, josta on oma uloskäynti kannelle. Nelijalkaisista matkustajista veloitetaan 8 euroa.

Ruoka vetää merelle

Kuten moni lähivesillämme liikennöivä laivayhtiö on matkustajiltaan kysellyt, ruoka on monille tärkeä syy suunnata merimatkoille. Ruoka on osa elämystä ja parhaimmillaan peräti ylellistä irtiottoa arjesta.

Wasaline ei ole erikseen teettänyt tutkimusta asiakkaidensa ruokatoiveista, mutta vahva tuntuma on toki muodostunut.

– Kyllä ruoka on tärkeä osa matkaa, arvioi Catarina Fant, joka vastaa johtajana varustamon brändistä, viestinnästä ja vastuullisuudesta.

Aurora Botnian se jokin on Saaristolaispöytä, jonka valitsee aivan valtaosa matkustajista. Tarjolla on toki myös kahvila sekä erillisannosten Bistro. Aamulähdöillä on tarjolla runsas aamiainen.

– Asiakkaamme arvostavat ruuan laatua, Fant kertoo.

Vegaaninen ruoka on nostanut suosiotaan, mutta on myös niin, että joitakin liharuokia ei vain voi jättää pois valikoimasta.

– Kun pippuripihvi poistui Bistron menusta, siitä tuli niin paljon palautetta, että se oli pakko palauttaa tarjolle.

Noutopöytä jakaantuu kolmeen

Notkuva saaristolaisbuffet jakaantuu kolmeen: alkuruokiin (mm. kalat ja äyriäiset, leikkeleet, salaatit), lämpimiin ruokiin (liha, kala, kasvis) ja jälkiruokiin (kakut, makeiset, jäätelö). Saaristolaispöydässä on yli 20 vegaaniseen ruokavalioon soveltuvaa ruokalajia, ja keittiö valmistaa tilauksesta vegaanisia lämpimiä annoksia. Alkoholittomat juomat, kahvi sekä tee sisältyvät hintaan.

Saaristolaispöytä muuntuu joulupainotteiseksi seisovaksi pöydäksi 13.11. alkaen ja on tarjolla päivittäin 23.12. asti. Notkuville pöydille on katettu kaikki tärkeät jouluklassikot silleistä ja silakoista kinkkuun ja laatikoihin.

Ennakkoon varattuna joulupöytä maksaa 39 euroa, laivalta ostettuna 41 euroa. Nuorille ja lapsille hinta on 22–30 euroa. Alle kuusivuotiaat syövät ilmaiseksi.

Ja 9,50 euron lisäsatsauksella saa nautiskeltavaksi olut- ja viinihanojen rajoittamattoman autuuden.

Noutopöydässä ei ole kookkaampien Itämeren matkustaja-alusten tapaan yli sataa eri vaihtoehtoa, mutta ruuan maittavuudessa ja laadussa Aurora Botnia pärjää mainiosti eri varustamojen vertailussa.

Kahvilan ikisuosikki on katkarapuleipä, josta on pikkulounaaksi.

Raaka-aineet läheltä

Varustamo on yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa ja käyttää aina kun mahdollista lähituotettuja raaka-aineita. Esimerkiksi kalat tulevat Närpiön seudun kalastusyrityksiltä, joilla kaikilla on vastuullisesta toiminnasta kertova sertifikaatti.

– Meillä on lähiruokaa niin paljon kun mahdollista ja vastuullisesti pyydettyä MSC-kalaa, Fant kertoo.

Aluksen keittiössä suositaan sesonkien raaka-aineita, mikä takaa elintarvikkeiden tuoreuden, hyvän maun sekä valintojen ekologisuuden. Sesonkituotteet tarvitsevat vähemmän energiaa kasvuun ja niiden varastointiaika on lyhyt. Onpa ajoittain käytössä myös laivahenkilöstön itse poimimia marjoja ja sieniä.

Ruokahävikkiä karsitaan esimerkiksi matkustajamääriä tarkasti ennakoiden. Keittiömestari Mikael Styris kertoo, että käytössä on hävikkiä vähentävä tapa tarjoilla buffetin puolella tietyt ruoat valmiina annospaloina.

– Moni haluaa vain maistella erilaisia makuja, jolloin pienemmät annospalat ovat enemmän kuin kohdallaan. Ja jos maittaa, voi santsata mielin määrin.

Kasvipohjaisten ruokien suosio on kasvanut aluksella niin à la carte -ravintolassa kuin buffet-pöydässäkin, joka osaltaan laskee hiilijalanjälkeä.

”Mukavan lyhyt merimatka”

Noutopöytä on tuttu myös Warghin nelihenkiselle perheelle, joka on lomamatkalla Vaasasta Uumajaan.

– Se on monipuolinen ja vaivaton vaihtoehto lastenkin vuoksi, kertovat Amanda ja Alexander, jotka istuskelevat vastikään uudistetun leikkihuoneen lattialla. Lionel, 5, ja Elliott, 3, puuhailevat touhukkaina pitkin huonetta.

Uumajassa seitsemän vuotta asunut suomalaisperhe on nyttemmin muuttanut takaisin Vaasaan, joten reitti ja alus ovat vuosian aikana käyneet tutuiksi.

– Alus on freesi, uusi, siisti ja tiloiltaan mukavan väljä, Aleksander-isä kiittelee.

Ja sitten ollaankin jo perillä.

”Maihinnousu tapahtuu kannelta seitsemän.”

Merimatkan päättävä kuulutus jää oudosti kaihertamaan mieltä, ääni tuntuu jotenkin tutulta ja sitten hoksaan miksi. Sehän on Kaj KunnasI