Matkailu | 2.9.2017

Matka: Kalojen valtakunta Kotkassa – Maretarium vie pintaa syvemmälle

Maretarium on syy sinällään vierailla Kotkassa. Vastaavaa suomalaisiin kaloihin ja vesiluontoon erikoistunutta akvaariotaloa ei maasta löydy. Kotkassa eväkkäisiin on keskitytty jo vuodesta 2002.

Maretariumin suojissa on mahdollisuus nähdä suuri osa kotimaisista kalalajeista aina pikkuruisesta kolmipiikistä valtaviin siperiansampiin.

Laveimmillaan lajikirjo on 60:nen tuntumassa ja kalayksilöitä akvaarion 22:ssa erikokoisessa altaassa ui peräti 1 700.

Osa niistä on jokaiselle tuttuja, mutta yllätyksiäkin mahtuu sekaan. Harva tietää ulkomuistista, miltä näyttää törö, turpa tai vimpa. Joku saattaisi epäillä, että nimien perusteella kolmikko ei ole kalaa nähnytkään, mutta totuus on toinen.

Suomessa niukka alkuperäislajisto

Suomalainen kalakirjo on maailmanlaajuisesti arvioituna kuitenkin niukahko. Syy on osin kylmien olosuhteiden, osin niukasta suolavedestä ja ravinnosta. Myös hitaalla leviämisellä on oma vaikutuksensa.

Esimerkiksi Lapin mereksi kutsutussa Inarissa on vain kymmenen alkuperäistä kalalajia, Suur-Saimaassa sentään kolmisenkymmentä.

Kalat asettuivat nykyisille vesille noin 10 000 vuotta sitten jääkauden väistyessä. Tuoreimpia tulokkaitakin toki löytyy. Kaikkiaan Suomessa on tavattu 104 kalalajia ja kolme nahkiaslajia.

Suomalaisten suosikkikalat selville

Suomi 100 -juhlavuosi näkyy myös Maretariumissa. Vuoden kuluessa saadaan selville suomalaisten suosikkikala.

Äänestys on käynnissä akvaarion altaista suurimman, eli seitsemän metriä syvän Itämerialtaan tuntumassa. Oman suosikki ja lyhyet perustelut kirjataan äänestyslapulle ja lappu laitetaan seinälle odottamaan virallista laskentaa.

Silmämääräisesti arvioituna ääniä on annettu jo tuhansia ja kärjen tuntumassa lienee ainakin kolmikko ahven, hauki ja lohi, mutta hajonta on suurta. Komeaa kolmipiikkiäkin on äänestetty, vaikka pikkuruinen kala on monelle todennäköisesti tuntematon.

Osa äänistä on selvästi annettu ulkonäön perusteella, osa maistuvan kala-aterian tai jopa puolison sukunimen innoittamana.

Puolimijoonaa litraa merivettä

Jos mahdollista, kannattaa vierailu ajoittaa kalojen ruokinta-aikaan ja suunnata seitsemän metriä syvän Itämeri-altaan tuntumaan.

Lasiseinän takana kaloja ruokkivan akvaristi-sukeltajan työskentelyn seuraaminen on elämys itsessään.

Parhaassa tapauksessa myös tuijotuskilpailu uteliaan harmaanieriän kanssa järjestyy. Kalalla ei tosin ole silmäluomia, oten rehellistä räpsäyttämistä ei kannata tässä kilpailussa jäädä odottamaan ainakaan henkeään pidätellen.

Kesäkauden ulkopuolella sukeltaja käy altaassa 2–3 kertaa viikossa ruokinta- ja huoltotehtävissä, joten päiväohjelma kannattaa tarkastaa akvaarion verkkosivuilta etukäteen.

Vuodenkierto näkyy lajistossa

Maretariumin lajisto vaihtelee hieman vuodenajan mukaan. Ennen talvihorrosta nähtävänä on kalojen lisäksi muun muassa rapuja, käärmeitä ja sammakoita.

Elokuussa Maretariumissa odotettiin rantakäärmeille perheenlisäystä. Kuivan oksan alle leväpedille laskettuja muniaan herkeämättä vahtivaa käärmeparia pääsi seuraamaan aivan lähituntumalta.

Lisää matkailua Kotkasta luvassa syyskuussa ilmestyvässä Moottori-lehdessä 9/2017.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen