Matkailu Ulkomaanmatkailu 5.4.2020

Päiväkävely aavikolla – rahapuun katveessa vaanii myrkyllinen yllätys

Namibia tarjoaa matkalaiselle mittavan kattauksen eksotiikkaa ja unohtumattomia elämyksiä, mutta välipäivä on välipäivä ja ajan tappaminen samanlainen haaste kuin tutummassakin ympäristössä. Toivekuvissa tyhjäkäynnillä rullaava päivä kuluisi kenties yhtä letkeästi kuin Grand Tourin jaksossa, josta oheinen maistiainen on peräisin:

Mutta useimmille todellisuus on toinen. Hiljaisen sesongin ja hotellikuoleman vastapainoksi järjestyy onneksi opastettu kävelyretki aavikolle.

Autokyydillä alkuun

Charleys Desert Tours avaa Living Dunes -retken vaivattomasti hotellin pääovelta. Puolikas päivä vietetään Swakopmundin tuntumassa, kaupunkia vääjäämättä lähestyvillä hiekkadyyneillä. Sinne siirttytään mukavasti maasturikyydillä.

Viileä aamu ei tee oppaan päivää helpoksi, sillä aavikko näyttää hiljentyneen tyystin. Hiekalle piirtyneet jäljet kertovat kuitenkin, että yöllä liikkeellä on ollut eläinmaailman paikallisesta kirjosta kelpo siivu.

Eikä aikaakaa kun ensimmäinen aavikon asukki näyttäytyy. Sakaali kiipeää harjanteen päälle, vilkaisee taakseen ja tekee katoamistempun. Hiekkaan ei jää edes kunnollisia jälkiä, mutta kameraan taltioitu kuva sentään todistaa tapahtuneen.

Pienen pieni lisko ei itse hahmota kokoaan, vaan omaa mielestään vähintäänkin kolmen tiikerin voimat ja äkäisen luonteen. Ei aikaakaan, kun lisko sähisee kameroille uhkaavasti.

Kokoeron vuoksi tilanne on lievästi sanottuna koominen.

Oppaan ohjatessa liskoa varovasti lähemmäs kameraa, näyttää lisko kaapin paikan ja nappaa kiinni kulkusuuntaa ohjaavasta sormesta.

Pienikokoisen huippumallin mielipide kuvauksesta tulee selväksi, joten kamerat pakataan takaisin reppuihin. Kuvaajat ja kuvattava poistuvat vähin äänin paikalta eri suuntiin.

Rahapuun varjossa vaanii vaara

Rahapuu on maksaruohojen heimoon kuuluva kasvi, jonka useimmat ovat nähneet kotien koristeena. Aavikolla tämä mehikasvi on elementissään ja kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin kukkaruukussa ikkunalaudalla. Opas kiertelee ja kaartelee rahapuulta toiselle keppi kädessään, mutta syy on vielä arvoitus.

Kolmannen puskan kohdalla tärppää ja opas viittoo lähemmäs. Pensaan juurella näkyy hiekkaa ja sen ympärillä lisää hiekkaa.

Tottumaton silmä ei huomaa silmäparia, mutta lopulta kielen liike paljastaa piileskelijän, jonka päälle olisi saattanut helposti vaikka astua. Hengenvaarallinen kohtaaminen se tuskin olisi ollut, mutta sairaalareissua ei voisi välttää.

Hiekan kätköissä saalistaan odottaa nimittäin paikallinen kyy myrkkyhampain aseistautuneena.

Ihminen ei ole käärmeen kannalta kuin kiusallinen häiriötekijä, mutta ahdistettuna se tarjoaa kivuliaan yllätyksen myös kaksijalkaiselle kulkijalle. Varsinaiseksi saaliikseen se valitsee mielummin esimerkiksi aavikolla liikkuvan liskon.

Oppaan koukkupäisellä kepillä autettuna käärme saadaan esiin. Kooltaan se ei ole kovin suuri, mutta liikkeissään hämmästyttävän vilkas.

Käärme siirtyy sivuttaisliikkein sulavasti seuraavan rahapuun juurelle ja siitä kohti autoa, jonka tuntumassa se hautaa itsensä hiekkaan hetkessä.

Opas on kertonut, että jos piilopaikan hukkaa silmistään, ei piileskelijää kovin helposti huomaa uudestaan, vaikka etsiviä silmäpareja on paikalla monta. Nyt väitettä koetellaan käytännössä ja pian on pakko todeta oppaan olleen oikeassa.

Auton kyytiin hivuttautuminen muistuttaakin hiipimistä miinakentällä. Suunta on selvä, tyyli vapaa ja askel niin kevyt kuin satakiloisella miehellä voi olla.

Teksti ja kuvat Antti Hentinen