Matkailu Ulkomaanmatkailu Uutinen 24.11.2023

Salaperäinen Banksy – pop-taide yllättää Tukholmassa ja Tallinnassa!

Jos Banksy-katutaiteilijana edes sopii kahlittavaksi museoon, niin Tukholman Stadsgårdsterminalen ja Tallinnan PoCo-museo ovat hyviä valintoja – esillä kiinnostava kattaus myös muita pop-taiteen nimiä.

Salaperäinen, provosoiva, poliittinen, kiehtova, yhteiskuntakriittinen, humoristinen, ajankohtainen, yllättävä, rohkea, ironinen, sodanvastainen ja ihmisen vapautta puolustava.

Tätä kaikkea on Banksy taiteilijana. Omaperäisen mestarin kädenjälkeen voi tutustua lyhyen merimatkan päässä Tukholmassa ja Tallinnassa.

Kummassakin kaupungissa on esillä kattava ja kiinnostava kokonaisuus anonymiteettinsä visusti säilyttäneen taiteilijan töitä.

Voiko Banksyn kahlita museoon?

Ja heti on sanottava, että ymmärrän heitäkin, jotka eivät pidä taiteilijan vapaan sielun kahlitsemisesta kiinteään näyttelytilaan.

Banksylle taiteilijana on ominaista nimenomaan yllätyksellisyys ja graffitien, maalausten tai piirustusten ilmestyminen julkiseen tilaan kaikkien nähtäville.

Banksyä ei tästä näkökulmasta siis saisi kahlita mahtipontisten kulttuurilaitosten saleihin, onhan taiteilijan viesti usein juuri vallitsevien valtarakenteiden haastaminen – ja yksilön vapauta puolustava.

Kävijöitä jo yli 30 000

Banksyyn tutustumisen voi aloittaa Tallinnan PoCosta eli maailman pop-taiteen museosta. Se on kulttuurikeitaana kaikkea muuta kuin pönöttävä käyntikohde.

Ironiaa ja yhteiskuntakritiikkiä röyhkeän sulavasti yhdistelevän pop-taiteen ystävät valpastuvat, kun lukevat tunnettujen nimien listaa, joiden töihin voi Tallinnan PoCossa tutustua. Museossa on nimittäin esillä niin Andy Warhol, Keith Haring, Yayoi Kusama, Roy Lichtenstein, Damien Hirst, Jeff Koons, David Hockney kuin Jean-Michel Basquiatkin.

Linnar Viik

Linnar Viik, museon perustaja ja taidekeräilijä myi taannoin oman Range Rover Sport -autonsa, jotta sai rahaa valaistuksen uusimiseen.

– Taide tulee olla esillä arvoisellaan tavalla, maalausten värimaailman pitää välittyä katselijalle juuri sellaisena kuin taiteilija on tarkoittanutkin, Viik linjaa.

Kuusi kuukautta avoinna ollut museo on löytänyt nopeasti paikkansa Tallinnan museoekosysteemissä ja taiteen ystävien sydämissä. Kävijöitä on tähän mennessä ollut jo yli 30 000, joista puolet suomalaisia.

Esillä uniikkia tekoälytaidetta

Museo yllättää kahdella tavalla. Tilaa taiteelle on paljon enemmän kuin pieniovisesta sisääntulosta ja ahtaasta aulasta voisi aavistella.

Toinen yllätys on se, että etenkin digitaaliset, myös tekoälytekniikkaan perustuvat teokset vaihtuvat tiuhaan.

– Jopa viikoittain, Viik kertoo ja esittelee ylpeänä suomalaisen tekoälytaiteilija Roope Rainiston kiiteltyjä töitä.

– Hän tekee uniikkeja teoksia, joita on esillä vain meillä.

Museolle voi povata alkuinnostuksen jälkeistä menestystä, etenkin kun Rotermannin korttelin ja sen ympäristön mittava kunnostus- ja rakennustyöt sekä uuden raitiovaunulinjan reitti saadaan valmiiksi. On arvioitu, että sen jälkeen museon edustalta Rotermannin korttelin läpi virtaa viisi miljoona ihmistä vuosittain satamasta kaupunkiin – siinä riittää museoon löytäviä.

Kriittisiä kannanottoja

Katutaiteelle tunnusomaista on halu herättää kriittistä keskustelua myös taiteilijuudesta. Museossa on esillä esimerkiksi Keith Haringin dollarihahmoinen teos, joka kuittailee Andy Warholille taiteella rahastamisesta.

Nuoren taiteilijapolven kunnioitus alan pioneerien uraa kohtaan näkyy puolestaan seinällä, jossa on esillä Roy Lichtensteinin tunnistettavia sarjakuvamaisia, selkeitä ja värikkäitä teoksia – sekä nuorten taiteilijoiden mukaelmia.

Tukholmassa helmikuuhun asti

Tallinnan jälkeen kannattaa suunnata Tukholmaan ja Stadsgårdsterminaleniin eli entiseen Birka-terminaaliin. Osuvasti nimetty The Mystery of Banksy – A Genius Mind -näyttely on avoinna helmikuun alkuun ensi vuonna. Esillä on laaja kattaus Banksyn eri tekniikoilla toteutettujen töiden kopioita.

 

Näyttelyn alkumetreillä kävijän ympäröivät ajankohtaiset Ukrainan sotaa ja Gazan tilannetta kommentoivat teokset. Ne pysäyttävät ja pakottavat pohtimaan kysymystä, eikö ihmiskunta ole ottanut historiasta opikseen? Olenko realisti vai pessimisti, jos ja kun vastaukseni on kielteinen?

Näyttely on mieltä ravitseva ja ravistavakin, mutta museokaupassa Banksyn nimellä myytävän matkamuistovalikoiman äärellä jää sivumaku ontosta kaupallisuudesta – joka on etäällä monista taiteilijan itsensä esiintuomista epäkaupallisista näkökulmista.

Matkailua Banksyn perässä

Banksyn töissä on usein eläinhahmoja tai poliiseja, sotilaita, lapsia ja vanhuksia. Englantilaisen Banksyn töitä on ympäri Eurooppaa. Monet matkailevat teosten perässä tai ainakin vaeltavat niiden luo, jos sattuvat Banksy-kaupunkiin. Banksyllä on tietty myös anonyymeja jäljittelijöitä.

Banksy aloitti uransa 1980-luvun lopulla. Bristolissa syntyneen, arvelujen mukaan nykyisin 45­–50-vuotiaan Banksyn synnyttämä tunneside kaupunkilaisiin on vahva. Kun kaupunginisät saivat vuonna 2009 päähänsä, että olisi aika poistattaa Banksyn työt näkyviltä eri puolilta kaupunkia, asettuivat asukkaat äänestyksessä taiteilijan töiden säilyttämisen puolelle 97 prosentin kannatuksella.

Globaalista arvostuksesta kielii Time-lehden valinta vuodelta 2010, jolloin Banksy nostettiin maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.

Luomisnopeus ratkaisee!

Vapaalla kädellä maalaavana graffititaiteilijana aloittanut Banksy ryhtyi sittemmin hyödyntämään kaavaimia eli käyttämään erilaisia sapluunoita, jotka sallivat teosten nopean tekemisen.

Nopean luomisen ja ennakkosuunnittelun tarve on ilmeinen. Kun luomisprosessi on kiivastahtinen ja rivakka, ehtii taiteilija virkavallalta karkuun. Banksy on kertonut päättäneensä siirtyä sapluunoiden käyttöön ollessaan kerran poliisia piilossa maansiirtoauton alla ja nähtyään samantyyppisellä tekniikalla maalatun tekstin auton polttoainetankin pohjassa.

 

Älä unohda Viron omaa Banksyä!

Katutaiteesta kiinnostuneet Virossa vierailevat eivät voi ohittaa eläväistä, nuorekasta ja taiderikasta Tarttoa, jossa arvostetaan katutaiteen eri ilmenemismuotoja.

Eteläisessä Virossa sijaitsevassa boheemissa Tarton kaupungissa on moniaalla näkyvillä muraaleja, graffiteja ja muita leikkisiä esimerkkejä katutaiteesta.

Katutaide on kaupungin erityisessä suojeluksessa – toisin kuin yhä monissa muissa kaupungeissa myös Suomessa. Tarton keskustan ytimessä sijaitsevista graffiteista tekee ainutlaatuisia se, että ne on tehty sulavassa yhteistyössä kaupunginhallituksen kanssa. Näillä edellytyksillä Tarton voi nostaa virolaisen katutaiteen pääkaupungiksi.

Tarton ja koko Viron tunnetuimpia katutaiteilijoita on salaperäinen Edward von Lõngus, jota on kutsuttu jopa Viron omaksi Banksyksi. Taiteilijana von Lõngus suosii stencil-tekniikkaa, jossa sapluunaksi leikatun aukotuksen avulla synnytetään kuvio kankaalle tai seinäpintaan tuputtamalla tai spreijaamalla.

Miehen kädenjälki näkyy useissa julkisissa tiloissa niiden seinäpintaa rikastuttamassa. von Lõngus on saanut sekä lehdistön että taidekriitikkojen huomion. Hänen teoksiaan on esitelty näyttelyissä ja myyty taidehuutokaupoissa.

Tartossa on vaalittu katutaidetta vuosittaisen kansainvälisen festivaalin tukemana jo vuodesta 2010, jolloin näki päivänvalon sittemmin kulttitapahtumaksi kasvanut Stencibility-katutaidefestivaali, jonka osallistujajoukko koostuu paikallisten taitelijoiden lisäksi ulkomaalaisista vierailijoista.

Jaa artikkeli