Tuhannella hevosvoimalla kinosten kimppuun – kiitoteillä on ikuinen kesä
Kiitotie on usein lomalennon ensimmäinen etappi. Mutta tiesitkö nämä kiitoteihin liittyvät faktat?
Lentokone rullaa kiitoradalla – tästä alkaa loma. Tai jos huonosti käy, niin koneen osuminen kiitorataan tietää paluuta marraskuun räntäsateisiin. Mutta tiesitkö nämä faktat kiitoteistä Helsinki – Vantaan lentokentällä?
Enemmän kuin Heathrowssa
Helsinki–Vantaan lentoasemalla on yhteensä kolme kiitorataa: ensimmäisenä ja viimeisenä valmistuneet kiitoradat kulkevat samansuuntaisesti koillisesta lounaaseen ja kiitorata 2 ylittää ensimmäisen kiitoradan luoteesta kaakkoon. Kiitoradat ovat kolme kilometriä pitkiä ja 60 metriä leveitä.
Kiitoratoja on sama määrä myös Kööpenhaminassa ja Tukholman Arlandan lentokentällä. Vertailun vuoksi: Lontoon Heathrowssa kiitoratoja on vain kaksi ja Amsterdamin Schipholissa peräti kuusi.
Numero näkyy kompassista
Koska kiitoradat ovat kaksisuuntaisia, kolmesta kiitoradasta muodostuu kuusi kiitotietä. Kiitotiet on numeroitu niiden sijainnin mukaan.
Rinnakkaiset samansuuntaiset tiet erotetaan toisistaan yleisimmin kirjaimilla L (left), R (right) tai C (center). Siksi lentäjät tuntevat vanhimman kiitotien lentosuunnasta riippuen koodeilla 22L tai 04R ja sille rinnakkaisen uusimman kiitotien koodeilla 22R ja 04L.
Ratojen numeroijalle pohjoinen sijaintimme teettää tuskaa, sillä lähellä napojen eranto eli tosisuunnan ja magneettisen suunnan ero muuttuu vuosien saatossa. Usein käy niin, että kiitotien numero pidetään ennallaan, vaikka oikea suunta muuttuu. Esimerkiksi Oulussa kiitotiet ovat edelleen 12 ja 30, vaikka oikeat suunnat 111 ja 291 astetta kuuluisi pyöristää 11 ja 29.
Vastatuuleen turvallisinta
Kaikkia kiitoteitä käytetään sekä nousuun että laskeutumiseen. Nousuun ja laskeutumiseen käytettävä kiitotie valitaan aina samanaikaisesti: Helsinki–Vantaan lentokentällä on lentäjälle noin 20 erilaista kiitotieyhdistelmää.
Kiitoteitä käytetään ensisijaisesti vastatuuleen niin lentoonlähtöihin kuin laskuihinkin, jotta koneen nopeus maahan nähden jää ilmanopeutta pienemmäksi, jolloin nousu- ja laskeutumismatkat lyhenevät. Finavian mukaan sekä lentokoneen nousu että laskeutuminen ovat siten myös turvallisimpia.
Varsinkin heikoilla tuulilla saatetaan kuitenkin käyttää myös sen hetkiseen liikennevirtaan sopivampia suuntia tai vähiten liikennemelua lähialueille tuottavia suuntia. Siksi puolet kaikista lennoista lähtevät vuonna 2002 valmistuneelta kolmannelta kiitoradalta.
Ikuinen kesä
Lumi ja jää heikentävät kiitotien pinnan kitkaa. Siksi jokainen kiitotie puhdistetaan yksitellen: 9-10 lumipuhallinajoneuvolla puhdistamiseen kuluu reilut 10 minuuttia per kiitotie. Jotta lentokoneen siivet eivät jää kiinni lumikinoksiin, kinoksia madalletaan yli tuhannen hevosvoiman lumilingoilla.
Lähde: Finavia Kuva: Roman Razinkov
Lue myös:
- Kuusi ilmaista asiaa lentokentällä – tiesitkö nämä?
- Robottibussi Helsinki-Vantalla – tarjolla ilmainen siirtymä parkkihallista terminaaliin
