Vaikeasti tavoitettavia majakoita Bengtskäristä Märketiin

Majakat ovat kiehtovia matkailukohteita, joissa tärkeä osa elämystä on matka perille – se vaatii aina merimatkaa ja suotuisaa säätä.

Itämerellä on muutamia majakoita, joilla vierailu on erityisen vaikeaa, ainakin ilman omaa venettä. Kohteet ovat kuitenkin käymisen väärtejä elämyksiä.

Bogskärin majakka (1824) sijaitsee Kökarista noin 50 km päässä, Suomen sisäisten aluevesien ulkorajan ulkopuolella. Bogskär koki kovia sotien aikana, ja pahaa jälkeä syntyi myös myrskyjen velloessa Itämerellä. Nykyinen majakka seisookin tiukasti betonipilareiden varassa. Majakan korkeus on 27,6 metriä merenpinnasta.

Majakan läheisellä kallioluodolla sijaitsee Suomen eteläisin tunnusmajakka, Bogskärin Pooki (1813). Suomen Leijona -majakan (1987) voi nähdä matkalla Bogskäriin, sijainti on noin 46 km Utöstä lounaaseen. Sinivalkoinen pohjamajakka on Suomen eteläisin rakennelma, ja sen korkeus merenpinnasta on 22,7 metriä.

Suomen Leijona sijaitsee poikkeuksellisen vaativalla alueella, sillä siellä on mitattu Itämeren korkeimmat, liki 13-metriset aallot.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotimaan helmi

Kotimaan helmi on Moottorin valitsema kotimainen matkakohde, joka on persoonallinen, elämyksellinen ja houkutteleva.

Märketin (1885) majakka sijaitsee pienellä kallioluodolla, Suomen läntisimmällä kiinteän maan paikalla Ahvenanmerellä. Majakan korkeus merenpinnasta on 16,8 m. Matkaa Ahvenanmaan mantereelle on noin 20 km.

Saaren tekee erikoiseksi se, että Suomen ja Ruotsin välinen raja kulkee saaren yli. Märket oli Suomen majakoista pisimpään miehitettynä: viimeiset majakanvartijat lähtivät saarelta vasta vuonna 1976.

Huonossa kunnossa ollutta majakkaa ovat kunnostaneet Suomen Majakkaseuran vapaaehtoiset vuodesta 2007 lähtien. Majakkaseuran väki myös opastaa saarelle saapuvia matkailijoita ja kertoo majakan historiasta. Saarelle pääsee omalla veneellä tai kesäisin opastetulla veneretkellä Ahvenanmaalta, Käringsundin vierassatamasta.

www.visitaland.com, www.majakkaseura.fi

Rönnskärin (1800) majakka sijaitsee Porkkalassa, aivan laivaväylän varrella. Kun merellä myrskyää, ruotsinlaivat ajavat sisäväylää ja ohittavat Rönnskärin aivan läheltä. Rönnskärin saari on sotilasaluetta, joten maihinnousu on kielletty. Majakka sammutettiin vuonna 1928 ja toimii nykyisin tunnusmajakkana. Saarella on kuvattu vuonna 1926 elokuva Nuori luotsi. Kun laiva ohittaa majakkasaaren, kauempana merellä näkyy Kallbådan majakka (1920), joka rakennettiin korvaamaan syvällä saaristossa sijaitseva Rönnskär.

Kallbådanin luoto on hylkeiden suojelualuetta, ja siksi rantautuminen on luvanvaraista ja pienessäkin merenkäynnissä hankalaa. Rönnskäriin ja Kallbådaniin mielivien kannattaa olla yhteydessä Majakkaseuraan, joka järjestää ajoittain matkoja näille saarille.

Bengtskärin (1906) majakka sijaitsee Suomenlahden edustalla, Saaristomeren uloimmalla luodolla pohjoisen Itämeren itäosassa. Matkaa lähimpiin satamiin, Rosalaan on 18 km ja Hankoon 30 km.

Bengtskär on Pohjoismaiden korkein majakka: korkeus merenpinnasta on 52 metriä. Majakka sijaitsee Turunmaan saaristossa, ja se on Suomen eteläisin asuttu paikka. Majakassa toimii perinteinen saaristolaiskeittiö, ja siellä voi myös yöpyä. Saarelle pääsee kesäaikaan Hangosta vuorolaivalla sekä charter- ja taksiveneillä. Syyskuussa Bengtskäriin järjestetään viikonloppuisin retkiä ja toukokuussa keväisiä haahkaretkiä.

www.bengtskar.fi

Lågskärin (1920) majakka sijaitsee matalalla, kallioisella ja kivikkoisella noin 50 hehtaarin kokoisella saarella. Lågskär sijaitsee runsaat 20 kilometriä Maarianhaminasta etelään. Majakan korkeus on 42,3 m. Jo 1600-luvulla saarella oli kiviröykkiö ja myöhemmin korkea, puinen tunnusmajakka.

Tunnusmajakasta rakennettiin Ahvenanmaan ensimmäinen valomajakka, joka otettiin käyttöön 1840. Vuonna 1920 paikalle rakennettiin uusi pyramidin muotoinen majakka, joka on edelleen toiminnassa. Majakka automatisoitiin 1961, ja samalla myös majakanvartijoiden toimet lakkautettiin. Lågskär on suosittu ornitologien käyntikohde ja siis erinomainen paikka lintujen tarkkailuun. Saarelle pääsee kesäisin taksiveneellä.

www.visitaland.com/fi

Kylmäpihlaja (1953) on Rauman saariston uloin luoto Raumanmeren reunalla. Mantereelle on noin 10 kilometrin matka. Majakan synty ajoittuu sodanjälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan, jolloin meriliikenteen kasvu teki tarpeelliseksi majakan ja luotsiaseman rakentamisen.

Merenkulkulaitteiston kehittymisen myötä majakka ja luotsiasema kävivät tarpeettomiksi, ja Rauman kaupunki osti kohteen vuonna 2000. Saarta ryhdyttiin kehittämään matkailu- ja virkistyskäyttöön, tornissa olevista luotsien majoitushuoneista tehtiin vuorattavia huoneita ja näköalatasanne avattiin yleisölle. Saarella on myös pieni kappeli, jossa voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia, kuten häitä ja ristiäisiä.

www.visitrauma.fi

Sälgrundin (1875) majakka ja vanha luotsiasema sijaitsevat asukasluvultaan Suomen pienimmän kaupungin, Kaskisten edustalla, Sälgrundin saarella. Majakan korkeus merenpinnasta on 30 m. Saarella on päärakennus ja pihapiirissä aittoja, joissa matkailijat voivat yöpyä saarella. Luotsiaseman peruskorjatut tilat tarjoavat hyvät yöpymismahdollisuudet suuremmallekin ryhmälle. Sälgrundin saarelle pääsee Kaskisista venetaksilla. Matkaa kaupungin rannasta saarelle on vain noin 30 minuuttia.

visitkaskinen.fi/fi, www.kaskinenseacharter.fi

Isokarin (1833) majakka toimii eteläisen Selkämeren näkyvimpänä merimerkkinä, jonka ohitse kulkee Uuteenkaupunkiin johtava laivaväylä. Pohjanlahden korkeimman majakan valon kantomatka on 35 km ja majakan korkeus 49,4 m. Isokarin majakka on peruskorjattu kesällä 2020. Sisälle majakkaan pääsee oppaan kanssa, kesäkaudella päivittäin.

Saarella on kesäkahvila, vuokrattavia majoitustiloja ja sauna. Kulkeminen onnistuu kesäisin omalla veneellä, tilauskuljetuksella ja Uudestakaupungista lähtevällä saaristoristeilyllä. Merimatkaa Uudestakaupungista Isokarille on noin 22 km.

www.isokari.fi

Teksti ja kuvat: Kari Martiala

Karun kaunis Sälskär – lajissaan se on Itämeren helmi

Retki merelle onnistuu lyhyelläkin Ahvenanmaan matkalla. Joitakin houkuttaa kalastus, toisia saaristoluonnon nähtävyydet kuten ulkosaariston majakat, joiden luo pääsee opastetuilla majakkaretkillä. Karuilla luodoilla voi vain arvailla, millaista on ollut työskennellä ja elää majakanvartijana.

Ahvenanmaan vesillä on useita merimajakoita, joista Sälskärin majakka on vanhin. Sälskärin majakkasaari sijaitsee Hammarlandin luoteissaaristossa, Ahvenanmaan pääsaaren pohjoispuolella. Siellä on vuosisatojen saatossa sattunut useita haaksirikkoja, sillä alueen vedet ovat karikkoisia ja vaikeakulkuisia.

Majakan sijainti on ollut keskeinen vilkkaasti liikennöityjen Selkämerta ja eteläistä Itämerta yhdistävien laivaväylien äärellä.

– Sälskärin saaren ruotsinkielinen nimi hyljeluoto kielii historiasta hylkeenmetsästäjien tukikohtana, kertoo oppaamme, M/S Silvanan kapteeni Jan-Anders ”Jalle” Häger.

Venäjän senaatti päätti loistomajakan rakentamisesta vuonna 1854. Materiaalina käytettiin Bomarsundin tuhoutuneen linnoituksen tiiliskiviä.

Vuonna 1868 valmistuneella majakalla asui majakanvartijoita perheineen. Elantonsa eristynyt ja pieni yhteisö hankki siian ja silakan kalastuksella, linnustuksella ja merilintujen munien keräämisellä. Saaren karjatalous tarkoitti muutamaa lehmää ja porsasta. Viimeinen majakanvartija jätti saaren vuonna 1949, jolloin majakka automatisoitiin – ensimmäisenä Suomessa.

Nyttemmin Pohjois-Sälskärilla, viereisellä Norrskäretin saarella, asustaa ruokkiyhdyskunta. Sälskäriin kuuluu myös kaksi pientä luotoa.

Pohjoisen pingviiniksikin kutsutun merilinnun tunnistaa valkeasta vatsasta ja rinnasta, mustasta selästä ja päästä sekä näyttävästä pingviinimäisestä mustasta nokasta. Ruokki syö sukeltelemalla kiinni saatuja kaloja, ja voi sukeltaa peräti sadan metrin syvyyteen. Lintu munii paljaalle kalliolle kivilohkareiden suojaan.

Ensisilmäyksellä saari näyttää karulta, mutta sitten havaitsee hehkuvaväriset kanervamatot ja muut kasvit. Läpimitaltaan 500-metriseltä saarelta on laskettu peräti 170 erilaista kasvia.

Kesäkaudella Sälskärille järjestetään retkiä keskiviikkoisin. Opastettu retki kiehtovalle majakkasaarelle kestää 3–4 tuntia ja maksaa aikuisilta 45 euroa. M/S Silvana on 12-metrinen ilmeisen merikelpoinen alus, johon mahtuu 50 kyyditettävää. Yläkannella palkintona ovat avarat näkymät, haasteena vähän väliä ripsivät sadejaksot.

Teräsalus kyntää tasaista 7–8 solmun vauhtia. Alkumatkasta käväisemme Hallön laiturissa ottamassa muutaman matkalaisen lisää ja jättämässä muutaman pyöräilijän kyydistä. Aallokko keinuttaa matkantekoa, mutta meno ei ole ryskymistä vaan mukavasti keinahtelevaa. Liian kovalla merenkäynnillä majakkakäynti jouduttaisiinkin perumaan.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Vesa Eskola