Wieliczkan suolakaivos Krakova

Matkailu Ulkomaanmatkailu 21.3.2021

Wieliczkan suolakaivos Krakovassa: suolaa, suolaa, enemmän suolaa

Wieliczkan suolakaivos Krakovan lähettyvillä tarjoaa mielenkiintoisen kurkkauksen suolan historiaan. Kaivoksen vetonaula on kuitenkin sen upeat vuorisuolasta veistetyt patsaat.

Fakiiri Kronblom teki aikoinaan taikatemppuja suolan avulla. Ja tottahan se on, ilman ruokasuolaa maailma olisi melko mauton paikka. Suola on yksi vanhimmista mausteista ja tärkeä elementti ruoan säilönnässä ennen pakastamisen ja säilöntäaineiden yleistymistä.

Suolan vuoksi on käyty sotia ja perustettu tärkeitä kauppareittejä, suolan avulla on lepytelty jumalia ja vahvistettu omaa mieskuntoa. Ilman suolaa ei olisi myöskään elämää, sillä se on ihmiselle välttämätön makrokivennäisaine.
Luonnossa suolaa eli natriumkloridia esiintyy onneksi varsin yleisesti; joko merivedessä, suola-aavikoilla tai vähemmän tunnetusti myös kallioperässä. Tämä vuorisuola on rakenteeltaan kidemäistä.

Wieliczkan suolakaivos Krakova

Unescon perintökohde

Wieliczkan suolakaivoksen ensimmäiset käytävät on kaivettu jo yli 700 vuotta sitten, ja nykyinen turisteille tehty alue kattaa vain noin kaksi prosenttia koko kaivoksesta. Yhteensä kaivoksessa on yhdeksän kerrosta. Syvin kohta on 327 metrin syvyydessä, ja kaivoksen tunneleilla on mittaa yhteensä 245 kilometriä.

Kaivoksella on ollut merkittävä rooli Puolan taloudelle keskiajalla, jolloin kaivoksessa työskenteli 300-500 ihmistä kaivaen vuosittain 7000-8000 tonnia vuorisuolaa. Suolasta saaduilla verotuloilla on rakennettu mm. Puolan ensimmäinen yliopisto Krakovaan vuonna 1364.

Wieliczkan suolakaivos Krakova

Kaivostoiminta lakkasi vanhoin metodein vuonna 1964, kun uusi teknologia syrjäytti vanhat tavat. Vuonna 1978 kaivos listattiin vasta perustetulle Unescon maailmanperintökohteiden listalle yhdessä Krakovan historiallisen keskustan kanssa. Vuonna 1992 tapahtuneiden vesivahinkojen myötä kaivoksen toiminta ajettiin vähitellen kokonaan alas. Kokonaan toiminta lakkasi vuonna 1996. Kaksi vuotta tätä ennen kaivos listattiin myös Puolassa kansallismonumentiksi.

Turismia jo satoja vuosia

Kaivos on ollut nähtävyys jo satoja vuosia, vaikka virallisesti kaivokseen pääsyyn vaadittiin pitkään kuninkaan virallinen lupa. Ensimmäinen nimeltä tiedetty kaivoksessa käynyt turisti on aurinkokeskeistä maailmankuvastaan tunnetuksi tullut Nikolaus Kopernikus. Hän kävi ihmettelemässä kaivoksia vuonna 1493, ja hänen muistokseen on tehty vuorisuolasta veistetty patsas.

Tästä päästäänkin kaivoksen varsinaisten nähtävyyksien pariin, jotka toivat kaivokseen vuosittain keskimäärin kaksi miljoonaa kävijää – siis ennen koronaa.

Wieliczkan suolakaivos Krakova

Turistikierros soveltuu kaikille, joskin ahtaanpaikan kammosta kärsiville visiittiä ei voi oikein suositella. Syvimmillään turistireitti käy 135 metriä maan alla. Kierroksen aikana on myös kiivettävä tai laskeuduttava yli 800 porrasta, ja käveltävä matka on yhteensä noin 3,5 kilometriä. Hyvät kävelykengät ovat itsestäänselvyys. Villapaita tai takki on suositeltava myös kesäaikaan, sillä maan alla on viileää. Palella ei tosin tarvitse, sillä lämpötila kaivoksessa on noin 17 astetta.

Näyttävin paikka kierroksella on St. Kingan -kappeli, suolaan kaiverrettu – kuten kaikki kaivoksessa. Kappelin seinämiä koristavat upeat suolaveistokset, ja katossa roikkuvat majesteettisen suolasta tehdyt kristallikruunut. Näky on kuin Taru Sormusten Herrasta -elokuvan kääpiöiden maanalaisesta valtakunnasta Moriasta. Myös maanlaiset järvet ovat pysähdyttävä kokemus.

Wieliczkan suolakaivos Krakova

Vierailun ohessa opitaan myös paljon suolan kaivuun historiasta multimediapäätteiden avulla. Samalla käy selväksi se, kaivostyöläisten elämä ei ollut aikoinaan mitään herkkua – tai turvallista. Myös näyttävä 5D-elokuvakokemus virtuaalilasien läpi nähtynä sävähdyttää.

Kaivoksen viralliset verkkosivut ovat https://www.wieliczka-saltmine.com/ ja sivustolla on mahdollista tehdä myös näyttävä virtuaalikierros kaivokseen. Kannattaa käydä kurkkaamassa. Myös YouTubesta löytyy myös runsaasti videoita kaivoksesta.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola

Jaa artikkeli

Keskustelu