Tarjolla maailmanluokan harvinaisuuksia

Kiinnostava lentokalusto on edustavasti esillä Keski-Suomessa, kruunun jalokivenä harvinainen järvenpohjasta pelastettu Brewster-hävittäjä.

Lentokoneet kiinnostavat monen ikäisiä ja ovat hyvä syy suunnata automatkalle kotimaassa. Jyväskylän Tikkakoskella sijaitseva käyntikohde on Suomen ilmailumuseoista edustavin.

Aiemmin Keski-Suomen Ilmailumuseona tunnettu kokoelma ristittiin vuonna 2016 uudestaan Suomen Ilmavoimamuseoksi. Se sijaitsee Tikkakoskella aivan lentokentän kupeessa – kuinkas muutoinkaan. Paikka on Jyväskylästä parikymmentä kilometriä pohjoiseen, vaivattomien autoiluyhteyksien päässä.

Museo on erikoistunut kattavasti Suomen Ilmavoimien kalustoon. Täällä paneudutaan suomalaiseen ilmailuhistoriaan sen alusta nykypäiviin. Perusnäyttely koostuu Suomen ilmavoimissa käytössä olleista lentokoneista, lentokonemoottoreista ja lentovarusteista.

Museon nykynimi on sikäli osuva, että se oikeastaan paljastaa museon vahvuuden, jos kohta myös heikkouden. Muiden maiden ilmavoimien koneet, matkustajakoneet ja harrasteilmailu loistavat poissaolollaan.

Lentokentän eteläreunan teollisuushalliin sijoitettu museo on täynnään kalustoa, joten lisätila ei olisi kävijöiden kannalta pahitteeksi. Kaikki näyttelytilat ovat viimeistä nurkkaa myöten käytetty. Näyttäviä koneita olisi tietty mukavaa ihastella väljemmissä puitteissa hieman etäänpää.

Museokävijä saa tietää myös, kuinka Suomen Ilmavoimat sai alkunsa vuonna 1918. Suomen ilmavoimien vuosina 1918–45 käyttämän kansallistustunnuksen syntyhistoriasta selviää, ettei hakaristi-ornamentti liity laisinkaan natsien tunnukseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotimaan helmi

Kotimaan helmi on Moottorin valitsema kotimainen matkakohde, joka on persoonallinen, elämyksellinen ja houkutteleva.

Harvinainen ja kiinnostava Brewster

Museon kokoelman eittämätön jalokivi on maailman harvinaisuus, ainoana säilynyt Brewster-hävittäjä. Sen pelastumisen tarina on monipolvinen ja kiehtova.

Koneen vaiheet ovat hyvin selvillä. Luutnantti Lauri Pekurin kone oli mukana 25. päivänä kesäkuuta vuonna 1942 ilmataistelussa neuvostohävittäjiä vastaan. Pekuri sai pudotettu yhden vihollisen Hurricane-hävittäjän, muta toinen viholliskone sai Pekurin tähtäimeensä. Pekurin Brewster sai useita osumia bensatankkiin ja moottoriin. Etenipä yksi kimmoke lentäjän istuimen selkäsuojukseenkin asti, muttei jaksanut läpäistä suojusta.

Brewsterin vaurioitunut moottori hidasti Pekurin konetta niin äkisti, että perässä lentänyt Hurricane sujahti Pekurin koneen ohitse ja konekivääritulen armoille. Pekuri sai ammuttua hyökkääjän alas.

Pekuri sai ohjattua liekehtivän koneensa pienelle järvelle ohjaamon kuomu avattuna. Kun kone kiepsahti pakkolaskussa nokan kautta ympäri ja Pekuri pääsi pelastautumaan koneesta.

Kone upposi pohjamutaan nokka ja vasen siipi edellä. Pekuri selvisi kuuden tunnin sukkasillaan taivaltamisen jälkeen linjojen ja miinakenttien läpi takaisin omien puolelle. Museon lasivitriinissä on esillä myös luutnantti Pekurin saapas, joka löytyi järven mutapohjasta.

Suomalais-venäläinen etsintäryhmä löysi koneen hylyn vuonna 1998, vain vuotta ennen lentäjänsä Pekurin kuolemaa. Brewster myytiin eri vaiheiden jälkeen lopulta Yhdysvaltain laivaston ilmavoimille. Laivaston museo antoi koneen silloiselle Keski-Suomen Ilmailumuseolle entisöitäväksi ja lainaan sittemmin uudistetun sopimuksen mukaisesti ainakin vuoteen 2022 asti.

Lentokone entisöitiin, muttei uutuuttaan kiiltäväksi. Museo onkin saanut maailmanlaajuista suitsutusta tavastaan entisöidä museokoneet löytöhetken kuntoon.

”Pelti-Heikki”

Kunniapaikalla on myös toinen harvinaisuus eli maailman ainoana säilynyt alkuperäinen englantilainen keskiraskas pommikone Bristol Blenheim Mk IV. Suomella oli näitä ”Pelti-Heikiksi” kutsuttuja Blenheimeja 97 yksilöä. Museossa esillä oleva BL-200 on valmistettu lisenssillä Suomessa. Konekaunotar on lentänyt 885 lentotunnistaan 60 sotalentoa kesän 1944 Kannaksen torjuntataisteluissa. Kone on poistettu käytöstä vuonna 1957.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

”Mersu” ja ”Vamppi”

Moni korkeajännityksensä ja/tai sotahistoriansa tunteva tunnistaa jo kaukaa Messerschmitt-hävittäjän. Niitä valmistettiin kautta aikain, hieman tietolähteestä riippuen, 33 000–36 000 kappaletta. Tikkakoskella näytillä oleva koneyksilö MT-507 on versio G-6 ja lensi konetyypin viimeisen lennon Suomessa vuonna 1954. Suomen ilmavoimilla ”mersuja” oli ylipäätään käytössä 159 yksilöä.

Kiinnostava on myös De Havilland 115 Vampire Trainer Mk. 55 eli ”Vamppi”. Kaksipaikkainen vierekkäin istuttava suihkuharjoituskonetyyppi oli englannin ilmavoimien käytössä jo vuonna 1946. Konetyyppi palveli aina 1990-luvulle asti Sveitsin ilmavoimissa. Museossa esillä oleva koneyksilö lensi Suomessa vuoteen 1965 asti. ”Vamppi” oli Suomen ilmavoimien ensimmäinen heittoistuimella varustettu suihkukone, jonka yksi yllättävä rakenteellinen yksityiskohta on rungon vaneriverhous.

Simulaattorielämyksiä odotellessa

Museolla on mahdollisuus kokea elämyksellinen simulaattorilennätys. Laite sijaitsee näyttelyhallin takaosassa erillisessä pimennetyssä tilassa. Simulaattorin ohjaamo on lähes kaikilta osiltaan oikean Messerschmitt Bf 109 -hävittäjän ohjaamon kaltainen: ohjainlaitteet, mittarit ja kytkimet ovat oikeilla paikoillaan.

Simulaattorin tietokoneista toinen ohjaa mittaristoa ja toinen simulaattoriohjelmaa. Ohjaamossa istuvalla on 270 asteen näkökentässä kolmen videotykin heijastama näkymä. Simulaattorilennolle on valittavissa useita erilaisia lentotehtäviä mieltymysten ja taidon mukaan. Tunnin simulaattorielämys maksaa 70 euroa, puolen tunnin lento 40 euroa.

Tätä elämystä täytyy vielä hieman odotella. Simulaattorilennätykset tulevat taas tarjolle, kun koronarajoitukset sen sallivat. Lentopäivinä ovat olleet lauantait.

Avoinna joka päivä

Suomen Ilmavoimamuseo sijaitsee osoitteessa Tikkakoskentie 125, 41160 Tikkakoski. Pihalla on runsaasti ilmaista pysäköintitilaa. Museo on avoinna joka päivä, myös viikonloppuisin klo 10/11–17/20. Suositukset näinä korona-aikoina ovat ne totutut. Suosituksena on, että vierailijat käyttävät kasvomaskia museossa ja desinfioivat/pesevät kätensä tullessa ja lähtiessä. Toivomuksena on myös, että museokävijät pitävät turvaväliä muihin kävijöihin ja kiertävät museon näyttelyä myötäpäivään. Kerrallaan museoon otetaan vain rajallinen määrä kävijöitä.

Pääsymaksu museoon on aikuisilta10 euroa, lapsilta (7–16 v), opiskelijoilta, työttömiltä, sotilashenkilöiltä, puolustusvoimien henkilökunnalta ja eläkeläisiltä 5 euroa. Alle 7-vuotiaat, sotaveteraanit ja varusmiehet ilmaiseksi. Perhelippu (2 aikuista ja perheen alle 18-vuotiaat lapset) maksaa 25 euroa.

Museon kahvilassa on myynnissä ilmailukirjallisuutta. Vammaiskortin haltijan avustaja tai tukihenkilö pääsee aina maksutta museoon. Museorakennukseen on esteetön sisäänpääsy ja näyttelyssä esteetön kulku tilasta toiseen. Näyttelyhallia kiertäville ylätasanteille ei kuitenkaan pääse pyörätuolilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy