Hyundai Ioniq 5 – mieti mattamaalipinta loppuun asti

Käyttötestiautomme tämänkertaiset havainnot kantavat merkkiin ja mallin katsomatta. Mattamaalipinta saattaa näyttää hyvältä, mutta valinta kannattaa miettiä loppuun saakka.

Automaailmaa aktiivisesti seuraavat ovat takuulla huomanneet, kuinka mattamaalipinta on kasvattanut suosiotaan muutamassa vuodessa. Erikoinen ja harvinainen maalausjälki on siirtynyt tuning-piireistä maailman suurimpienkin autonvalmistajien tarjoamaksi vaihtoehdoksi. Emmekä siis laske kilikalipullosta Mastonin mattamustalla maalattuja talviruoskia tähän kategoriaan – se on aivan oma taiteenlajinsa.

Nyt tämä trendi näkyy Moottorin käyttötestiautossa, joka on harmaalla mattavärillä maalattu täyssähköinen Hyundai Ioniq 5. Itse autosta on kirjoitettu enemmän juttusarjassa – tällä kertaa keskitymme sen maalipintaan.

Tämä on aiheuttanut jo jonkin verran päänvaivaa kestotestin aikana. Siinä missä auto olisi tavallisesti ajettu pesukadun läpi puhtaaksi, pesu on nyt jouduttu jättämään jopa kokonaan väliin. Ei ole helppoa löytää spontaanisti vapaana olevaa autonpesupaikkaa, jonka voi luottaa ymmärtävän, osaavan ja vieläpä huolehtivan mattamaalipinnan oikeaoppisesta pesusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mattamaalipinta mietinnässä

Mistä mattamaalipinnassa sitten oikein on kyse? Tämän ymmärtämiseksi on hyvä käsitellä sekä perinteinen maalipinta, niin sanottu satiini-, tai puolihimmeä, pinta sekä mattamaalipinta.

Näistä ensin mainittu pyritään tekemään pinnaltaan mahdollisimman tasaiseksi, joka onkin väylä upean kiillon saavuttamiseksi. Tätä voidaan vielä parantaa jälkikäteen vesihionnalla ja useassa vaiheessa suoritettavalla koneellisella kiillotuksella, jota Moottorin Autonhoitojuttusarja onkin käsitellyt. Valon säteet heijastuvat tasaiselta pinnalta mahdollisimman suoraan ja tämä esittäytyy korkeana kiiltona.

Vaikka puolihimmeät ja mattapinnat ovat monella tapaa hyvin samankaltaisia, poikkeavat ne juurikin valon heijastumisen osalta toisistaan yhtä paljon kuin perinteinen maalipinta mainitusta puolihimmeästä. Mattamaalipinta ei käytännössä heijasta valoa juuri ollenkaan sen mikrokarheuden johdosta ja satiinimaalissa on juurikin puolihimmeä pinta. Eron voi ymmärtää vertaamalla vaikkapa grillihiilen ja laudanpalan kykyä heijastaa valoa.

Mattamaalipinta luo erikoisen efektin, jossa pinnat näyttävät tavallaan hyvin yhtenäisiltä. Tämän johdosta se luo hyvin dramaattisen vaikutelman esimerkiksi superautojen pinnalla ja itse asiassa Hyundai on onnistunut luomaan jotakin hieman samankaltaista veistoksellisuutta myös tämän perheauton muotoihin. Asiaa on vaikea selittää sanoin, joten se on parasta kokea itse.

Mattamaalipinnan mikrokarheus on säilytettävä, jotta se näyttää siltä kuin kuuluukin. Näin kaikki vahat ja vahashampoot on pidettävä pinnasta kaukana. Nämä lisäävät kiiltoa osin myös täyttämällä maalipinnan mikrotason epätasaisuuksia.

Mitään kiillottamista tai muuta korjaavaa toimenpidettä mattapinnalle ei voi myöskään tehdä. Tästä syystä sekä suurempia naarmuja että ajan kanssa kevyestäkin kosketuksesta kertyvää mikronaarmua on vältettävä kaikin mahdollisin tavoin.

Palaamme tähän aiheeseen vielä. Tulemme kertomaan kuinka mattamaalipintaa tulee hoitaa. Ihan tavallinen pesukin vaatii nimittäin tarkkuutta – konepesuun mattapintaista autoa ei tule koskaan ajaa.

Siksi halusimme tällä kertaa varoittaa ennakkoon aiheesta. Allekirjoittaneen mielestä mattamaalipinta sopii lähinnä henkilölle, joka huolehtii ja nauttii itse oman autonsa pesuista.

Toisaalta jos näistä varoituksista huolimatta haluat mattamaalipinnan, niin se on takuulla oikea päätös. Tärkeintä on kuitenkin oma mieltymys ja siitä seuraava tyytyväisyys.

Teksti ja kuvat: Henri Posa