Käyttötesti käytetyllä: Lapin matkalla selkä kipeytyi ja porokolari oli lähellä

Lähdimme käytetyllä Mondeolla huolettomin mielin Lappiin, mutta auton ikä näyttäytyi matkalla muun muassa huonontuneena ergonomiana ja polttoainekuluissa.

Ostamamme Ford Mondeo vm. 2007 pääsi heti alkajaisiksi nielemään kunnolla kilometrejä, sillä pienten huoltotoimenpiteiden jälkeen lähdimme autolla pyörähtämään Lapissa. Jo ennen huoltoja olimme ehtineet ajaa autolla muutaman sata kilometriä eikä jarrujen kitinää lukuun ottamatta se tuntunut oireilevan, joten reissuun lähteminen ei stressannut lainkaan.

Huoltojen yhteydessä ostimme myös kesärenkaiden virkaa toimittavien kitkojen tilalle halvemman pään Tracmax X Privilo TX3 -kesärenkaat. Kuten Moottorissa on aiemminkin toitotettu: kitkarengas ei sovi huonon märkäpitonsa vuoksi kesärenkaaksi, joten halpakin kesärengas on turvallisempi ratkaisu.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tavarat kyytiin ja lopulta turvaistuinkin

Lapsiperhelomalle lähdettäessä liftback-korisen mondeon suuri tavaratila tulee tarpeeseen. Konttiin mahtuu vajaan kahden viikon mittaisen reissun tarpeet matkarattaineen hyvin pienen tetriksen jälkeen.

Sen sijaan turvaistuimen asentaminen menee mönkään. Vuodesta 2014 alkaen Isofix-kiinnikkeet ovat olleet pakollisia uusissa autoissa, eikä kiinnikkeet ole erityisen harvinaisia huomattavasti vanhemmissakaan autoissa. Mondeostamme ne kuitenkin puuttuvat, ja tietenkin käytössä olevasta istuimesta puuttuu kokonaan mahdollisuus vyökiinnitykseen.

Keskustelupalstat ja muutamat Youtube-videot kuitenkin paljastavat, että joissain Mondeon istuimissa on piilotetut Isofix-kiinnikkeet. Esimerkiksi alla olevalla videolla näytetään miltä kohtaa rautakoukut saattaisivat löytyä, jonka jälkeen täytyisi vain tökätä Moralla aukko verhoiluun ja ’’lisävarusteen asennus’’ olisi tehty.

Harmi kyllä Moottorin Mondeossa kiskoja ei tunnu ainakaan käsikopelolla. Ahdistus reissuun lähtemisen lykkääntymisestä saa puukottamaan reiän siihen kohtaan jossa koukut saattaisivat olla, vaikka lopputulos olikin jo oikeastaan tiedossa.

Onneksi reikä on kuitenkin sellaisessa paikkaa, ettei se näy lainkaan kun penkki on paikallaan. Lasta Mondeolla ei kuitenkaan tarvitse vieläkään kuskata.

Keskustelupalstoilla mainitaan, että kiinnityskoukut voi hankkia myös merkkiliikkeeltä. Harmi kyllä viesti on 15-vuotta vanha, joten tämän päivän tilanne selviäisi vain soittamalla, mutta ainoa kohtuullisen matkan päässä oleva merkkiliike on sunnuntaina kiinni. Onneksi ongelma ratkeaa puolison edullisesti löytämällä vyökiinnitteisellä turvaistuimella, jonka myötä matka voi alkaa. Isofix-kiinnitys helpottaa kuitenkin elämää siinä määrin, että se on hankittava autoon jossain vaiheessa käyttötestiä.

Tankilla kaipaa nykyaikaa

Mondeo on vielä 14 vuoden iässäkin mukava matkapeli. Vetelyä ei ilmene, ohjaus on erinomaisen tunnokas, melutaso hyvä ja hallintalaitteet helposti käytettävissä. Ajoittain 1,8-litraisen bensiinimoottorin nuhapumppumaisuus puhalluttaa, mutta onneksi lomalla ei tunnetusti ole kiire. Nykyajan moottoritekniikkaa osaa kuitenkin arvostaa taas piirun verran enemmän, etenkin kun välitankkaukset paljastavat kulutuksen liikkuvan 8,5 l/100 km tienoilla.

Ensimmäisen useamman sadan kilometrin matkapäivän aikana myös selkää alkaa jomottaa – kuljettajan penkki on nimittäin parhaat päivänsä nähdyt ja kaukana ryhdikkäästä. Uusi jakkarakin menee siis hankintalistan jatkoksi, mikäli sellaisen jostain löytää kohtuulliseen hintaan. Myös vakionopeuden säädintä osaa arvostaa kun se puuttuu. Onneksi ilmastointi sentään toimii täydellisesti.

Poro säikäyttää

Jokainen poronhoitoalueella autoillut tietää, että poro osaa silloin tällöin yllättää autoilijan verkkaisesta liikkumistahdistaan huolimatta. Niin käy myös meidän reissullamme, ja kesken äkkijarrutuksen tilannetta säikähtää vielä enemmän kovaksi jämähtäneen jarrupolkimen vuoksi. Onneksi auto kuitenkin pysähtyy normaalisti kun pedaalia polkaisee voimalla ja kolarilta vältytään.

Konepellin avaamisen jälkeen vika myös paikantuu nopeasti, nimittäin jarrutehostimesta kuuluu hervotonta suhinaa. Tien päällä tehdään väliaikaiskorjaus jeesusteipillä jonka jälkeen jarru tuntuu toimivan taas normaalisti, mutta paluumatkalla tulee ajeltua huomattavasti normaalia varovaisemmin.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy