28.5.2019 Ajoneuvot Testipäiväkirja: väistökoe selvittää ääritilannekäytöksen Teksti Jussi Saarinen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Autojen ajettavuutta äkkitilanteissa voi testata turvallisesti vain suljetulla alueella. Niinpä valjastamme väistökokeen areenaksi lentokentän kiitoradan. Autojen käyttäytyminen ääritilanteissa, kuten äkillisessä väistöliikkeessä, on hyvin tärkeä turvallisuustekijä, ja niinpä sen testaaminen kuuluu olennaisena osana Moottorin vertailuihin. Kaikkein syvällisimmin – ja ennen kaikkea turvallisimmin – ääritilannekäytökseen pääsee käsiksi aivan muualla kuin yleisellä tiellä. Niinpä suuntaamme vertailussamme olevien autojen keulat kohti lentokenttää, ja sen käytöstä poistettua kiitorataa. Täällä rakennamme keilakartiosta tarkkaan määritellyn väistökoeradan, joka simuloi maantiellä tapahtuvaa väistötilannetta. Kun eri autot ajetaan samoilla nopeuksilla tismalleen saman keilakujan lävitse, ajokäytös saadaan lahjomattomasti selville. Kokeen riskittömyys syntyy ensinnäkin siitä, ettei alueella liiku ketään sivullista. Toinen tärkeä turvallisuustekijä on se, että kiitorata on huomattavasti leveämpi kuin tavallinen maantie. Jos auto jostain syystä sattuisi lipeämään käsistä, asvalttia riittää molemmin puolin keilarataa kulkupelin saamiseksi takaisin ruotuun. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kapeaan keilakujaan Väistökokeessa ajetaan aluksi suoraan 15 metrin verran, sitten vaihdetaan kaistaa niin ikään 15 metrin matkalla ja pysytellään vastaantulijoiden kaistalla 20 metriä. Paluu omalle kaistalle sekä auton suoristaminen ottavat jälleen samat 15 + 15 metriä kuin kokeen alussakin. Keilaradan leveys on vain kolme metriä, joten puhdas suoritus vajaat kaksi metriä leveällä nykyautolla vaatii runsaasti kokemusta – tulosten eli varsinaisen ajokäytöksen arvioinnista puhumattakaan. Ja kuten kaikessa testaamisessa, vasta riittävä määrä toistoja takaa luotettavan lopputuleman. Voimme kertoa, että hiki tulee – ilmastoinnista huolimatta. Koe tehdään sekä kahden hengen että täydellä kuormalla, ja rengaspaineet luonnollisesti asetetaan molemmissa tapauksissa autonvalmistajan suosittelemalle tasolle. Ja koska liikenteessä on eri tasoisia kuljettajia, koe ajetaan kullakin autolla sekä rauhallisia että äkkinäisiä ohjausliikkeitä käyttäen. Sanomattakin on selvää, että väistökokeet ovat kuivan kelin hommia: märällä asvaltilla kitka renkaan ja ajoalustan välillä on liian pieni, joten erot autojen välillä hämärtyvät. Satasen vauhdilla Väistökoe on autoille varsin rankka, sillä se tehdään maantienopeuksilla. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevan sähköauto vastaan polttomoottori -parivertailun Hyundai Kona -malleilla aloitusnopeus oli 90 km/h, mistä vauhtia sitten vähitellen kohotettiin, kunnes autojen ääritilannekäytös alkoi selvitä. Rajanopeuden ylittymisen jälkeen paljastuu monta mielenkiintoista asiaa: miten auton alusta ja ohjaus toimivat ja miten ajonvakautus vaikuttaa kulkuun – ja tietenkin se, käyttäytyykö auto turvallisesti läpi kokeen vai tekeekö se jotain odottamatonta. Oleellista väistökokeessa onkin nimenomaan auton käytös, ei niinkään se, millä nopeudella koe pystytään ajamaan lävitse. Toki, jos rajanopeus on huomattavan alhainen, siihen pitää luonnollisesti kohdistaa huomiota. Ajonvakautus ei tee kaikkea Nykyiset autot ovat kehittyneet ääritilannekäytöksenkin osalta huomattavasti, jos niitä vertaa vaikkapa parin–kolmenkymmenen vuoden takaisiin vastaaviin malleihin. Aina ei kehitys ole kuitenkaan ollut pelkästään positiivista, varsinkin jos aina vain painavampien ja kookkaampien autojen käytös on jätetty liiaksi ajonvakautuksen toiminnan varaan. Yleensä hiuksia nostattavimmat hetket koetaan keilakujan loppupäässä, siis siellä, missä auto palaa takaisin kuvitteelliselle omalle kaistalleen. Tällöin saatetaan nähdä hurjiakin sivuluisuja, jotka vaativat kuljettajalta aktiivisia korjaustoimenpiteitä – se ajonvakautus kun ei välttämättä pysty suitsimaan näin laajoja liikkeitä. Kaikesta rajuudestaan huolimatta koe pystytään tekemään niin, etteivät autot siitä vaurioidu. Autot tuodaan paikan päälle pestyinä, joten mahdolliset alle kaatuneet keilat eivät tee naarmuja helmoihin. Itse keilat puolestaan ovat hyvin joustavaa materiaalia, joten edes pahasti pohjan alle jäänyt keila ei haavoita testiautoa. Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 1.5.2024 Ajoneuvot Tiesitkö, että halvimmillaan täyssähköisen Bugattin puikkoihin pääsee vain noin 30 000 eurolla? 30.4.2024 Ajoneuvot Kialta raskaamman sarjan uutisia – ”järjettömän tehokas” EV9 GT ja globaalien markkinoiden Tasman-avolava luvassa alle vuoden sisällä 29.4.2024 Ajoneuvot Mitsubishi ASX faceliftattiin – nyt se on vähän vähemmän identtinen Renault Capturin kanssa 26.4.2024 Moottoripyörät Testi: Vedenpitävä reppu pyöräilyyn ja moottoripyöräilyyn – vesitiiveys menee käytettävyyden edelle 26.4.2024 Ajoneuvot Opel Grandland on nyt täysin uusi – luvassa lisää kokoa ja näköä sekä hurjia lupaava täyssähkömalli 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan – tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 25.4.2024 Ajoneuvot Lamborghini Urus SE kulkee 60 kilometriä sähköllä – ja pauhaa 800 hevosvoiman edestä 24.4.2024 Ajoneuvot Mercedes-Benz G580 with EQ Technology – ei nimi vuoden odotetuinta sähkömonsteria pahenna 23.4.2024 Ajoneuvot 350 000 uutta kotia vuodessa – tätä kaikkea sopii odottaa bestseller BMW X3:n pian koittavalta uudistukselta Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 2.5.2024 Esittely Koeistuttu: Renault Symbioz – ehkä kaikkien perheautojen ei sittenkään tarvitse olla sähköautoja 2.5.2024 Koeajo Koeajo: Mazda CX-30 – kompakti crossover tyylikkäällä ulkomuodolla 3.5.2024 Lentokoneet LATAM:in lennon 800 alustava raportti julki - voiko lentoemännän väärä napinpainallus syöstä Boeing 787 Dreamlinerin syöksyyn? 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt