Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön

Kalliimpi hinta on tyypillinen syy olla vielä vaihtamatta täyssähköautoon. Vaan onko se kalliimpi, kun kaikki kulut lasketaan? Entä miten tilanne muuttuu, jos ajokilometrejä tulee enemmän?

Kun harkitaan siirtymistä polttomoottoriautosta sähköautoon, latausmahdollisuudet, mieltymykset tai päästöjen merkitys omassa elämässä vaihtelevat paljon. Usein vastaan tulee kuitenkin myös raha. Sähköautolla on kalliimpi hinta. Se on ilmeinen kynnys ja helppo ratkaisu olla vaihtamatta sähköautoon, kun bensa-auton saa halvemmalla.

Autoilun kulut ovat kuitenkin ihan kaikkea muuta kuin pelkkä hankintahinta: autoon ei mene sitä koko vuoden palkkaa, mikä autokaupan hintalapussa lukee. Silti kuluja tulee kuukausitasolle jaettuna aika iso summa monesta lähteestä.

Halusimme hahmottaa tätä kokonaisuutta vertailemalla viiden sähköauton ja viiden bensiiniauton kokonaiskustannuksia keskenään. Vertailussa ovat mukana auton arvon aleneminen, vakuutukset, tekniset ylläpito- ja huoltokulut, ajoneuvoverot sekä autorahoituksen korkokulut – sekä tietysti bensiini tai ladattava sähkö. Laskelmat on tehty kolmen vuoden ajalle ja eri kilometrimäärillä.

Vertailuun valittiin valikoima uusia suosittuja täyssähköautoja polttomoottoristen vastineidensa kanssa. Erityisen hyvin vertailukelpoisia ovat molemmilla voimalinjoilla saatavat BMW 4-sarja, Hyundai Kona ja Peugeot 2008.

Lisäksi tahdoimme mukaan suomalaisten suosimat Škodan ja Toyotan, vaikka niiden polttomoottorivalikoimasta ei löydykään ihan suoria vastineita sähköautoille. Toyotalla koon ja hinnan puolesta lähimmäksi täyssähköistä bZ4X:ää osuu Corolla Cross. Škodan sähköauto Enyaqista on vaikea sanoa, vastaako se Octaviaa, Karoqia vai pitkänomaisena maasturin näköisenä jopa Kodiaqia. Valinnan vaikeus ratkaistiin ottamalla Enyaqin kanssa vertailuun tehokas bensanelivetoversio Octaviasta.

Autoja verrattiin nyt vain kustannukset edellä, ottamatta huomioon käyttöön liittyviä yksityiskohtia. Lataushybridit jätettiin tällä kertaa pois. Niiden kustannukset riippuvat erityisen paljon käyttäjästä: millaisia ovat päivämatkat ja paljonko pääsee lataamaan.

Vaikka mukana on vain uusia autoja, samantyyppiset kustannuserot koskevat myös vähän käytettyjä autoja. Vertailun avulla saa myös osviittaa muutaman vuoden ikäisen täyssähkö- ja polttomoottoriauton vertailuun. Ydinkysymys kuuluu: pystyykö omalla ajomäärällä ajamaan sähköauton hintaeron kiinni?

Sopivat vastineet käytetyistä

Aloitetaan siitä paljon puhutusta kalliista hankintahinnasta. Monissa automalleissa täyssähkö- ja vastaavalla bensiinimallilla on noin 10 000 euron hintaero. Se näyttää hinnastossa isolta, mutta sitä ei pidä pelästyä.

Oikeastihan uuden auton ostaja ei menetä koko rahasummaa, jos auton joskus vaihtaa. Sillä on vielä jälleenmyyntiarvoa – toisilla autoilla vielä enemmän kuin toisilla.

Käyttäjälle lopulta koituva hinta ei siis ole ostohinta, vaan arvon aleneminen. Leasing-tyyppisissä ja taatun takaisinostohinnan rahoitusratkaisussa summan tietää etukäteen ja sitä maksaa kuukausittain. Käteisellä tai perinteisellä osamaksurahoituksella tämä arvonaleneman rahasumma selviää vasta autoa vaihdettaessa. Sitä ei ole helppo etukäteen ennustaa.

Tämän vertailun arvonalenemien laskelmassa on käytetty Tori.fi Autojen dataa kyseisten automallien vuosimallien 2020–2022 hintapyynneistä. Tiedot ovat joulukuulta 2023 ja alkuvuodelta 2024, eli autot ovat olleet 1–4 vuotta vanhoja. Arvonalenemat on näiden perusteella ennustettu kolmen ikävuoden kohdalle. Datan käytössä on siksi painotettu mahdollisuuksien mukaan vuosimallien 2020–2021 tietoja.

Hyundai Konasta jouduttiin käyttämään edellistä malliversiota. Se on hieman nykyistä pienempi ja edullisempi auto, joten sen arvo käytettynäkin on matalampi. Arvonalenema uudesta ja kalliimmasta Konasta näyttää siis aika isolta. Tilanne on kuitenkin bensahybridi- ja sähkö-Konalla sama, joten niiden keskinäiseen vertailuun tämä asetelma toimii.

Toyota yllätti kesken vertailun laskelmien teon tiputtamalla uusien bZ4X-mallien hintoja huimasti, noin 8 000 eurolla. Käytettyjen bZ4X:ien hintadata vanhentui heti, koska nyt käytettyjen arvot tulevat putoamaan. Laskelmaa varten arvioitiin käytettyjen arvoista 6 000 euroa pois, eli kolme neljännestä siitä mitä uusien hinnat tippuivat.

Lisäksi polttomoottorinen (eli hybridi) verrokki Corolla Cross on liian uusi malli, jotta siitä olisi ollut sopivaa käytettyjen hintadataa vertailuumme. Siksi käytettyjen Crossien arvoina käytettiin farmari-Corollien huippuversioiden hintoja, joihin lisättiin 3 000 euroa eli Crossin lisähinta 2,0-litraisessa Active-versiossa.

Arvon aleneminen erilaista

Kokonaisuutena – ainakin tällä hetkellä – sähkö- ja polttomoottoriautojen arvonalenemat ovat lähellä toisiaan. Kun sähköautoja saa nyt nopeasti uutenakin, käytettyjen sähköautojen hinnat eivät ole enää uusien tasolla kuten pari vuotta sitten.

Toisaalta ennuste siitä, että pian kukaan ei enää haluaisi polttomoottorista autoa, ei ole toteutunut. Varsinkin bensiini- ja hybridiautoissa käytettyjen markkinat ovat ainakin vielä aivan entisenlaiset, ja näiden autojen arvo säilyy tuttuun tapaan. Pieniä eroja alkaa tosin näkyä esimerkiksi siinä, että paljon ajetuissa autoissa bensiinimoottoristen arvot näyttävät tippuvan vähän enemmän kuin paljon ajetuissa sähköautoissa.

Ainakin näissä vertailupareissa sähköautojen arvonalenemat ovat hieman isompia. Kun lähtötaso on korkeampi, pudotukset tuppaavat olemaan myös euromääräisesti korkeampia. Vaikka sähköauto ei suoranaisesti ole bensiiniautoa 10 000 euroa kalliimpi kuin hintalapussa, sähköauto voi kuitenkin olla arvonalenemassa noin 50–200 euroa kuussa tyyriimpi.

Päälle tulee vielä autorahoituksen korko, jota kalliimman hintalapun täyssähköautosta maksetaan enemmän kuin polttomoottoriautosta. Tässä laskelmassa on yksinkertaistuksen vuoksi laskettu 4 % uuden auton hinnasta ja jaettu se kaikille kolmelle vuodelle. Käytännössä korkoprosentti on usein suurempi, mutta toisaalta lainapääoman pienentyessä korkokin pienenee euromääräisenä. Tässä tapauksessa tarkoituksena on vain havaita vertailuparien ero, miten sähköauto tulee koron takia monesti 20–30 euroa kuussa kalliimmaksi.

Lisäksi suurin arvon säilymisen riski näyttää sähköautoissa liittyvän automerkkien omiin tekosiin eli uusien autojen hinnanpudotuksiin. Jos hankkii auton ennen hinnanpudotusta, arvosta sulaa pois monta tonnia ja ostoksesta tulee yhtäkkiä huomattavasti kalliimpi. Varman päälle ottajana voisi suosia merkkejä, jotka ovat jo tehneet isot hinnanpudotuksensa.

Vakuutuksissa huomattavat erot

Vakuutusten hinnat ovat sähköautojen kuuma peruna. Keskustelu tästä ei ole ainakaan laantumassa, kun on alkanut käydä ilmi, mistä korkeat hinnat johtuvat. Toisissa sähköautoissa voi tulla hyvinkin kalliita akkukorjauskuluja autojen pohjaan tulleista osumista, kuten käyttötestissämme olleessa Kia Niro EV:ssä tapahtui (Moottori 1–2/2024).

Vakuutushinnat on tässä vertailussa koottu samoilla tiedoilla kuin muissakin Moottorin viimeaikaisissa vertailuissa. Fennian liikennevakuutus on 64 % -bonuksella ja Premiumkasko kaikilla lisäturvilla 70 % -bonuksella, espoolaisen 50-vuotiaan miehen mukaan laskettuna.

Hinnat ovat sähköautoille kautta linjan vähintään muutaman satasen, BMW:llä jopa 800 euroa kalliimpia vuodessa. Fennian tapauksessa kilometrit eivät vaikuta vakuutushintaan muuten kuin alle 10 000 kilometriä vuodessa ajavan alennuksella. Se on tässä laskettu mukaan 10 000 km/v -laskelmaan. Niissä vakuutuksissa, joissa kilometrit vaikuttavat, sähköautojen vakuutushinnat karkaavat korkeilla kilometreillä vielä suuremmiksi.

Sähköauton ylläpito halvempaa

Hintakisassa täyssähköautojen takamatka alkaa olla melkoinen, kunnes päästään huoltokuluihin ja auton osien kulumiseen. Niistä saa uusien autojen kohdalla hyvää osviittaa automerkkien itse määrittelemistä huolenpitosopimushinnoista. Nämä sisältävät määräaikaishuoltojen lisäksi kuluvien osien uusimisia, toki eri automerkeillä hieman eri ehdoin.

Huolenpitosopimusten hinnat eivät siis ole automerkkien välillä täsmälleen vertailukelpoisia. Merkkien sisällä vertailu kuitenkin kertoo valmistajien näkemykset polttomoottoristen ja sähkökäyttöisten autojen kustannuseroista.

Kaikilla valmistajilla näyttäisi olevan näkemys, että täyssähköautoissa tekninen ylläpito on edullisempaa. Hyundailla täyssähköauton huolenpitosopimushinnat ovat vain noin puolet siitä mitä hybridillä. Rahassa erot ovat sitä suurempia, mitä isompia vuotuiset kilometrit ovat.

Ainoana erona on BMW, jolla i4-sähköauton Huolenpitosopimus+ perustuu vain aikaan, ei kilometreihin. Pienemmillä kilometreillä ei BMW:ssä tällä diilillä säästä ylläpidossa bensamalliin verrattuna, mutta 25 000 vuotuisista kilometreistä eteenpäin kyllä.

Muihin korjauksiin ei ole otettu tässä vertailussa kantaa. Tehdastakuut kattavat ne ensimmäisten vuosien ajalta. Sähköautoissa isoimmat kustannusriskit liittyvät akkuun, jonka takuu on kuitenkin vielä auton muuta tehdastakuuta pidempi.

Myöskään renkaita emme ottaneet huomioon. Talvirenkaat maksavat uuteen autoon osapuilleen saman verran, sillä rengaskoot ovat käyttövoimasta riippumatta yleensä suurin piirtein samat. Toki sähköautossa renkaiden kuluminen voi painon ja ronskimman väännön myötä olla vähän nopeampaa. Ei silti välttämättä niin paljon nopeampaa, että renkaat uusittaisiin yhtä vaihtokautta aiemmin kuin vastaavassa polttomoottoriautossa.

Täysin erilaista kulutusta

Vertailun loppusuoralla alkaa sähköautojen kovin kiri, kun päästään kulutukseen. Sähkömoottorin parempi hyötysuhde ja sähkön matalampi verotus tekevät käyttövoimakuluista dramaattisesti edullisempia kuin bensiinillä tai dieselillä.

Tätä eroa voi olla vaikea edes sisäistää ennen kuin ajaa täyssähköautolla. Jos aiemmin autoilun kuluja ajatteli enimmäkseen bensakuluina, niin enää niitä ei ole. Ei mene sitä lähes sataa euroa aina kun käy tankilla.

Sähkön maksutkin tapahtuvat eri tavoin kuin perinteinen korttimaksu huoltoasemalla. Sähköautoa kotona lataava pientaloasuja huomaa vain pientä nousua sähkölaskussaan. Taloyhtiön parkkipaikalla lataava puolestaan saa ajoittain laskun, joka on perusautoilijalle vain kymppejä kuussa. Julkisissa latauspisteissä mobiilisovelluksella lataavalta menee kerrallaan kympin tai parin kympin kokoisia veloituksia maksukortilta.

Toki sähköönkin menee rahaa. Auto kuluttaa sähköä enemmän kuin mikään muu yksittäinen kodin sähkölaite. Sähkön hintana on tässä vertailussa käytetty 20 senttiä kilowattitunnilta. Se on varsin tyypillinen hintaluokka taloyhtiöissä lataamiseen. Omakotitaloasuja voi päästä selvästi halvemmalla, varsinkin pörssisähköllä. Silloin auton lataukset voi ajoittaa edullisempiin tunteihin. Toisaalta joskus voi tarvita latausta julkisissa latauspisteissä, ja silloin hinnat ovat vastaavasti tätä kalliimpia.

Bensiinin hintana on käytetty 1,865 euroa litralta, mikä oli EU:n Weekly Oil Bulletinin mukaan Suomen 95E-polttonesteen keskihinta helmikuun 2024 viikolla 8. Ei muuten edes ollut EU:n kalleinta: Hollannissa, Kreikassa, Ranskassa ja Tanskassa oli vielä hintavampaa.

Diesel onkin sitten Suomessa lähes 15 senttiä kalliimpaa kuin missään muualla... Dieselautoja ei otettu tähän vertailuun, kun niitä ei uusina henkilöautoina enää oikein myydä, eivätkä ne tässä hintakisassa myöskään pärjäisi.

Tulos: eron voi ajaa kiinni

Lopputuloksena kaikilla vertailun täyssähköautoilla voi ajaa niiden kalliimmat hintalappuhinnat kiinni. Näin siitäkin huolimatta, että vakuutukset, ajoneuvoverot ja kalliimman ostohinnan myötä rahoituksen korkokulutkin ovat bensa-autoja kalliimpia.

Sen, millä ajomäärällä hintaeron saa edullisemmalla sähköllä ja huoltokuluilla kuitattua, riippuu autosta. BMW:llä ja Toyotalla tämä tapahtuu vähän 20 000 vuotuista ajokilometriä isommilla ajomäärillä. Hyundailla sähkön hintaetu tulee reilun 30 000 ja Peugeotilla yli 35 000 vuotuisen kilometrin kohdalla.

Škodan tapauksessa vertailtiin tehokkaita nelivetoversioita. Enyaq tulee vertailun perusteella jo alle 15 000 vuotuisella kilometrillä vastaavaa Octaviaa edullisemmaksi, vaikka hintalappuhinnassa on kymppitonnin ero. Tehokkaissa bensanelivedoissa kulutus ja muut ylläpitokulut nousevat nopeammin kuin tehokkaissa sähkönelivedoissa.

Täyssähköauton kalliimpaa ostohintaa ei siis kannata katsoa sellaisenaan. Sen pystyy kyllä kuolettamaan, mikäli kilometrejä kertyy ja sähköauto on hyvin arvoaan säilyttävä malli.

Enää puuttuu se, että perinteisten ostohinnan sijaan voisi kaupoilla oikeasti nähdä ja vertailla näitä kokonaiskustannusten hintalappuja.