Alkolukkoja, rahaa ja nopeusrajoituksia – liikenneturvallisuutta kohentamaan

Liikenneturva: ”On ilmiselvää, ettei vaativia tieliikenteen turvallisuustavoitteita saavuteta ilman lisäresurssointeja.” Pyöräliitto kiinnittäisi huomiota etenkin risteysturvallisuuteen sekä taajamien nopeusrajoituksiin.

Suomessa riittää työsarkaa liikenneturvallisuudessa, sillä liikennekuolemien määrä ei ole vuosiin ollut laskeakseen. Vuosien 2009–2020 välillä onnettomuudet tieliikenteessä ovat vaatineet vuosittain keskimäärin 252 ihmisen hengen. Olemme jääneet tieliikenteen turvallisuuden kehityksessä naapurimaista, kuten Moottori kertoi otsikolla Suomi jää jälkeen pohjoismaista tiekuolemien ehkäisyssä

Liikenneturvallisuuden kehitykseen pyritään vaikuttamaan valmisteltavalla valtakunnallisella liikenneturvallisuusstrategialla ja sen toimenpideohjelmalla vuosiksi 2022–2026.

Tavoite on kunnianhimoinen: nollavision mukaisesti kaikkien liikennemuotojen tulisi olla vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehty strategian valmistelu on nyt edennyt loppusuoralle ja eri tahoilla on mahdollisuus arvioida tarvittavia toimia. Se käy kertomalla kantansa valtioneuvoston periaatepäätökseksi liikenneturvallisuusstrategiasta.

”Nollavision lisäksi on tärkeä pitää kiinni vuosikymmenen turvallisuustähtäimestä puolittaa liikennekuolemien määrä alle 100 liikennekuolemaan vuoteen 2030 mennessä”, toteaa Liikenneturva lausunnossaan.

Uskottava rahoitusta

Periaatepäätöksen ja sen taustalla olevan liikenneturvallisuusstrategian merkittävin heikkous Liikenneturvan mukaan on se, ettei ole otettu kantaa uskottavan rahoituksen osoittamiseksi. ”On ilmiselvää, ettei vaativia tieliikenteen turvallisuustavoitteita saavuteta ilman lisäresurssointeja.”

Liikenneturva penää uskottavia tavoitteita ja riittäviä rahallisia panostuksia.

”Toimenpiteiden hintaa tulee punnita liikenneonnettomuuksien yli miljardin euron yhteiskunnalliseen taakkaan. Periaatepäätöksen siivittämänä jatkossa tulisi ohjata taloudellisia lisäresursseja liikenneturvallisuustyöhön niin tutkimukseen, poliisivalvontaan kuin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhönkin.”

Alkolukot käyttöön useammin

Lausunnossa tuodaan esiin huoli päihteiden käytöstä liikenteessä. Huumeet ovat lausunnon mukaan yhä merkittävämpi tieliikenteen ongelma, jota tulee torjua myös lainsäädännön keinoin.

Turvallisuutta kohentavina keinoina Liikenneturva kannattaa alkolukon käytön lisäämistä.  ”Alkolukko on jo nykymuodossa vaihtoehto ajokiellolle, mutta käytössä liian harvakseltaan. Osittain tämä johtuu siitä, että järjestelmä ei kannusta alkolukon käyttöönottoon.”

Pyöräilyn promilleraja toiveissa

Liikenneturva kannattaa vahvempaa puuttumista humalassa pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun, promilleraja pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun olisi Liikenneturvan mukaan selkeä ja kypsä toimenpide.

”Nykymuodossaan lainsäädäntö tarjoaa heikosti keinoja poliisille puuttua päihtyneenä ajoon moottorittomalla ajoneuvolla ja siten vähentää tankojuopumusta.”

Selkeä promilleraja tarvitaan, linjaa Liikenneturva ja tuo esiin oman vuonna 2020 tehdyn kyselyn, jonka perusteella joka viides suomalainen oli virheellisessä uskossa, että laki ei kieltäisi tai rajoittaisi humalassa pyöräilyä. ”Nyt lainsäädäntö ja käytäntö ovat epäselviä”, lausunnossa muistutetaan.

Pyöräliitto: promillerajaa syytä selvittää

Pyöräliitto pitää omassa lausunnossaan esityksiä promillerajoja koskevasta uudistustyöstä perusteltuna. ”Asiaa on hyvä selvittää lisää ja perusteellisesti ennen ratkaisuja.”

Suomessa tehty pyöräliikenteen liikenneturvallisuustyö ei ole Pyöräliiton mukaan ollut onnistunutta ja se on kohdistunut vääriin asioihin. ”Liikenneympäristö Suomessa on turvatonta ja turvattoman tuntuista.”

Erityisesti pyöräliikenteen risteysturvallisuuteen on liiton mielestä syytä kiinnittää enemmän huomiota. Perusteluna on, että poliisin tietoon tulleista pyöräliikenteen henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista ylivoimaisesti suurin osa tapahtuu risteyksissä.

Pyöräliiitto esittää, että liikennevalo-ohjattuja risteyksiä varten laaditaan suositus valojen rytmityksestä siten että kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuus paranee.

Lausunnossa ehdotetaan myös, että taajamien yleisrajoitus lasketaan 30 kilometriin tunnissa. ”Koska strategiassa ei ole mahdollisuutta ohjata varoja vaarallisen liikenneinfran parantamiseksi jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuuden parantamiseksi, olisi taajamanopeusrajoituksen alentaminen ainut tehokas, nopea ja realistinen tapa alentaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Liikenneturva / Nina Mönkkönen, Moottorin arkisto Lähteet: Liikenneturva, Pyöräliitto, Lausuntopalvelu.fi 

a:3:{i:0;s:6:"108426";i:1;s:6:"107455";i:2;s:6:"107845";}