Autoala elvyttäisi romutuspalkkion autokannan uudistamiseksi

”Kierrätyspalkkion saisi ainoastaan uuden aiemmin ensirekisteröimättömän auton hankintaan, jonka hiilidioksidipäästöt ovat alle 145 g/km”, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio linjaa

Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä vuonna 2022 oli 12,9 vuotta ja keskimääräinen romutusikä 22,2 vuotta.

Vuosien 2015 ja 2018 romutuspalkkiokampanjat olivat autoalan näkemyksen mukaan monin tavoin onnistuneita. Niitä tulisi pienin muokkauksin jatkaa, jotta Suomen iäkästä henkilöautokantaa voitaisiin nuorentaa.

Autoala edustaa uusien autojen myyjiä, mutta toisi autokannan nuorentuminen muitakin vaikutuksia kuin elvyttäisi autokauppaa. Nuoremmat henkilöautot ovat turvallisempia ja vähäpäästöisempiä kuin iäkkäämmät autot.

Autoala muistuttaa, että romutus- tai kierrätyspalkkion käyttöönotto edellyttää valtion rahoitusta, mutta se lisäisi alan näkemyksen mukaan verokertymää.

– Kierrätyspalkkio olisi monesta muusta kannusteesta poiketen valtiolle tuottava elvytystoimi, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio toteaa.

Pienin muutoksin

Laki tulisi Kallion mukaan valmistella vuoden 2018 toteutuskerrasta pienin muutoksin. Hankittavan auton päästörajaa ehdotetaan nostettavan, jotta ”edulliset B- ja C-segmentin autot mahtuisivat päästörajan alle ja palkkio nopeuttaisi mahdollisimman paljon autokannan uusiutumista.”

– Ehdotuksemme mukaan kierrätyspalkkion voisi saada auton hankintaan, jonka hiilidioksidipäästöt ovat alle 145 g/km.

Kierrätyspalkkion saisi ehdotuksen mukaan uuden aiemmin ensirekisteröimättömän auton hankintaan.

Kallio laskeskelee, että jos kierrätyspalkkio autonvaihtajalle olisi 1 000–2 000 euroa ja kierrätyspalkkion budjetti 15 miljoonaa euroa, romutuspalkkiolla hankittaisiin noin 11 000 uutta autoa.

Kallio tuo selkänojakseen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosien 2020–2021 seurantatutkimuksen, jonka tulosten perusteella yli 60 prosenttia romutuspalkkiolla hankituista uusista vähäpäästöisistä autoista olisi jäänyt hankkimatta ilman palkkiota.

– Kierrätyspalkkion hyödyntäjät poikkeavat uuden auton ostajien valtavirrasta: palkkion hyödyntäneet ovat pienempituloisia, nuorempia ja asuivat suhteellisesti useammin alueilla, joissa uusia autoja hankitaan keskimääräistä vähemmän.

Kallio myös muistuttaa, että tutkimusten perusteella erityisesti alle 40-vuotiaat romutuspalkkion hyödyntäjät sekä lapsiperheet olisivat todennäköisimmin päätyneet käytetyn auton hankintaan ilman romutuspalkkiota.

Päästöjen näkökulmasta Traficomin seurantatutkimuksen tilastolliset analyysit osoittivat, että päästöjen vähennystoimenpiteenä kampanja kohdistui varsin tasa-arvoisesti eri tuloluokille. Johtopäätöksenä todetaan vielä, että ”Suurin osa kampanjan myötä ostetuista autoista toimi kokonaan tai ainakin osin fossiilisilla käyttövoimilla, mikä on jossain määrin ristiriitaista suhteessa kampanjan tavoitteeseen.”

Synkät näkymät autokaupassa

Autojen ensirekisteröintien määrä kasvaa tänä vuonna hieman viime vuoden ennätyksellisen heikoista lukemista. Lähivuosien ensirekisteröintinäkymät ovat silti synkät.

Ensirekisteröintien määrän ennakoidaan jäävän Suomessa tänä vuonna noin 85 000 henkilöautoon, mikä tarkoittaisi toista peräkkäistä alle 90 000 auton rekisteröintivuotta.

Uusien autojen kysynnän romahtamisen taustalla on pitkälti korkokehitys, sillä suurin osa uusista autoista hankintaan rahoituksella. Kotitalouksien autolainoista hieman yli puolet autoista rahoitetaan muista rahoituslaitoksista hankituilla osamaksusopimuksilla ja hieman alle puolet pankkilainoilla.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom / Hytti–Ampuja–Auvinen–Suikula–Yousfi–Idman: Romutuspalkkiokampanja vuosina 2020–2021