Autoilu sähköistyy, polttomoottoriautoilun verotuspaine kasvaa

Autoliiton karsastama ajettuihin kilometreihin perustuva autoilun verotusmalli on edelleen kaavailuissa mukana, kävi ilmi Väylät & Liikenne -virtuaaliseminaarissa.

Autoilu ja sen edellytykset ovat murroksessa. Väylät & Liikenne -virtuaaliseminaarissa 15.3. käytiin lävitse eri näkökulmista liikkumisen tulevaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön edustajat esittelivät käynnissä olevia kaavailuja kuten Fossiilittoman liikenteen työryhmän valmistelutyötä ja paraikaa valmisteltavaa luonnosta valtioneuvoston periaatepäätökseksi. Näiden valmistelujen tavoitteena on etsiä keinot, joilla liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä.

Esityksien jälkeen liikenneneuvos Saara Jääskeläinen vastaili Suomen tieyhdistyksen järjestämän virtuaaliseminaarin osallistujien kysymyksiin. Autoilun sähköistäminen ja yksityisautoilun hinta eli liikkumisen verotus kiinnosti useita osallistujia.

Sähköautojen lisääntyminen liikenteessä tuo hyvää ilmaston ja haitallisten päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Seminaariin osallistuvia pohditutti, aiheuttaako sähköautojen lisääntyminen sen, että polttomoottoriautoja käyttäville sälytetään aiempaa suurempi verorasitus kannettavaksi.

– Kun liikenne sähköistyy on riski, että verojen keräys kohdistuu enemmän polttomoottoriautojen suuntaan, Jääskeläinen pohti tulevaa.

Jääskeläinen toi vastauksissaan esiin myös Fossiilittoman liikenteen työryhmän valmistelutyön ja valmisteltavan luonnoksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi päästökeinoista. Näissä kaavailuissa on mukana kilometrivero eli ajettuihin kilometreihin perustuva verotusmalli.

– Kilometripohjainen verotusmalli on yksi keino, jonka avulla veroa voitaisiin kerätä kaikilta autoilijoilta käyttövoimasta riippumatta. Se voisi toteutua lähempänä vuotta 2030, jolloin sähköauton hankintahinta on tullut lähelle tavanomaisen polttomoottoriauton hankintahintaa, Jääskeläinen arvioi.

Hän toppuutteli vastauksessaan tekemästä kuitenkaan vielä pidemmälle meneviä arvioita, sillä verotus on paraikaa pohdinnassa valtiovarainministeriön työryhmässä.

Autoliitto on kertonut näkemyksenään, ettei paikantamiseen perustuvassa tieverotusjärjestelmän hyöty-kustannussuhteessa ole mitään järkeä 5,5 miljoonan ihmisen maassa. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on linjannut, ettei autoilun verotukseen tarvita kallista satelliittiperusteista järjestelmää.

– Tähän ei tarvita satojen miljoonien investointeja ja kymmenien miljoonien jatkuvia operointikustannuksia.

Kahdeksan miljardin rahasampo

Valtio kaipaa liikenteestä saamaansa veropottia tulevaisuudessakin, mutta hiilidioksidipäästöohjaavan verotusjärjestelmän haasteena on, että autot ovat aiempaa pihimpiä ja ajoneuvojen sähköistys etenee. Liikenteen eri verot ja maksut tulouttavat valtiolle arvonlisäveron mukaan laskemalla noin kahdeksan miljardia euroa. Laskelmassa mukana ovat liikenteen polttoaineverot, vuosittainen ajoneuvovero ja uusien tai käytettyjen ajoneuvon hankintaan liittyvä autovero.

Liikenteen verotuksen nykyinen järjestelmä on rakennettu voimakkaan päästöohjaavuuden pohjalle. Esimerkiksi autovero on 2,7–50 prosenttia riippuen auton ajon aikaisista päästöistä.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto