Autoja esteinä, auravalleja suojateillä, harjattuja pyöräteitä – tältä näyttää 10 miljoonan euron lumisota Helsingissä

Runsasluminen talvi aiheuttaa Helsingin kaupungille mittavan laskun lisäksi ympärivuorokautisia työpäiviä. Kinosten kasvaessa kuumenevat myös tunteet.

Helsingin Rautatieasemalla työmatkalaiset tarpovat sohjossa nilkkojaan myöten. Lähistöllä pyörätie on harjattu lumesta puhtaaksi suorastaan esimerkillisesti. Moni kysyy miksi ihmeessä, mutta vastausta siihen on odotettava vielä hetki. Tänään se kuitenkin selviää.

Korkeiden auravallien ansiosta sohjokaukaloa muistuttavalla ajoradalla rapa lentää siinä määrin, että suojatien kohdalla on hakeuduttava suosiolla lumikasan katveeseen valojen vaihtumista odotellessa. Eri kulkuvälineiden käyttäjien erilainen kohtelu nostattaa kysymyksiä ja toisinaan myös ärräpäitä, vaikka näkyvillä on vasta vain osa lumen aiheuttamasta kokonaiskaaoksesta.

Helsingissä talvikunnossapito on sesongin kuumin keskustelunaihe, johon jokaisella tuntuu olevan mielipide jaettavaksi, jos vain sille löytyy kuuntelija. Ja jos ei lähipiiristä löydy, tuuletetaan tunteita somessa varsin estottomasti.

Hieman sivummalla tilanne ei ole aseman seutua parempi, pikemminkin päin vastoin. Auravallien kaventamilla kaduilla 2,6 metriä leveän bussin ajaminen vaatii taitoa ja tarkkuutta. Lumeen hautautuneita autoja riittää ja parkkipaikat ovat kortilla. Lunta olisi aurattavaksi, mutta tilaa sen varastoimiselle ei tahdo löytyä millään.

Ja lisää lunta sataa taivaan täydeltä, joten helpotusta ei ole luvassa ainakaan sään puolesta.

Turistina lumikaaoksessa

Helsingin kaupungin organisaatioon kuuluvan kaupunkiympäristön toimialan järjestämä tutustumiskierros starttaa pahimman aamuruuhkan hellitettyä. Tarkoituksena on saada selkoa poikkeuksellisen lumitalven kanssa kamppailevan kaupungin mittavasta lumisodasta, mistä kaaos johtuu ja mitä sen selättämiseksi tehdään? Totuus alkaa valjeta jo Eduskuntatalon takana Töölössä.

Bussi pysähtyy kadulle, jonka varrella kolme pyöräkuormaajaa siirtää lunta kadunvarren parkkipaikoista tehtyihin välivarastoihin ja kasoista taas kuorma-autojen lavoille. Tiiviissä kaupunginosassa tilaa lumelle ei varsinaisesti ole, joten se on ajettava pois kuorma kerrallaan.

Aamuvarhaisesta työskennellyt lumipartio on saanut satoja metrejä puhdasta aikaiseksi, mutta tehtävää riittää vaikka kuinka. Päivisin työt keskitetään hiljaisemmille kaduille, pääväylillä ei liikenteen vuoksi mahdu työskentelemään kunnolla kuin öisin.

Tarkastelupaikan tuntumassa jalkakäytävät ovat suurelta osin puomitettuja katoilta putoavan lumen ja jään vuoksi. Jalankulkijoille ei tahdo löytyä kunnollista reittiä, joten ajoradalla poukkoilu on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Paikalle ajaa myös yksi pyöräilijä, jolle voisi kelin huomioiden myöntää mitalin urheudesta ajoneuvovalinnan ansiosta. Eikä ajosää ole mainio yhteiskäyttöautollekaan, jonka liikenteeseen lähtö venyy aurausvallin takana sutiessa.

Töölön ja Haagan välisellä alueella lumi siirtyy lumenvastaanottopaikoille yli 40 kuorma-auton voimin jokseenkin ympäri vuorokauden. Aurauskalusto ja kuormaajat lasketaan niin ikään kymmenissä.

Lumen kuljetus on yksi merkittävimmistä talvikunnossapidon pullonkauloista useimmissa Helsingin kaupunginosissa. Läjitystila on koko kaupungissa kortilla.

Virallisia lumenvastaanottopisteitä on koko kaupungissa vain kahdeksan, joten kuljetusmatkat venyvät luvattoman pitkiksi ja ajaminen kaupungissa on hidasta, siksi kuorma-autoja ei juuri näy, vaikka tarkastelun kohteena olevalla alueella niitä työskentelee useampia.

Väliaikaisia varastointipaikkoja avataan mahdollisuuksien mukaan, mutta kuljetustarvetta eivät nekään poista. Lunta ajetaan myös mereen, jonka roskaantuminen herättää kaupunkilaisissa huolta. Pulma on kuitenkin paikallinen ja pienempi paha kuin esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen aiheuttama liikenne päästöineen.

Toistaiseksi Helsingissä on siirretty reilusti yli 40 000 kuorma-autokuormallista lunta kuluvan talven aikana. Määrä kasvaa tuhansilla päivässä, eikä uusien lumisateiden myötä loppua näy. Luvuissa on mukana kaupungin omat lumet sekä yksityisten toimijoiden toimittamat kuormat.

Miksi kukaan ei tee mitään?

Otsikon kysymys on usein kuultu, mutta lukujen valossa päätön. Kaupungin alueella on käynnissä 10 miljoonan euron lumisota, kenties kalliimpikin. Laskun loppusumma nähdään vasta keväällä.

– Jos sää jatkuu samanlaisena, on budjetti pian käytetty, rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuuden ylläpitopäällikkö Hannu Seppälä kertoo.

Edellisiin verrattuna poikkeuksellisen talven lumikustannukset kaupungille, kiinteistöille ja kaupunkilaisille ovat mittavat.

– Kustannusten arviointi tässä vaiheessa hankalaa, mutta lumen kuljetus tuo lisähintaa, auraus taas kuuluu sopimuksiin. Kaluston lisääminen maksaa myös, Seppälä luettelee.

Lumisotaa käydään yli 600 ajoneuvon voimin. Kaupungin kunnossapidosta vastaavan Staran osuus kakusta on suurin. Sinisin tunnuksin liikkeellä on noin 400 kuormaajaa, auraa, kuorma-autoa, tiehöylää ja muuta kalustoa. Yksityisiltä urakoitsijoilta armadaan liittyy 100 lisää. Ja oma lukunsa ovat vielä yksityiset urakka-alueet, joilla työskentelevät muun muassa Destia ja RTA JA VRJ. Näillä alueilla lumitöitä tekee noin sata konetta. Lisäksi osuutensa lumitöistä tekevät kaupungin kiinteistöyksikkö ja liikennepuoli.

Asukaspysäköinnin tilanne katujenvarsilla on ponnisteluista huolimatta jokseenkin lohduton. Pysäköidyt autot tuovat auraamiseen lisähaastetta ja hankeen hautautuneet autot ovat ongelma myös lumensiirrolle. Autot on kaivettava ensin esiin, sitten siirrettävä hinausauton avulla sivuun, että tiehöylä ja kuormaaja pääsevät töihin. Autoaan etsivän kannalta toimintamalli herättää närää, mutta vaihtoehtoja ei ole, mikäli lumesta halutaan päästä eroon.

Ennakoiva autoilija voi tosin siirtää autonsa myös itse. Siirtokehotuskyltein varustettujen katujen puhdistusuunnitelmat löytyvät osoitteesta https://puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki/.

Siirtoa suunnitellessa on hyvä muistaa, että runsaslumisena talvena myös lähikadut siivotaan varsin todennäköisesti samalla kertaa.

Asukaspysäköintiä helpottaakseen kaupunki on perustanut lisäpysäköintipaikkoja esimerkiksi toreille.

Harjatut ja suolatut pyörätiet

Kiertoajelun aikana lumisade muuttuu rännäksi ja lopulta vedeksi. Meilahdessa pyörätie erottuu edukseen lumettomana. Selitys on yksinkertainen. Helsingin kaupunki edistää talvipyöräilyä ja kehittää pyöräväylien talvihoidon menetelmiä.

Aiempien talvien talvikunnossapitokokeilusta saatujen tulosten ja palautteen perusteella kaupunki on laajentanut kokeilua. Nyt kolmella pyöräilyn pääreitillä lumi poistetaan harjaamalla sekä käyttämällä liukkaudentorjuntaan liuossuolaa perinteisen aurauksen ja hiekoituksen sijaan. Sepeliä kartetaan sen aiheuttaman kaatumisvaaran vuoksi. Se saattaa myös puhkaista polkupyörän renkaan.

Jatkossa mahdollisimman lähelle kesäisempää ajokeliä vastaavaan kuntoon huollettua reitistöä pyritään kaupungin esittämän linjauksen mukaan kasvattamaan tulevaisuudessa.

Harjasuolauksen lisäksi käytössä on tehostetun hoidon kokeilu, joka tarkoittaa käytännössä, että reittiä aurataan heti lumisateen alettua ja väylä pyritään pitämään mahdollisimman puhtaana lumesta arkisin klo 7–17 välisenä aikana. Yhteensä paremmalla hoidolla olevia pyöräteitä on kaupungissa hieman yli 30 kilometriä. Reitit näkyvät muun muassa sähköisessä Helsingin karttapalvelussa.

Kaikki eivät Helsingissä tehtyä ratkaisua ymmärrä. Osa pitää linjausta suorastaan pähkähulluna, toisten mukaan talvipyöräilyn edistämiseksi tulisi tehdä enemmänkin. Näkemysten kirjo kävi ilmi muun muassa viime viikolla Moottorin netissä julkaistun päivän kuvan saaman mittavan some-huomion ja palautteen myötä.

Kilometrin matkalla bussin ikkunan takana vaikuttaa olevan liikkeellä on vain yksi säätä pelkäämätön pyöräilijä. Aamupäivä ei tosin ole vilkkain aika muunkaan liikenteen havainnointiin, joten pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä ei  havainnon perusteella voine tehdä.

Kontrasti jalkakäytävien ja ajoratojen tilaan verrattuna on kuitenkin niin suuri, että ei ole ihme, että aihe herättää kiivasta keskustelua eri kulkumuotojen käyttäjien kesken.

Hoitaako kaupunki vai taloyhtiö?

Meilahden lumivallien keskellä pulmat ovat kuitenkin arkisempia. Osa kapeista väliköistä on kaventunut siinä määrin, että koneet eivät mahdu kaikkiin työkohteisiin, joten on turvauduttava jopa lumilinkoon ja käsipeliin.

Lumitilanteen vuoksi työkohteiden tärkeysjärjestystä oli muutettava Helsingissä. Normaalisti kaupunki auraa lumet ensin pääkaduilta ja joukkoliikenteen käyttämiltä kaduilta. Asuinkadut ovat vuorossa vilkkaampien katujen jälkeen.

Nyt töitä painetaan vilkkaimmilla väylillä öisin, muu aika työskennellään myös ahtautuneilla asuinkaduilla.

Jalkakäytävien lumenpoisto osin kiinteistöjen harteilla. Silloin on huomioitava myös ajoradalta aurattu lumi. Näin ei kuitenkaan toimita koko alueella, sillä kaupunki on ottanut hoitaakseen osan jalkakäytävistä ja perii työstä kadunhoitomaksun kiinteistöjen omistajilta.

Ratkaisun mielekkyys jakaa mielipiteitä, sillä runsaiden lumisateiden myötä osa velvoitteista on jäänyt hoitamatta. Omatoimisuutta ei kukaan estä, mutta ilmainen työ ei montaa taloyhtiötä houkuttele.

Helsingin Sanomien haastattelema pormestari Jan Vapaavuori (kok) ei kuitenkaan näe tarvetta muuttaa toimintamallia ainakaan vielä.

– Pitää muistaa, että nyt on täysin poikkeuksellinen talvi. Lunta on kuljetettu jo nyt enemmän kuin koko viime talvena yhteensä.

Neuvojen sijaan rahaa?

Aamuyöllä alkaneen lumisateen myötä vaikuttaa siltä, että osassa kaupunkia ei ole tehty lumen eteen yhtikäs mitään, vaikka totuus on toinen. Puhdistetut väylät ovat saaneet jo uuden peitteen. Lunta on yksinkertaisesti liikaa.

Tieto ei juuri loivenna aurausvallin takana kytevää rattiraivoa, mutta valitettavan usein haukut kohdentuvat väärin.

– Syyttelyilmapiiri ei auta, toteaa ylläpitopäällikkö Hannu Seppälä.

Kansalaisten lisäksi oman osansa kaupungin saamasta palautteesta antavat poliitikot, jotka ovat heränneet lumiongelmaan runsaan palautteen myötä. Tiedustelujen lisäksi tyrkytetään toimintaohjeita.

– Meillä on talveenvarautumissuunitelma, jossa on määritelty kriteerit erityistoimille. Ne ovat nyt ylittyneet esimerkiksi lumen määrän suhteen, joten toimintatapaa on muutettu.

Ammattilaiset ovat siis asialla, eikä operatiivisessa työssä tarvita apua. Poliitikoilta toivottaisiin ennemmin nopeilla päätöksillä lisää määrärahoja lumitöihin.

– Jos halutaan nostaa tasoa, nousee myös hinta, Seppälä muistuttaa.

Poliittisella päätöksenteolla on näppinsä pelissä myös mittavassa lumisodassa, sillä Helsingin kaupunginvaltuusto määrittää vuosittain talousarviossa, paljonko rahaa on käytettävissä katu- ja viheralueiden hoitoon. Kaupunkiympäristölautakunta puolestaan päättää, miten suuri osa tästä määrärahasta käytetään katuihin.

Kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Nämä kriteerit määrittävät niin aurauksen kuin asvaltoinninkin hyväksyttävän laadun sekä toimenpideajat.

Lumen viimeinen leposija

Maununnevalla sakeaan kuusikkoon johtavalla tieuralla kuorma-autojen letka on mittava. Syvemmällä metsän keskellä kohoaa lumivuori, joka kasvaa koko ajan autojen purkaessa kuormiaan tasaiseen tahtiin. Lumen sijoittelussa avittaa kaksi pyöräkuormaajaa.

Lumenvastaanottopaikan logistiikka on tarkkaan mietitty, sillä vuorta kasvatetaan hallitusti. Koko mäki on lunta, joten sattumanvaraisesti kuormaa ei sovi purkaa. Uuteen suuntaan laajennettaessa rakennetaan ensin tiepohja lumen, veden ja pakkasen avulla, aluetta esittelevä Stara Länsi-Helsingin vastaava työnjohtaja, Pekka Stenius kertoo.

Jos pakkasta ei ole, ei kestävyydestä ole takeita. Jos pohja pettää, vajoaa raskas ajoneuvokalusto lumeen. Tästä syystä lumenvastaanottopaikat suljetaan aika ajoin huoltoa varten. Tekstiviestipalvelu kertoo tilanteen lunta ajaville kuljettajille reaaliajassa.

Huoltotauon aikana Maununnevalla kuorma-autojen ajourille ajetaan puhdasta lunta ja vettä. Suuremmilta väyliltä kerättyä lunta ei tähän voi käyttää, sillä se on liian suolaista, eikä siitä syystä jäädy.

Maununneva on yksi kaupungin kahdeksasta virallisesta lumenvastaanottopaikasta, mutta täälläkin lunta on jo nyt niin paljon, että se ei sula kokonaan kesälläkään. Ei ainakaan ilman ahkeraa avittamista.

Lumi tulee kaupungille kalliiksi myös kuljetuskustannusten myötä. Maununnevan portista saapuvasta 18 kuution lumikuormasta peritään 20 euron vastaanottomaksu. Lisäksi on huomioitava kuljetuskustannukset, jotka rasittavat kaupungin kassaa 50 euroa kuormalta, mikäli toimittajana on yksityinen yritys ja 90 euroa, jos lumi liikkuu Staran toimesta.

Tulevaisuus lupaa lisää haasteita

Helsingin näkemys kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja jatkokehittämisestä on ollut pitkään keskustelunaiheena. Välillä kärjessä on Malmin lentoasema, välillä kaupunkibulevardit. Kaupungin sisääntuloväylistä osa muutetaan pian asuinalueiksi.

Keskustelunaiheita ei siis puutu, mutta realismia kaipaa moni, sillä esitetyissä visualisoinneissa on aina kesäinen keli ja aiheellinen pelko on, että pahimmassa toteutus etenee samalta pohjalta, eikä esimerkiksi kunnossapidon tarpeita huomioida riittävästi.

– Kaupunki ei sulkeudu kahdeksan kuukauden jälkeen. Meille tulee talvi, mutta suunnitelmissa ei lunta näy koskaan, kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet -yksikön päällikkö Pekka Isoniemi toteaa.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen Lähteet: www.hel.fi, Helsingin karttapalvelu, HS, IS, Helsingin uutiset