Autokauppa pohtii mikä elvyttäisi tahmean myynnin

Talouden taantuma ja korkojen nousu ovat vähentäneet uusien autojen kauppaa tänä vuonna poikkeuksellisen paljon.

Suomessa rekisteröitiin heinäkuun loppuun mennessä 53 274 henkilöautoa, joka on 8,7 prosenttia viime vuotta enemmän. Alkuvuoden rekisteröinnit olivat kuitenkin noin 16 prosenttia pitkän aikavälin tammi–heinäkuun keskiarvoa alemmat. Talouden taantuma ja korkojen nousu ovat vähentäneet uusien autojen kauppaa tänä vuonna poikkeuksellisen paljon.

Autokaupan näkymät ovat synkentymään päin. Moottori pyysi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausalalta näkemyksiä siitä, mistä tilanne johtuu ja mitä näkymien kirkastamiseksi olisi tehtävissä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keski-ikä vain nousee

Suomen teillä liikkuvan henkilöautokannan keski-ikä on kasvanut viime vuodet tasaisesti ja on kivunnut jo noin 12,9 vuoteen

– Keski-ikä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana noin kahdella vuodella. Jotta autokannan keski-iän kasvu pysähtyisi, uusia autoja pitäisi rekisteröidä vuosittain noin 140 000, Lausala laskee.

Autoalan ennusteet kuluvan vuoden myyntimääristä ovat jotain toista.

– Ennusteemme on, että henkilöautoja ensirekisteröidään tänä vuonna 82 000. Ensirekisteröintiin tulevat aiemmin tilatut autot eli siinä näkyy tilauskannan purkautuminen.

Lausala huomauttaa, että tämän vuoden uusien tilauksien määrä, jotka tulevat toimitukseen (ensirekisteröintiin) loppuvuodesta ja pääosin ensi vuonna, on 50 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.

– Se on huonompi tilanne kuin 1990-luvun vaikeimpina vuosina. Tämä ennustaa vaikeita aikoja autokaupoille loppuvuodesta ja ensi vuonna.

Liki joka kolmas täyssähköinen

Henkilöautokannan käyttövoimamurros kuitenkin jatkuu.

– Tänä vuonna ensirekisteröitävistä henkilöautoista noin 30 prosentin ennakoidaan olevan täyssähköautoja ja noin 19 prosentin ladattavia hybridejä.

Lausala ennakoi ladattavien autojen osuuden tänä vuonna olevan siis noin puolet ensirekisteröinneistä.

Kuinka käy päästötavoitteiden?

Uusien autojen myyntikäyrät vaikuttavat myös liikenteen päästöihin: vähäiset ensirekisteröintimäärät johtavat autokannan uusiutumisen hidastumiseen.

– Jotta liikenteen päästötavoitteet – eli liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden – olisi mahdollista saavuttaa, autokannassa tulisi olla noin 900 000 ladattavaa autoa vuoteen 2030 mennessä, Lausala erittelee.

Hänen mukaansa päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää monien erilaisten toimenpiteiden toteuttamista, joihin kuuluvat muun muassa lataus- ja jakeluinfran kehittäminen ja uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvu.

– Vaikka sähköistyminen ei tällä aikavälillä yksin riitä päästötavoitteiden saavuttamiseen, sähköautojen määrän kasvu vähentää tarvetta uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamiseen, tieliikenteen päästökaupan toteuttamiseen ja polttoaineveron korottamiseen, Lausala huomauttaa.

Hallitusohjelmassa todetaan liikenteen päästötoimista seuraavaa:

”Hallitus jatkaa arjen kustannuksia lisäämättömiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, kuten kaasu- ja sähköautolatausverkoston kehittämistä ja käyttövoimamuutoksen helpottamista erityisesti raskaassa liikenteessä sekä henkilöautojen käyttövoimien veroporrastuksilla. Helpotetaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin ja fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen konvertointia sekä henkilö- että raskaassa liikenteessä.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mistä tahmea myynti johtuu?

Haasteiden taustalla on Lausalan mukaan eritoten kotitalouksien ostovoiman heikentyminen: käytettävissä olevat rahat ovat vähentyneet reilusti inflaation, kohonneen korkotason ja reaaliansioiden laskun takia.

– Suurin osa uusien autojen kaupasta Suomessa tapahtuu rahoituksella. Kun vielä viime vuonna asiakas sai auton alle kahden prosentin kokonaiskorolla, nyt puhutaan kuuden prosentin ja sitä ylikin menevästä korosta.

Lausala tuo myös esiin, että uusien henkilöautojen hinnat ovat nousseet kokonaisuudessaan, mikä on nostanut autokaupan välirahojen suuruutta.

– Tämä kaikki on tehnyt kuluttajat varovaisiksi, hän kiteyttää.

Valtiovaltako apuun?

Tarvitaanko valtiovallalta tukitoimia? Mitä tulisi tehdä hankintakannusteiden suhteen?

– Uudelta hallitukselta tarvitaan toimia autokantamme uudistamisen eteen. Tämä on tarpeellista päästövähennysten takia, turvallisuuden parantumisen eteen sekä sen takia, että Suomen autoala on yhteiskunnallisesti elintärkeä osa Suomea, Lausala linjaa.

Hän muistuttaa, että autoala työllistää 50 000 ihmistä sadoissa yrityksissä.

Hidastunut uusien autojen kauppa taas heijastuu Lausalan mukaan viiveellä käytettyjen autojen kauppaan sekä huoltotoimintaan, heikentäen näiden näkymiä ja siten yritysten toimintaa ja työllisyyttä.

– Tärkeimmät toimet, jotka uuden hallituksen tulisi toteuttaa ovat vähäpäästöisten autojen autoveron alentaminen, kierrätyspalkkio-ohjelma uusien autojen hankintaan sekä vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannusteiden jatkaminen ja täydentäminen vuoden 2025 jälkeen. Nämä kaikki nopeuttavat Suomen autokannan uusiutumista.

”Hankintatukien jatkaminen tarpeellista”

Se, että autokaupan alan edusmies kaipaa hankintatukia, ei ole iso yllätys. Mutta millä perustein niitä tarvitaan?

– Euroopassa täyssähköautojen hankintatuet ovat olleet tehokas keino nopeuttaa autokannan sähköistymistä ja päästövähennyksiä. Suomessa autokannan sähköistymisen vauhti on hidastunut ja näin ollen hankintatukien jatkaminen sekä raskaassa liikenteessä, pakettiautoissa että henkilöautojen osalta olisi tarpeellista, Lausala perustelee.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy