Autoliiton Pasi Nieminen: Vapaus valita liikkumistapa on tärkeä arvo

Suomen ensimmäinen 12 vuoden valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma nytkähti eteenpäin.

Suomessa on vahva tahtotila laatia valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma pidemmäksi ajaksi kuin vain vaalikaudeksi kerrallaan. Liikenneministeriön koordinoima suunnitelma on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Liikenneministeriö kerää eri tahojen näkemyksiä nyt julkistetuista suunnitteluaihioista.

Autoliitto kannattaa lämpimästi, että kattava suunnitelma liikenteen kehittämisestä tehdään 12 vuodeksi kerrallaan eli useamman vaalikauden ajaksi. Autoliiton mukaan Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia vastaavasta suunnitelmallisuudesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) johtaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavaa parlamentaarista ryhmää. Ministerin mukaan pitkän aikavälin suunnittelun edut ovat kiistattomat.

– Näin edistämme hyvinvointia pitkäjänteisesti ja ennustettavasti koko Suomessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskiössä valinnan vapaus

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen peräänkuuluttaa suunniteltavien toimien seurausten arviointia.

– Ihmisten vapaa liikkuminen ja oikeus valita itselle järkevin ja vaivattomin kulkutapa on tärkeä arvo, jonka tulisi olla suunnittelun keskiössä, Nieminen linjasi liikenneministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Nieminen tuo esiin suunnitelmissa vilahtelevan henkilöautojen käytön taittumistavoitteen.

Autoliitto Uusia veroja ei tarvita ruuhkamaksut — Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan henkilöauto on arjen mahdollistaja.

– On syytä kysyä, pohditaanko tämän haasteen tavoittelemisen yhteydessä myös sitä, mitä se tekee matka-ajoille. Matka-aika on aivan keskeinen syy ihmisille valita auto liikkumistavaksi. Autoiluhan ei ole itseisarvo vaan henkilöauto on arjen mahdollistaja, Nieminen kiteyttää.

Hän myös tuo esiin, ettei ole syytä käyttää löyhästi ruuhka-sanaa keskustelujen perusteluissa ja suunnitelmaluonnoksissa.

– Ruuhka on toki ruuhka sähköautollakin, mutta on hyvä kysyä, millaisia ruuhkia meillä on, onko Suomessa aidosti ruuhkaongelmia, etenkin kun työnteon uudet tavat voivat muuttaa ihmisten liikkumistarpeita ja -ajankohtia.

Niemisen mukaan Suomi on myös harvaan asuttu maa, jossa ei ole samankaltaisia liikenteellisiä suurkaupunkiongelmia kuin jossakin muissa maissa.

Valtaosin kumipyörien varassa

Autoliiton mukaan on tärkeää, että tulevaisuuden suomalaista liikenneympäristöä pohdittaessa huomioidaan eri liikennemuotojen osuudet ja niiden kehitys sekä kasvutrendit. Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia Suomen henkilöliikenteestä sekä kaksi kolmasosaa tavaraliikenteen tonnikilometreistä. Autoliiton mukaan ei ole näköpiirissä, että tieliikenteen osuus merkittävästi muuttuisi lähitulevaisuudessakaan.

Tiestön korjausvelka on saatava laskuun. Tämä on Autoliiton näkemyksen mukaan tärkeää niin matka-aikojen, liikenneturvallisuuden kuin päästöjen kannalta.

Autokantaa tulisi nuorentaa

Keskustelutilaisuudessa kommenttipuheenvuoron pitänyt Autoliiton Pasi Nieminen muistuttaa myös, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tulisi kiinnittää huomiota maan iäkkääseen autokantaan, liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä kun on yli 12 vuotta.

– Me suomalaiset hyödynnämme EU-alueella heikoimmin autoilussamme nykyaikaisten autojen turvallisuus- ja päästöominaisuuksia – ja tämä on tietysti kestämätöntä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ministeriö kerää evästyksiä, eduskuntaan alkuvuonna 2021

Liikenneministeriö on keräämässä suunnittelutyön pohjaksi evästyksiä eri liikennealan tahoilta.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää toimenpideohjelman siitä, miten liikenneverkkoa suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään sekä millaisia liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä palveluja hankitaan. Suunnitelmaan sisällytetään 12-vuotinen valtion rahoitusohjelma.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitelmaluonnos viimeistellään syksyllä 2020 ja arvioidaan sen vaikutukset. Suunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle alkuvuonna 2021, minkä jälkeen valtioneuvosto päättää asiasta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö