Autoliitto ajokorttilain uudistuksesta: koulutus uhkaa kallistua vähintään 200 eurolla

Riskientunnistamiskoulutuksen vaatimusten lisääminen nostaisi Autoliiton arvion mukaan koulutuksen hintaa vähintään 200 eurolla, kenties enemmänkin. Pakolliseen käyntiin ajoharjoitteluradalla liittyy Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön mukaan merkittäviä haasteita myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Nuorien ja vielä kokemattomien kuljettajien tulee harjaantua, jotta he eivät ole liikenteessä vaaraksi itselleen tai muille. Yksi osa ajoharjoittelua on oppia hallitsemaan auto erilaisissa olosuhteissa. Nyt on kaavailtu, että ajokorttilakia muutettaisiin siten, että osana ajokortin hankintaa käyttöön tulisi pakollinen käynti ajoharjoitteluradalla. Hallituksen esitys ajokorttilain uudistamisesta on edennyt eduskuntaan, kuten Moottori on uutisoinut eri otteisiin.

Riskientunnistamiskoulutuksen vaatimusten lisääminen nostaisi Autoliiton arvion mukaan koulutuksen hintaa vähintään 200 eurolla. Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön mukaan uudistusaikeisiin kätkeytyy myös merkittäviä haasteita yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Autoliitto erittäin kriittisenä

– Pakollinen käynti ajoharjoitteluradalla ei ole kannatettava aie. Ajoharjoitteluradat on suunniteltu 1980- ja 1990-lukujen autojen tarpeisiin, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa.

Kokeneen kouluttajan mukaan esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmällä varustettu auto ei käyttäydy ollenkaan samalla tavalla keinoliukastetulla peltipinnalla kuin oikealla lumi- tai jääpinnalla.

– Tämä vie mielestäni pohjan pois harjoittelun merkitykseltä. Ajoradat ovat lisäksi liian pieniä ja niiden turva-alueet ovat olemattomia, jolloin koulutustilanteet eivät toteudu esimerkiksi käytettävissä olevien nopeuksien osalta todellisuutta vastaavalla tavalla.

Uhkana alueellinen eriarvoisuus

Vesalainen ottaa esiin myös alueellisen tasapuolisuuden: ajoharjoitteluratoja kun ei ole tasaisesti ympäri Suomea, eivätkä niiden taso ja monipuolisuus yhtäläisiä.

– Kysymys on yhdenvertaisuudesta, ei voi olla niin, että jollakin nuorella on selvästi työläämpää ja kalliimpaa käydä ajoharjoitteluradalla, koska hän asuu kaukana harjoitteluradasta, Vesalainen kiteyttää haasteen.

Vesalaisen mukaan ratapalveluiden saatavuus ja hinnoittelu ovat jo aiemmin osoittautuneet ongelmallisiksi erityisesti opetuslupalaisten näkökulmasta. Vesalainen kummastelee sitäkin, että ajokorttilakiin kaavailtujen muutosten yhteydessä ei ole esitetty kunnollisia rataopetuksen vaikutusarviointeja.

Nousevatko ratamaksut?

Autoliitto on arvioinut, että ratoja omistavien yhtiöiden tai yhdistysten talous on ollut kovilla viime vuosina ja tästä syystä radoille on kertynyt paljon investointivelkaa. Tämä voi Autoliiton mukaan johtaa merkittäviin ratamaksujen korotuksiin tulevina vuosina.

– Vaikutuksia ajokortin suorittamisen kokonaiskustannuksiin voidaan vain arvailla, Vesalainen pohtii.

Riskientunnistamiskoulutuksen vaatimusten lisääminen nostaisi Autoliiton arvion mukaan koulutuksen hintaa vähintään 200 eurolla, kun koulutuksen saa tällä hetkellä 200–360 eurolla.

”Hinta siis jopa kaksinkertaistuisi eikä tulevia todellisia ratakustannuksia tiedä kukaan”, kritisoi Autoliitto tuoreessa toukokuisessa lausunnossaan

Jo marraskuisessa lausunnossaan Autoliitto toi esiin rata-aikojen varaushaasteet.

”Useat ajoradat ovat autokoulualan yritysten tai yhdistysten omistuksessa ja ohjauksessa. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että edellisen ajokorttilain aikaan opetuslupaopetuksessa oli vaikeuksia saada rata-aikoja varattua, koska autokouluille annettiin etuoikeuksia varausten tekemiseen. Tämän lisäksi radoilla on vaadittu opetuslupaopetuksessa olevilta lisämaksuja mm. turvallisuuteen vedoten.”

Autoliiton tuoreen toukokuisenkin arvion mukaan alueellisessa monopoliasemassa olevia ajoratoja on käytetty elinkeinopoliittisiin tarkoituksiin autokoulualan kilpailuaseman turvaamiseksi. Tästä syystä ”asiat pitäisi selvittää kattavalla tutkimuksella ennen asiasta päättämistä.”

Autoliitto on myös huomauttanut kantanaan, että vastuullinen ja sääntöjä kunnioittava enemmistö ajokorttia suorittavista lähinnä nuorista kuljettajista ymmärtää jo nykyisellä opetuksen tasolla oman käyttäytymisen merkityksen liikenneturvallisuuteen.

”Näin ollen mitään keinotekoisia, opetusta ja kustannuksia lisääviä muutoksia riskientunnistamiskoulutukseen ei ole tarpeen tehdä.”

Rajana 80 kilometrin etäisyys

Hallituksen esityksessä ajoharjoittelun pakollisuutta on hieman lievennetty – sen perusteella, missä ajokorttia suorittava asuu.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että noin tunnin ajomatka kaupungin tai kunnan keskustasta ajoharjoitteluradalle ei oikeuta valitsemaan ajosimulaattorin käyttöä ajoharjoitteluradan sijaan. Tarkempi sääntö edellyttää kaupungin tai kunnan keskustasta yli 80 kilometrin maantietäisyyttä radalle, jotta simulaattori olisi valinnainen vaihtoehto.

Autoliitto oudoksuu kirjausta, sillä arvioitu 80 kilometrin etäisyys ja tunnin ajoaika ei käytännössä ole mahdollinen yhtälö kaupunkien keskustoissa olevista lähtöpisteistä.

”Tämän rajauksen seurauksena syntyy kuntakartta niistä kunnista ja kaupungeista, joiden alueella ajokorttia suorittavat olisi vapautettu ajorataharjoittelusta. Autoliiton käsityksen mukaan vakavia suistumisonnettomuuksia tapahtuu tyypillisesti juuri näillä alueilla. Näin ollen koulutuksen piiriin joutuisivat ne, joille siitä on vähiten hyötyä, kun taas ne, joille siitä mahdollisesti olisi hyötyä, vapautettaisiin siitä.”

Simulaattorit kehittyneet toimiviksi

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvasen mukaan simulaattoriopetus on tehokasta ja mahdollistaa monipuolisen harjoittelun tasalaatuisissa olosuhteissa

– Simulaattorilla koulutetaan lentämään matkustajakoneita ja niillä oppii myös ajamaan autoa. Se on nykyaikaa, Tolvanen toteaa.

Hän uskoo, että simulaattorien kehitys eli virtuaalitodellisuuden kehitysloikat parantavat koulutusta vielä merkittävästi.

– Simulaattori ei ole sää- tai olosuhderiippuvainen, vaan aina samanlaisena toteutettavissa oleva harjoittelumuoto. Monet autokoulualan yritykset ovat investoineet simulaattoreihin rataopetuksesta luopumisen jälkeen.

Hyvin erilaisia ratoja

Suomen ajoharjoitteluratojen alustamateriaalit vaihtelevat ja voivat olla peltiä, kiveä, asvalttia tai muuta päällystemassaa ja niillä käytetään keinotekoisia liukasteita. Osalla radoista saa ajaa vain radan omilla autoilla ja monissa nastarenkaat ovat kiellettyjä.

Ajokorttilain muutosten tavoitteena on nuorten liikenneturvallisuuden edistäminen sekä toisaalta ajokortin hankinnan joustavoittaminen. kuten aiemmin on Moottorissa uutisoitu. Ajoharjoitteluratojen pakollisesta käytöstä liukkaan kelin koulutuksessa osana kuljettajaopetusta luovuttiin ajokorttilakiuudistuksen yhteydessä vuonna 2018. Opetus on voitu antaa tämän jälkeen myös simulaattoriopetuksena. Nyt on esitetty, että ajorataopetuksesta tulisi jälleen pakollista.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliiton lausunto, Autoliiton tiedote, Lausuntopalvelu.fi, liikenne- ja viestintäministeriö, hallituksen esitys ajokorttilain muuttamisesta

a:6:{i:0;s:6:"114085";i:1;s:6:"102564";i:2;s:6:"113683";i:3;s:5:"96811";i:4;s:6:"108463";i:5;s:5:"96809";}