Talousarvio uhkaa työssäkäynnin kustannuksia, myös biopolttoaineiden kohtelu harmittaa

Etuajassa valmistuneen talousarvioesityksen vaikutukset autoilijoiden lompakkoon ja ilmastoon on herättänyt keskustelua monen eri tahon osalta. Polttoaineveron korotuksen lisäksi parafiinisen dieselöljyn tuen karsiminen saa kritiikkiä.

Antti Rinteen hallituksen talousarvioesitys nipistäisi autoilijan lompakosta muun muassa korottamalla polttoaineiden verotusta. Autoliitto otti kantaa hallituksen budjettiriihen päätökseen kiristää polttoaineiden verotusta ensi vuoden elokuusta alkaen 250 miljoonalla eurolla. Tämä tuo 6–7 sentin korotuksen bensiinin ja dieselin litrahintoihin. Keskivertoautoilijalle tämä tarkoittaa noin 70–80 euron vuotuisia lisäkustannuksia.

– Polttoaineveron korottaminen iskee erityisesti tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin. Yhdessä muun muassa tuloverojen kiristyksen kanssa työssäkäynnistä tehdään entistä kalliimpaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Kovasti pinnalla olleet ilmastotavoitteet ovat autokannan uudistumisen osalta jäämässä pelkäksi puheeksi. Autoveroa alennettiin edellisellä hallituskaudella neljään otteeseen, mutta jatkumoa tälle ei ole luvassa. Myöskään romutuspalkkiota, tai muitakaan keinoja vähäpäästöisempien autojen yleistämiseksi ei ole esitetty.

– Kun hallitus pitää kiinni autoverosta, suomalaiset pitävät kiinni vanhoista autoistaan. Odotettavissa on, että autokanta jatkaa vanhenemistaan. Henkilöautoilu on jatkossakin merkittävin liikennemuoto Suomessa. Siksi olisikin tärkeää tehdä toimenpiteitä, joiden avulla yhä useammalla olisi mahdollisuus vaihtaa vanha suuripäästöinen auto uuteen tai uudempaan käytettyyn, Nieminen arvioi.

Positiivisena asiana autoilijalle on kaavailtu 300 miljoonan euron tasokorotus korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi. Tämän rahan tulee kuitenkin Autoliiton mukaan kohdistua liikennesuoritteen mukaisesti.

– On tärkeää, että rahoitusta jaettaessa huomioidaan eri liikennemuotojen osuudet ja niiden kehitys sekä kasvutrendit. Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia Suomen henkilöliikenteestä sekä kaksi kolmasosaa tavaraliikenteen tonnikilometreistä. Panostukset tiestöön vaikuttavat eniten niin matka-aikoihin, liikenneturvallisuuteen kuin liikenteen päästöihin, Nieminen korostaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Biodieselit menettävät tukeaan – biokaasu saa lisää

Hallitus kertoi toimivansa tavalla, jonka seurauksena Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hallitus kertoo tekevänsä panostuksia vähäpäästöiseen liikenteeseen, joka näkyy myös talouspolitiikassa.

Yhtenä tapana pysyvien menojen rahoittamiseksi hallitus on päättänyt leikata yritystukia poistamalla asteittain parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen, 120 miljoonaa euroa. Suurin osa Suomessa myytävistä biodieseleistä ovat nimenomaan parafiinisiä dieselöljyjä.

Parafiininen dieselöljy ei tuota normaalia dieseliä vähempää hiilidioksidipäästöjä, vaan vaikuttaa pienhiukkaspäästöihin. Parafiininen diesel ei siis suoraan kuulu ilmastotavoitteisiin, mutta välillisesti yritystuen poisto vaikuttaa, sillä noin 30 prosenttia parafiinisista dieselesitä on uusiutuvista aineista, kuten jätteistä, valmistettua biodieseliä. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Nesteen My diesel. Uusiutuvien dieselien hiilidioksidipäästöjen katsotaan olevan 80–90 prosenttia fossiilisia pienemmät.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pitää toimenpidettä käsittämättömänä. Budjettiriihi perustelee parafiinisen dieselöljyn tuen lakkauttamista uudemmalla teknologialla, jonka avulla dieselautojen pienhiukkaspäästöt ovat pienentyneet huomattavasti. SKAL huomauttaa kuitenkin autokannan keski-iän olevan Suomessa 12 vuotta.

– On käsittämätöntä, että yritystuen leikkaustavoite on johtanut linjaukseen, jonka lopputuloksena rangaistaan puhtaampia diesellaatuja. Lopputuloksena on vain veronkorotus, joka nakertaa myös työllisyystavoitetta, SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen toteaa.

Vastapainona biodieseleiden tuen karsimiselle hallitus lisää vaihtoehtoisten polttoaineiden tukemista. Biokaasuohjelmalle osoitetaan kertaluontoisesti 10 miljoonan euron lisärahoitus vuosina 2020–2021. Sähköautojen latausinfran rakentamistuen jatkamiseen ja korottamiseen varataan samalle ajanjaksolle 4 miljoonaa euroa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 21 miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2020.

Keskituloisen kukkaroa koetellaan

Polttoaineiden hinnan korotuksen on huomioinut myös Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, joka ei ole tyytyväinen budjettiriiheen, jonka tuloksena hallitus aikoo kiristää keskituloisten verotusta 0,4 prosenttiyksikköä ja samalla kiristää polttoaineen verotusta.

– Autoilijoiden sietokyvyn rajoja koetellaan bensaveron tuntuvalla kiristyksellä. Asiaa ei yhtään helpota, että ansioiden verotusta ei samalla kevennetä, vaan päinvastoin myös se on kiristymässä entisestään, Lehtinen kertoo ja lisää:

– Ensin kahmaistaan palkasta ja sitten vielä huoltoasemalla lisää bensasta.

Lähteet: Valtioneuvosto, Autoliitto, SKAL ry, Veronmaksajat Kuvituskuva: Moottorin arkisto