Autoliitto: työpaikkapysäköinnin maksullisuus kehno ratkaisu kannustaa pyöräilyä

”Jos pyöräilyä halutaan lisätä, pitää sen edellytyksiä parantaa. Jonkin tietyn kulkumuodon haittaaminen ei tee toisesta kulkumuodosta parempaa.”

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kummeksuu ajatuskulkua, että pyöräilyyn kannustettaisiin autoilua haittaamalla. Kummastelun taustalla on tuoreessa selvityksessä julkituotu kaavailu työpaikkapysäköinnin muuttamisesta veronalaiseksi etuudeksi eli käyttäjilleen maksulliseksi.

Valtioneuvoston kanslian teettämässä Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -selvityksessä tuodaan esiin, että kansainväliset seurantatutkimukset osoittavat, että taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin. Esimerkiksi useissa EU-maissa käyttöön otetut sähköpyörien hankintatuet ovat lisänneet pyöräilyä ja osaltaan vaikuttaneet henkilöautoilun vähentymiseen.

Porkkanan kuten sähköpyörätukien lisäksi selvityksessä heilutellaan keppiä kuten työpaikkapysäköinnin muuttamista maksulliseksi.

Selvityksen mukaan työpaikalla tapahtuva autopysäköinti tulisi muuttaa veronalaiseksi luontaiseduksi.

”Työnantajien tulisi vähentää ilmaisten parkkipaikkojen tarjontaa työntekijöilleen erityisesti kuntakeskuksissa ja vastaavilla alueilla. Näillä alueilla hyvä ratkaisu on usein se, että työnantaja vuokraa pysäköintipaikat keskitetyistä laitoksista ja työntekijät huolehtivat itse pysäköinnin kustannuksista.” selvityksessä todetaan.

Outoa ajatuksenjuoksua

Autoliitto oudoksuu selvityksen ajatuksenjuoksua ja kaavailuja. Viestintäpäällikkö Jukka Tolvasen mukaan työpaikkapysäköinti ei missään nimessä tulisi muuttaa veronalaiseksi luontaiseduksi.

– Kaikki työssä käymisen esteet pitäisi pikemminkin poistaa eikä niitä pidä lisätä.

Tolvanen käyttäisi kepin sijasta porkkanaa.

– Pikemminkin tulisi huolehtia siitä, että pyörän käyttämiselle ei ole esteitä. Eli, että työpaikoilla olisi mahdollisuus pyörän turvalliseen pysäköintiin ja säilyttämiseen yms. Jos pyöräilyä halutaan lisätä, pitää sen edellytyksiä parantaa. Jonkin tietyn kulkumuodon haittaaminen ei tee toisesta kulkumuodosta parempaa.

Mitkä ovat aitoja vaihtoehtoja?

Pyöräily esimerkiksi työmatkaliikkumisessa ei ole laisinkaan aina ja kaikkialla ihmisille aito vaihtoehto auton käytölle?

– Pyörä ja auto eivät ole kovin usein todellisia vaihtoehtoja. Lisäksi sama henkilö saattaa pyöräillä töihin kesäisin, mutta kulkea autolla tai joukkoliikenteellä talvisin ja huonoilla keleillä. Eli ei ole välttämättä vain yhtä liikkumismuotoa käyttäviä henkilöitä, Tolvanen huomauttaa.

Hän muistuttaa, että keliolosuhteet vaikuttavat pyöräilyn houkuttelevuuteen, kuten myös päivän ohjelma kuten palaverit omalla työpaikalla tai muualla tai vaikka matkojen arkinen yhdisteleminen lasten kuljettamisineen, kaupassa käymisineen ja harrastuksiin menemisineen.

Autolla vai kävellen?

Selvityksen mukaan yhteiskuntamme on rakentunut lähes kaikilla tasoilla henkilöauton varaan: alueet on suunniteltu ja asuinpaikat valittu pitkälti autoilun ehdoilla, työssäkäyntialueet ovat laajentuneet, ja tuloksena on hyvin autoriippuvainen elämäntapa, joka ei ole sidoksissa lähipalveluihin.

Tolvanen täydentää kuvaa arkikokemusten valossa.

– Kulkutavan valintaan liittyy lukemattomia yksilöllisiä kriteerejä. Usein lyhyt matka on osa pidempää matkaketjua, jolloin auton valinta on jo kokonaismatkankin kannalta luonteva tai jopa ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi työmatkan varrella saatetaan käydä kaupassa ja hakemassa lapset päiväkodista.

Tolvanen huomauttaa, että lyhyeen, muutaman kilometrin mittaiseen matkaan voi myös sisältyä sellaista tavaroiden kuljetusta, joka onnistuu helpoiten autolla.

– Meillä ei myöskään ole ruuhkia, jotka tekisivät autoilusta niin hidasta ja hankalaa, että pyörä olisi huomattavasti sujuvampi kulkumuoto. Suurimpien kaupunkien keskustat ovat hienoinen poikkeus tästä. Siksi auto on useimmiten nopein ja sujuvin tapa hoitaa arjen askareet.

Terveys- ja hyötyliikuntaa

Tolvanen allekirjoittaa, itsekin pyöräilevänä, että pyöräily on mainiota terveys- ja hyötyliikuntaa, mutta sen edellytyksiä ei tulisi parantaa yksityisautoilun edellytyksiä luonnottomasti haittaamalla.

Selvityksessä linjataan, että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on tehokkaimpia tapoja lisätä arkiliikuntaa: ”Hyvät kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet lisäävät aktiivista liikkumista, mikä parantaa väestön terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua.”

Suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden tulisi selvityksen mukaan tuntea ”kaikilla hallinnon tasoilla” kävelyn ja pyöräilyn hyödyt nykyistä paremmin. Selvityksen mukaan mahdollisimman monet palvelut tulee sijoittaa kävelyetäisyydelle käyttäjistä. ”Kävely ja pyöräily tulee tunnistaa erillisinä kulkutapoina ja laatia niille erilliset omat edistämisohjelmansa ja tavoitteensa, jotka ohjaavat olosuhteiden, kuten infran ja väyläverkon kehittämistä.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:53: Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet

a:1:{i:0;s:5:"81416";}